Prof. Sam Vaknin: gang stalking is real and should be studied (video)

Sam Vaknin is one of the leading experts on narcissism. Here's his keynote speech for a global mental health conference, where he talks about gang stalking in-depth from a psychologist's point of view.

The introduction to the speech from the video description:

Gangstalking is a much mischaracterized and neglected psychosocial phenomenon. It described in the literature overwhelmingly as a delusional disorder. 

It is sometimes conflated with social justice activism, victimhood and woke movement such as #MeToo when “gangs” of activists or alleged self-imputed victims target individuals cast as evil perpetrators. 

Alternatively, gangstalking has been attributed to deep state structures and featured in other conspiracy theories, such as Qanon.

This expansive redefinition of gangstalking has given it a bad rep and caused academics to shy away from it. 

Thus, people who claim to be gangstalked are cast as delusional, paranoid, psychotic, grandiose or narcissistic, and worse.

There has been no in-depth study of the veracity of the claims the victims of gangstalking because its very existence has been widely and invariably discredited.

However, occasionally, gangstalking is real, it does occur.  I will describe ten environments, settings, and circumstances that give rise to the orchestrated activity colloquially known as gangstalking.  

Omia poimintoja ja kommentteja puheesta:

Vakninin mukaan joukkovainoamisen uhreiksi itseään sanovista monet ovat harhaluuloisia, mutta jotkut eivät. Siinä olen samaa mieltä, sillä joidenkin uhrien kertomukset eivät vaikuta siinä mielessä uskottavilta, että he eivät osaa kertoa selkeästi, mitä heille on tarkalleen ottaen tehty, tai kertomuksista puuttuu jonkinlainen punainen lanka. Toisaalta olen tavannut paljon suomalaisia vainottuja, joiden tarinat ovat hyvin selkeitä ja johdonmukaisia. Joistakin muista vainotuista on tullut myös hyviä ystäviäni.

Vaknin sanoo, että joukkovainoamisen yhdistäminen villeihin salaliittoteorioihin on saattanut sanan huonoon valoon, jolloin tutkijoiden on helpompi sivuuttaa se "hölynpölynä". Voi ollakin, ettei joukkovainoamista kannata aina yhdistää kaikkiin mahdollisiin salaliittoteorioihin, se varmaan karkottaa myös tavallisia ihmisiä aiheen piiristä. 

Ihmiset jotka väittävät olevansa joukkovainoamisen uhreja, leimataan harhaluuloisiksi, psykoottisiksi, suurenhulluiksi, narsistisiksi tai vielä pahemmaksi. Olen huomannut sen, minuakin on joskus sanottu "huomionhakuiseksi" ja "itsestään liikoja luulevaksi”, ja aina vaan toistettu, ettei ketään voisi kiinnostaa vainota minua jne.

Vaknin toteaa, että minkäänlaisia perusteellisia tutkimuksia joukkovainoamisen uhrien väitteistä ei ole tehty, koska sen olemassaolo on täysin kiistetty. Ei siis nähdä edes tarvetta tutkia asiaa, koska se on muka ilmiselvästi vain ihmisten harhaluuloa.

Vakninin mukaan joukkovainoaminen ja mustamaalauskampanjat ovat tyypillistä toimintaa narsisteille, jonka he toteuttavat apureidensa (flying monkeys) eli "hovinsa" avulla. Jotkut apurit ovat mukana tahtomattaan tai tiedostamattomaan, mutka jotkut tietoisesti ja innolla mukana. Jotkut taas katsovat toimintaa sivusta nauttien. Hänen mukaansa kiusaamisessakin on kyse pitkälti samasta asiasta.

Vaknin selittää hyvin, miten joukkovainoamisessa luodaan sisäryhmä ja ulkoryhmä aivan, kuten uskonnollisissa lahkoissa tai muissa kulteissa, ja sisäryhmällä on lapsenomaista harhaista mustavalkoista ajattelua, jossa uhri on pelkästään paha ja tekijät itse hyviä. Vainoajien joukon keskenään luoma hurmahenki tuo sen jäsenille tunteen, että he ovat oikeassa ja oikealla asialla. Koska eiväthän he voi olla väärässä, koska heitä on niin paljon ja kaikki sanovat samaa. Tuohon liittyvät termit ovat uhrin toiseuttaminen (othering) ja tekijän tekemä oman mielensä jakaminen (splitting).

Vaknin sanoo, että psykopaatit, narsistit, epävakaat persoonallisuudet ja häiriintyneet ihmiset tuppaavat kerääntymään porukoihin, joissa sorrutaan helposti joukkovainoamisen kaltaiseen toimintaan.

Targeted Justice files a 1.3 billion dollar lawsuit against the FBI, DOJ and Homeland Security

Targeted Individual advocacy group Targeted Justice has filed a 1.3 billion dollar lawsuit against the FBI, DOJ and Homeland Security, at the Texas Southern District Court.

Targeted Justice board member and attorney Ana Toledo, who's been admitted to the Puerto Rico Supreme Court, tells us about the pending court case.

You can read and download the text of the lawsuit on their website:

https://www.targetedjustice.com/uploads/1/1/6/3/116323993/1-0main.pdf

Targeted Justice also filed this urgent motion:

We requested that the Court order the FBI to REMOVE ALL Targeted Individuals (Non-Investigative Subjects) from the Terrorist Screening Database (TSDB) that is distributed to over 18,000 government, corporate, private and foreign contacts. If the Court takes it up, we believe there are approximately 6 million Targeted Individuals worldwide that would be affected by this order.

Police tell a TI to take down his CCTV, consequently windows of his home and car get smashed

KRP:n ennalta estävä toiminta yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisten kanssa: tekosyy kohteiden tarkkailulle ja maalittamiselle?

Olen epäillyt, että maalittamisen kohteeksi otettuja henkilöitä (targeted individuals) tarkkaillaan, kytätään ja vainotaan ennalta estävän toiminnan nimissä ja verukkeella ja kirjoittanutkin siitä aiemmin. Keskusrikospoliisin ns. kohdennetun väkivallan uhka-arvioon liittyvä ohjelma ennalta estävästä toiminnasta yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa, erityisesti terveydenhuoltoviranomaisten, vahvistaa noita epäilyjä entisestään.

Pieni ote asiaa käsittelevästä ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä:

"Uhkat-toiminto perustettiin keskusrikospoliisiin maaliskuussa 2016 pysyväksi kohdennetun vä- kivallan ennalta estäväksi toiminnoksi. Tehtäviksi määriteltiin kohdennetun väkivallan uhkien tunnistaminen ja torjuminen yhteistyössä paikallispoliisin ja muiden viranomaisten kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten kanssa."

Poimintoja poliisihallituksen UHKAT-toimintoon liittyvästä tiedotteesta vuodelta 2018:

"Keskusrikospoliisin UHKAT-toiminnon päivittäisjohtaja rikoskomisario Santeri Sivonen on valittu Vuoden Poliisiksi 2018.

UHKAT-toiminnon tehtävänä on edistää lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa vakavia uhkatilanteita ja huolta aiheuttavia henkilöitä ja estää ennalta vakavien uhkatilanteiden syntymistä. UHKAT-toiminto osallistuu vuosittain noin 400 tapauksen selvittelyyn.

UHKAT-toiminnon tavoitteena on kohdennetun vakavan väkivallan ennalta estäminen ja paljastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnossa arvioidaan ilmi tulleiden asioiden uhkatasoja ja pyritään tunnistamaan huolta aiheuttavia henkilöitä."

"Huolta herättävien henkilöiden tunnistamiseen on luotu malleja, joita poliisi valtakunnallisesti käyttää. Kaikissa poliisilaitoksissa on tähän työhön osaamista.

– Suurin osa uhkista on yksittäisten huolta aiheuttavien henkilöiden taholta nousseita. Kun uhka on tunnistettu, poliisin tai muun toimijan interventiolla on aietta estävä vaikutus. Huonolle tielle luisumista on pystytty erilaisten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja muiden viranomaisten yhdessä toteutettujen toimien kautta estämään, Sivonen kertoo.

Poliisiin voi ottaa yhteyden vinkkaamalla nettivinkin kautta, ilmoittamalla poliisipartiolle tai hätäkeskukseen. Huolestunut taho voi olla lähipiiri, terveydenhuolto, lääkäri tai vaikkapa joku koulun henkilökunnasta.

Sivonen listaa esimerkkejä henkilön piirteistä, joista voi huolestua.

– Väkivallan ihannointi, uhkaava viestintä, sosiaaliset ongelmat ja elämänhallinnan vaikeudet yhdistettynä elämäntilanteen huonontumiseen. Yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä. Mikään yksittäinen tekijä ei tee kenestäkään uhkaa toisten hengelle tai terveydelle. Taustalla on useiden henkilökohtaisten ja ympäristön tekijöiden yhteisvaikutus."

https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/tiedotteet/1/0/vuoden_poliisi_2018_tunnistaa_ja_estaa_ennalta_vakavia_uhkatilanteita_75340

Tietenkin tuossa viitataan ainakin virallisesti vakavien esim. Jokelan koulusurmien kaltaisten väkivallantekojen ennalta ehkäisemiseen, mutta kun tuollainen ohjelma on olemassa, niin sitä on helppo väärinkäyttää. Ja näyttää siltä, että lukemattomat jonkinlaisen mielenterveysdiagnoosin saaneet ja jollain tavalla sosiaalisesti syrjäytyneet ovat joutuneet mm. sellaisen paikallispoliisin avoimen tarkkailun kohteeksi, josta olen kirjoittanut ja julkaissut todisteeksi kuvia ja videoita.

Pohdiskelin parin vuoden takaisessa kirjoituksessa syitä siihen, miksi olin joutunut organisoidun vainoamisen kohteeksi ja miten ja minkä perusteella minut oli todennäköisesti leimattu vaaralliseksi:

Karikatyyrin rakentamisessa suuressa roolissa ovat olleet todennäköisesti jotkut asiat, joista olin luottamuksellisesti puhunut, sillä niihin on selvästi viitattu minun kuultaviksi tarkoitetuissa keskusteluissa (directed conversation) ja minulle suunnatuissa viesteissä. Minun sanomisiani on irrotettu asiayhteydestä ja vääristelty niin, että minusta on luotu valheellinen kuva potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Jotkut niistä puheista olivat avointa vainoamista edeltävältä ajalta, mutta erityisen paljon minua vastaan on todennäköisesti käytetty asioita, joita sanoin sen jälkeen, kun minua oli huumattu ja manipuloitu NLP-tekniikalla vuonna 2013. Tiedän myös kuka sen alkuperäisen triggeröinnin teki ja miten, joten kyse ei ole pelkästä mutuilusta, mutta en voi mennä tässä vaiheessa yksityiskohtiin. Sanottakoon nyt vain, että tunnen sen henkilön henkilökohtaisesti.

Kerron esimerkin siitä, miten asiayhteydestä irrotetuilla puheilla voidaan saattaa joku huonoon valoon, jotta ymmärrätte paremmin, mitä tarkoitan. Tämä on tositarina, josta luin vuosia sitten:

Nuori äiti, jolla oli pieni lapsi, kärsi pakonomaisesta pelosta, että hän tekisi pahaa omalla lapselleen. Ahaa, tuo nainen on vaarallinen ja häneltä pitää viedä lapsi pois! Ei, vaan tuollaista liittyy usein yleiseen ahdistuneisuuteen ja pakko-oireiseen häiriöön, joka aiheuttaa haittaa lähinnä vain siitä kärsivälle itselleen. Ihmiset, joilla tuollaista on, eivät yleensä ole vaarallisia tai väkivaltaisia, vaan päinvastoin poikkeuksellisen herkkiä ja kilttejä, kuten tämäkin nainen oli. Hän ei koskaan ollut tehnyt kenellekään pahaa eikä hän todellakaan aikonut tehdä mitään lapselleen, vaan ne pakonomaiset ajatukset aiheuttivat hänelle suurta ahdistusta ja hän purki sydäntään asiasta.

Kaikkein vaarallisimmilla ja väkivaltaisimmilla ihmisillä on yleensä aivan erilainen psyyken rakenne. Herkän empaatin äärimmäisellä vastakohdalla eli psykopaatilla on alhainen impulssikontrolli eikä lainkaan kykyä tuntea myötätuntoa. Asiantuntijoiden mukaan kaikista vangeista 15 prosenttia ja henkirikoksen tehneistä jopa puolet on psykopaatteja, vaikka niiden osuus koko väestöstä on vain prosentin luokkaa. Tuollainen ihminen ei pelkää tekevänsä, vaan tekee väkivaltaa ilman mitään tunnontuskia ja vielä nauttii siitä.

http://indietarget.blogspot.com/2017/12/organisoitu-vainoaminen.html

Poliisikomisario ja kriminaalipsykologi Jarkko Hynninen sekä erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg kirjoittavat ennalta estämisestä, uhka-arvioinnista ja riskinhallinnasta poliisissa:

"Kohdennettu väkivalta jaotellaan eri luokkiin, mm. julkisuuden henkilöihin kohdistuneet väkivallan teot, kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikka, koti- ja parisuhdeväkivalta ja vainoaminen."

Hynninen on tehnyt myös väitöskirjan vainoamisesta, ja on vähän ironista, jos poliisi itse vainoaa tuossa artikkelissa käsiteltävän ennalta estävän toiminnan verukkeella maalitettuja henkilöitä. 

"Tutkimus ja kirjallisuus vahvistavat mielenterveysongelmien yhteyden kohdennetun väkivallan teoille. Keskeisempiä niihin liittyviä mielenterveysongelmia ovat persoonallisuushäiriöt, mielialahäiriöt ja psykoottistasoiset vakavat mielenterveysongelmat. Erityisen usein mukana on persoonallisuuden häiriintyneisyyttä kuten narsistista mahtipontisuutta ja joskus psykopaattisiakin persoonallisuuden piirteitä."

Kuten olen aiemmin kertonut, itse en en ole narsistinen tai psykopaattinen, vaan pikemminkin noiden vastakohta, koska olen luonteeltani tavallista herkempi ja empaattisempi, ja samanlaisia luonteenpiirteitä olen huomannut myös muissa maalitetuissa, joita olen tavannut.

"Narsistisen persoonallisuuden ohella kohdennetun väkivallan tekijöillä esiintyy myös muita persoonallisuuden häiriöitä. Näitä ovat mm. epäsosiaalinen, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus.

Vaikka varsinaiset psykoottiset mielisairaudet edustavat pienintä osuutta kohdennetun väkivallan tekijöiden mielenterveysongelmista, liittyvät psykoottiset vääristymät usein näyttäviin ja paljon uhreja vaatineisiin tekoihin."

Monille maalitetuille, joita olen tavannut, on diagnosoitu epäluuloinen persoonallisuushäiriö, harhaluuloisuushäiriö tai skitsofrenia, mutta kuten tuossakin todetaan, nuo eivät yksinään tee henkilöstä yleensä vaarallista, vaan lähinnä narsismi ja psykopatia.

Mutta jos maalitettuja vainotaan todella juuri tällaisen uhka-arvioinnin perusteella, niin se on pelkkä tekosyy, koska tuntemani maalitetut ovat varmaan vähiten vaarallisia ihmisiä, mitä maasta löytyy. Eikä se voi olla sattumaa, että niin monella heistä on samanlaista taustaa aktivistina ja toisinajattelijana kuin minulla. 

Ns. kohdennetun väkivallan uhkatekijöinä pidettyjä narsismia, psykopatiaa ja B-klusterin persoonallisuushäiriöitä löytyy varmasti paljon organisoidun vainoamisen harjoittajista itsestään, vaikka sitä ilmeisesti usein perustellaan sillä, että kohde olisi vaarallinen.

Tähän aiheeseen liittyviä eri kirjoittajien kommentteja löytyy lisää Suomi24:n Laki ja rikos- palstalle viime syksynä avaamastani keskusteluketjusta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16102189/vainoaako-poliisi-kansalaisia-quotennaltaestavan-toiminnanquot-nimikkeen-alla

Paljon poliisiautojen ohiajoja joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä

Poliisien ohiajoja oli paljon ja lähes päivittäin monen vuoden ajan 2013-2018, mutta sitten syksyllä 2018 niiden määrä yhtäkkiä romahti ja tuli kuukausia, joina en nähnyt kuin pari poliisiautoa. En tarkoita vain ohiajoja lähietäisyydeltä, vaan en ylipäätään nähnyt poliisiautoja tuon enempää monina kuukausina. Kirjoitin tästä vähän aikaa sitten nettikeskustelussa, jossa sain kiistäjän puhumaan itsensä pussiin:

Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.

Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.

Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.

Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?

Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.

https://indietarget.blogspot.com/2020/02/kiistajan-logiikkaa-poliisiautojen.html

Ohiajoja ja kyttäämisiä poliisiautoilla on ollut siis syksystä 2018 lähtien suhteellisen vähän aiempaan verrattuna, mutta niitä tulee edelleen vähän niin kuin "täsmäiskuina" tiettyjen tilanteiden yhteydessä tai vastauksena minun poliisien harjoittamaa avointa tarkkailua koskeviin kirjoituksiin tai keskusteluihin ja tapaamisiin muiden vainottujen kanssa.

Lauantaina 9.5.2020 järjestettiin Helsingin Kampissa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen joukkovainottujen tapaaminen, johon osallistui yhteensä viisi henkilöä. Ja sen yhteydessä alkoi totisesti tapahtua niin, että tuli ihan takavuosien laaja poliisiautoilla vainoaminen mieleen. Tapaaminen oli sovittu ostoskeskus Kampin vieressä olevan ravintola Teerenpelin eteen klo 16.

Tulin siihen hieman etuajassa ja melkein heti poliisimaija (tunnus 111) ajoi ohi Lasipalatsin suuntaan ja Mannerheimintielle. Kuvat otettu klo 15:54-15:55.

Klo 16:08 Narinkkatorille ajoi poliisimaija ja se pysäköity torin eteläpuolelle niin, että sen nokka oli meihin tapaamisessa paikalla sillä hetkellä oleviin päin ja ajovalot päällä.

Klo 16:23 Narinkkatorille tuli toinen poliisimaija (tunnus 222), mutta se kääntyi saman tien takaisin ja ajoi sitten meidän ohi. Kuvat otettu klo 16:23-16:25.

Sitten nokka meidän suuntaan hieman yli vartin Narinkkatorilla ollut poliisimaija (tunnus 101) ajoi samassa kohdassa ohi. Kuvat otettu klo 16:27.

Menimme vähän aikaa tuon jälkeen kahden muun tapaamiseen tulleen kanssa Turusta bussilla tapaamiseen tullutta osallistujaa vastaan, kävimme kaupassa ja menimme sitten piknikille Musiikkitalon eteen. Sitten menimme Rautatieasemalle odottamaan Turusta tapaamiseen tulleen kanssa, kun hän oli lähdössä takaisin Turkuun junalla. Kun tulimme toisen tapaamisessa olleen helsinkiläismiehen kanssa ulos Rautatieasemalta Rautatientorille sovittuamme, että kävelemme yhdessä Hakaniemen ympyrätalolle, niin poliisimaija lähti juuri samaan aikaan pois Rautatieaseman vierestä. Ajoitus oli siis hyvä. Kuva otettu klo 20:29.

Lähdimme sitten kävelemään Kaisaniemen pelikentän kautta Hakaniemen ympyrätalolle, josta minun seurassani ollut toinen tapaamiseen osallistunut jatkaisi metrolla kotiin. Poliisimaija (tunnus 106) tuli vastaan vähän ennen kuin ehdimme pelikentälle. Kuva otettu klo 20:32.

Viimeinen kohtaaminen ei ollut varsinainen ohiajo, mutta näimme vielä Kaisaniemenrantaa kävellessä yhden poliisimaijan lahden toisella puolella, kun se kääntyi Pitkänsillanrannalta Saariniemenkadulle. Muistutan tässä kohtaa, että minulla oli syksyn 2018 jälkeen tosiaan kuukausia, joina en nähnyt edes tuolla tavalla etäältä poliisiautoja kuin pari kertaa koko kuukauden aikana. Kuva otettu klo 20:39.

Keskustelin tämän toisen helsinkiläismiehen kanssa lauantaina mm. mahdollisesta kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin poliisin toiminnasta (eli perustuslain vastaisesta avoimesta tarkkailusta, jota tarkoitukselliset ohiajot ja kohteelle näyttäytymiset ovat). Myös häntä on ahdisteltu poliisiautoilla hieman samalla tavalla.

Kävin sitten sunnuntaina 10.5.2020 myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä kotikulmilla. Poliisimaija ajoi ohi kolme kertaa edestakaisin ajellen. Ensin se tuli Sörnäisten suunnalta, kun olin Sörnäisten rantatien ylittävällä sillalla, kääntyi Kaikukadulle ja siitä sisäpihalle, jossa on mm. ravintola Kuudes Linja. Video kuvattu klo 23:07.




Kun olin kävelemässä Lintulahdenkujaa, poliisimaija oli tullut sisäpihalta ulos ja ajoi ohi Lintulahdenkadun risteyksessä. Kuva otettu klo 23:10.

Sitten se kääntyi Sörnäisten rantatielle ja lähti ajamaan sitä samaan suuntaan kuin se ajoi ensimmäisen kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:11.




Lopuksi vielä kohtaamisia poliisin kanssa tänä vuonna kahden aiemman kuukausittaisen joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä.

Kun olin tulossa Kampista toisen kokoukseen osallistuneen kanssa ratikalla ja jäimme ulos Karhupuiston pysäkillä, niin poliisimaija odotti paikallaan Kallion kirjaston vieressä. Kun olin saanut kaivettua älypuhelimen taskusta ottaakseni kuvan, niin poliisimaija lähti ajamaan pois. Sen jälkeen menimme läheiseen baariin jatkamaan iltaa. Kuvat otettu lauantaina 11.1.2020 klo 21:54-21:55.

Seuraava joukkovainottujen tapaaminen oli lauantaina 8.2.2020 ravintola Teerenpelissä. Kun tulimme sieltä ulos takapihan kautta muutaman muun tapaamiseen osallistuneen kanssa, niin juuri samalla hetkellä poliisimaija ajoi ostoskeskus Kampin edessä. Hyvä ajoitus taas. Kuva otettu klo 18:55.

Kun olimme käyneet syömässä ostoskeskuksen yhdessä ravintolassa, lähdin takaisin kotiin Kallioon metrolla. Jäin pois Hakaniemen metroasemalla, kuten aina ja kävelin sitten ylös Porthaninkatua, kuten yleensä, kun olen menossa kotiin. Arvaatteko, missä kohdassa poliisimaija ajoi taas ohi? Kallion kirjaston vieressä. Se ajoi Porthaninkatua Torkkelinmäen suuntaan, kuten edellisellä kerralla. Kun tulin Pengerkadulle, niin sama poliisimaija ajoi vielä ohi Alli Tryggin puiston vieressä. Kuvat otettu klo 21:13-21:14.

Avasin kahdelle keskustelupalstalle ketjun poliisin harjoittamasta vainoamisesta, pari päivää siitä poliisimaija stalkkasi kotikulmilla

Avasin äskettäin kahdelle keskustelupalstalle ketjun poliisin mahdollisesta harjoittamasta vainoamisesta ennaltaestävän poliisitoiminnan nimikkeen alla. Ensin Suomi24:n Laki ja rikos -palstalle 27.10.2019:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16102189/vainoaako-poliisi-kansalaisia-quotennaltaestavan-toiminnanquot-nimikkeen-alla

Kirjoitin tuon avausviestin perään kommentin, johon laitoin linkit neljään blogikirjoitukseen, joissa on kuvia ja videoita ilmeisistä tapauksia avoimesta tarkkailusta (engl. conspicuous surveillance) tai ihan selkokielellä stalkkaamisesta poliisiautoilla:

Tässä ne linkit:

https://indietarget.blogspot.com/2018/08/videoita-yhdesta-ilmeisesta.html
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/poliisiautoilla-seuraamista-ja.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html
https://indietarget.blogspot.com/2015/03/kuvasarja-minun-vainoamisesta.html

Sitten avasin 28.10.2019 ketjun suositulle vauva.fi:n aihe vapaa -palstalle:

https://www.vauva.fi/keskustelu/3584084/vainoaako-poliisi-kansalaisia-ennaltaestavan-toiminnan-nimissa

Olin itse asiassa avannut tuonne samanlaisen ketjun jo pari päivää aiemmin 25.10.2019:

Mutta ensin siitä poistettiin minuun siihen perään kirjoittama allaoleva kommentti, jossa oli linkki tämän blogin kirjoituksiin, joissa on kuvia ja videoita poliisiautoilla stalkkaamisesta, ja myöhemmin huomasin, että koko ketju oli poistettu.

Pari päivää noiden ketjujen avaamisen jälkeen 31.10.2019 poliisimaija melko ilmeisesti stalkkasi minua Hakaniemessä.

Kun olin Sörnäisten rantatien jalkakäytävällä Ruohonjuuri Hakaniemen paikkeilla, niin poliisimaija (tunnus 424) tuli vastaan ajaen Hakaniemen torin suuntaan. Video kuvattu klo 21:07:




Sitten se kääntyi ympäri Hakaniemen torikadun kautta ja ajoi uudestaan ohi, kun oli Näkinkujan ja Sörnäisten rantatien kulmalla, ja kääntyi Näkinkujalle ja siitä Hakaniemenkadulle samaan suuntaan, mihin oli alunperin ajamassa. Poliisimaija näytti siis tekevän turhan ylimääräisen mutkan, koska suorempi reitti Hakaniemen suuntaan olisi ollut ajaa torin viereistä Hakaniemen torikatua, jonka kautta se kieppasi tehdessään U-käännöksen. Video kuvattu klo 21:08.




Tässä vielä tilanteen hahmottamista helpottava karttakuva tapahtumapaikasta:

Muutama minuutti myöhemmin ilmeisesti sama poliisimaija ajoi vielä ohi Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyksessä ajaen siten taas toiseen suuntaan. Video kuvattu klo 21:11.



Samanlaista edestakaisin ajelua on ollut monissa aiemmissa tapauksissa, kuten joissakin noissa, joista laitoin linkit tuossa ylempänä.

Clear proof of an Australian man getting gang stalked

What happens to this Australian man here is real evidence of organized gang stalking, and you can't even appeal to "plausible deniability" anymore. But because the law enforcement and judicial system in Australia (like in America, Finland and many other countries) are corrupted it will be difficult to prosecute the criminals.

"Surveillance role players" used in organized stalking?

There are private companies that hire "surveillance role players" who will conduct surveillance activities among other things. Could companies like these or similar to these be a part of the puzzle, i.e., are these kind of role players also used in conspicuous surveillance of targets of organized stalking? Meaning that many of the gang stalkers would be hired operatives doing it simply for money.

It's quite obvious that InfraGard is involved and could be the link between federal intelligence and law enforcement and private companies like those mentioned above. Infragard is a "non-profit organization serving as a public-private partnership between U.S. businesses and the Federal Bureau of Investigation". The organization is an "information sharing and analysis effort serving the interests, and combining the knowledge base of, a wide range of private sector and government members". This could easily be used as a cover for subsidizing conspicuous surveillance of targets of organized stalking to private sector operatives commonly referred to as "gang stalkers" or "perps".

Documentary on April 2019 worldwide demonstrations against organized stalking and electronic harassment

Stasin käyttämä "Zersetzung" kuulostaa hyvin samalta kuin nykyajan organisoitu vainoaminen

DDR:n turvallisuuspoliisi Stasi ei yrittänyt pidättää kaikkia poliittisia toisinajattelijoita, vaan monissa tapauksissa se käytti ohjelmaa nimeltä Zersetzung (suom. "hajoaminen"), jonka tarkoituksena oli tuhota kohteen elämä samalla tavalla kuin nykyajan organisoidussa vainoamisessa, jonka kohteena itsekin olen ollut kohta jo kuusi vuotta.

Stasin arkistoja tutkinut kirjailija Max Hertzberg on kirjoittanut perusteellisen artikkelin tuosta ohjelmasta, ja se perustuu DDR:n aikana poliittisesti aktiivisia olleiden henkilöiden haastatteluihin ja heijastelee heidän kokemuksiaan. Tässä artikkelista kohta, jossa kuvaillaan, mitä menetelmiä Zersetzungissa käytettiin:

Yksilöiden Zersetzung suoritettiin yleensä heikentämällä järjestelmällisesti kohteen elämänlaatua (sekä sosiaalielämässä että työelämässä) tarkoituksena yksinkertaisesti tuhota kohteen itseluottamus. Taktiikoita oli monenlaisia, kuten herjaavien huhujen levittäminen, ongelmien aiheuttaminen työpaikalla jne…

Zersetzungin ensimmäinen vaihe oli kaikkien valtion hallussa olevien tietojen, kuten esim. terveystietojen, kouluraporttien, poliisirekisterin, tiedusteluraporttien ja kotietsinnöillä hankitun tiedon arvioiminen. Tässä vaiheessa he etsivät kaikkia mahdollisia (sosiaalisia, emotionaalisia tai psykologisia) heikkoja kohtia, joita voitaisiin käyttää kohteen painostamiseen, kuten esim. avioliiton ulkopuoliset suhteet, rikosrekisterimerkinnät, alkoholismi, huumeidenkäyttö tai erottavat tekijät kohteen ja hänen ryhmänsä välillä (kuten esim. ikä, yhteiskuntaluokka, pukeutumistyyli), joita voitaisiin käyttää hänen sosiaaliseen eristämiseen.

Tämän jälkeen laadittiin Zersetzung-strategia: Mikä tarkalleen ottaen oli sen tavoite? Mitä taktiikoita pitäisi käyttää kohteen henkilökohtaisen tilanteen ja luonteenpiirteiden hyödyntämiseksi? Mikä oli aikahaarukka?

Seuraava vaihe oli usein aloittaa salaisen seurannan lisäksi avoin tarkkailu tarkoituksena viestittää kohteelle, että hän oli Stasin mielenkiinnon kohteena ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vainoharhaisuutta. Taktiikoihin kuului mm. kuulusteleminen, toistuvat pysäytykset ja etsinnät, oudot äänet puhelinlinjoilla, näkyvät käynnit työpaikalla, jotta pomot ja työtoverit tulivat tietoisiksi poliisin mielenkiinnosta kohdetta kohtaan jne.

Loppuvaiheeseen kuului psykologinen ja fyysinen ahdistelu: tavaroiden siirteleminen kotona (jonain aamuna herätyskello soi viideltä eikä seitsemältä aamulla, sukat olivat väärässä laatikossa, kahvi oli yhtäkkiä loppu…), polkupyörille ja moottoriajoneuvoille aiheutetut vahingot (esim. renkaiden puhkominen), huhujen levittäminen, kuten yllä mainittiin, tavaroiden tilaaminen kohteen nimellä jne.

http://www.maxhertzberg.co.uk/background/politics/stasi-tactics/

Kuulostaa todellakin hyvin samanlaiselta kuin organisoitu vainoaminen tai joukkovainoaminen (gang stalking). Ja tuo viimeinen kappale klassiselta kaasuvalottamiselta (engl. gaslighting).

Saksalainen historioitsija Hubertus Knabe, joka työskenteli 1992-2000 Stasi-arkistojen tutkimusvirastossa, puhuu lyhyesti Zersetzungista TED-luennossaan.



https://www.ted.com/talks/hubertus_knabe_the_dark_secrets_of_a_surveillance_state/transcript

Lisää linkkejä:

http://indietarget.blogspot.com/2016/06/stasi-directive-on-zersetzung.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Zersetzung

Suomi24:n keskustelussa uusia tapoja vähätellä ja peitellä joukkovainoajien rikollista toimintaa

En ole viime aikoina pahemmin osallistunut Suomi24:n keskusteluihin joukkovainoamisesta, mutta käyn kuitenkin usein lukemassa niitä, ja jotkut niihin äskettäin ilmestyneet viestit pistivät silmään. Eli laitan pitkästä aikaa taas yhteenvetoa joistain talteen ottamistani viesteistä ja kommentoin niitä.

Tässä yksi lyhyt ketju otsikolla "Maalittaminen-gang-stalkingissa", jonka avausviesti oli:

Hän päätti maalittaa minut - koska vain voi.

Maalituksen jälkeen ihmisoikeuteni katosivat kuin tuhka tuuleen.

Äärettömän hämmentävää.

Ja siihen tuli tällaisia vastauksia:

Pitää olla narsistipsykoosissa et haluu nähdä itteään maalitettavan.

...

Hei jee mäkin kirjotan nettiin et oon feimi kun mun nimi lukee seinässä. Sit aiheutan lisää pakkonarsistioireita. Kiinnittäkää kaikki huomio muhun!

...

Joo ei tästäkään toiminnasta voi nauttia kuin idioottinarsisti joka haluaa nähdä nimeään seinissä.

...

Mitä narsistille kuuluu?

Näillä yritetään tietenkin syyllistää ja häpäistä joukkovainoamisen uhria. Rakennetaan joukkovainoamisen - joka on törkeä rikos - uhrista karikatyyriä "narsistina, joka vain haluaa huomiota itselleen". Samalla on kyse psykologisesta projektiosta, eli asia yritetään kääntää päälaelleen: narsistiset vainoajat ulkoistavat omat luonnevikansa uhriin. Tuollainen on ihan klassista narsistin käyttäytymistä.

Narsistinen käytös ja ajattelutapa voi myös tarttua narsistin "hoviin" eli siipeilijöihin ja apureihin, joilla itsellään ei ole parantumatonta luonnehäiriötä. Kaikki joukkovainoamiseen osallistuvat eivät siis varmasti ole narsisteja (tai psykopaatteja), mutta päätekijät ja toiminnan organisoijat luultavasti ovat, ja he osaavat manipuloida mukaan värvättyjä ja ruokkia heissä heidän piileviä narsistisia/psykopaattisia piirteitä ja ihmisen alhaisimpia vaistoja. Kolmiaivoteorian puitteissa se tarkoittaisi sitä, että ihminen alkaa toimia pitkälti ns. liskoaivojen ohjaamana.

Anthony Forwood on kirjoittanut artikkelin tyypillisen joukkovainoamisen harjoittajan mentaliteetista ja juuri sen yhteydestä liskoaivoihin. Forwood listaa sellaisen ihmisen kolme keskeistä luonteenpiirrettä:

1) Nauttii toisten ihmisten epäonnesta.
2) Ei pysty perustelemaan rationaalisesti omia uskomuksiaan.
3) Turvautuu väkivallalla uhkailemiseen ongelmien ratkaisemiseksi.

Lisäksi Forwood mainitsee mahdollisena neljäntenä pääpiirteenä voimakkaan tarpeen kuulua johonkin joukkoon. Suurimmalla osalla ihmisistä on tietenkin tuo tarve ainakin jollain tasolla, mutta joukkovainoamiseen osallistuvat ovat yleensä todennäköisesti tavallista laumahenkisempiä. Moni mukaan lähtenyt varmaan huumaantuu siitä tunteesta, että on osa joukkoa, jolla on yhteinen "tärkeä tehtävä". Tässä tapauksessa asetelma ei ole "me vastaan ne", vaan "me vastaan se". Sankarillista? Ei, vaan täysin pelkurimaista ja alhaista toimintaa. Monet mukana olevat tietämättömät ja yksinkertaiset ihmiset ilmeisesti kuitenkin kokevat olevansa hyvällä asialla ja tekevänsä yhteisön turvallisemmaksi tms.


Ketjuun "Ohjeita stalkatuille" ilmestyi yhdeltä nimimerkiltä tällaisia viestejä:

Paras ohje on kyllä se, että tutustuu reilusti stalkkaajiinsa. Esittäytyy ja lyö kättä. Juotte yhdessä vaikka kahvit.

Siinä sitä huomaa, että ihmisiä ne stalkaajatkin ovat. Voitte sitten yhdessä myös puida eri osapuolten toiveita siitä, miten jatkossa stalkkaillaan.

Tärkeintä on, ettei stalkkausta ota haudanvakavasti. Hymyä huuleen ja hyvällä meiningillä eteenpäin!

...


Nopeaa ajattelua! Pari olusta stalkkaajien kanssa on erinomainen idea. Kun alkoholi kirvoittaa ajatuksen ja kielenkannat, on helppo innovoida yhdessä vaikka uusia stalkkaustapoja. Stalkkerit saavat puuhaa, ja stalkattu saa tuntea itsensä tärkeäksi, kun on stalkkauksen arvoinen!

...

Älä hyvä ihminen demonisoi stalkkereita. Opettele tuntemaan heitä, niin huomaat monen olevan tosi jees tyyppi.

Stalkkaaminen on vain harrastus monien harrastusten joukossa. Jos se on joskus vahingossa päässyt pahoittamaan sinun mielesi, kerro vain stalkkereille suoraan ja reilusti, mihin suuntaan toivoisit stalkkausta muutettavan. Mielipiteesi on tärkeä, mutta muista kertoa se rakentavasti!

Mitä tuohon nyt edes sanoisi, muuta kuin, että tietoisesti joukkovainoamiseen osallistuvat ihmiset ovat rikollisia ja vainoamisen kohteen vihollisia. Tuollainen ihminen ei ole "tosi jees tyyppi", vaikka sellaisen vaikutelman osaisi itsestään antaakin. Ovathan psykopaatitkin usein ulospäin hyvin hurmaavia, vaikka salaa ja selän takana koko ajan juonittelevat häikäilemättömästi.

Eli kukin omalla tyylillään, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa jutustella oluen äärellä rikollisen kanssa, joka on mukana toiminnassa, jolla yritetään tuhota minun elämä täydellisesti. Nykyään en enää edes tervehdi takaisin naapureita, joiden tiedän suurella todennäköisyydellä olevan mukana vainoamisessa. Narsistien uhrejahan neuvotaan katkaisemaan kaikki yhteydet narsistiin, jonka kanssa he ovat olleet tekemisissä. Joukkovainoamisen kohteelle se ohje ei vain oikein toimi, koska ei ole kyse yksittäisestä narsistista, vaan narsistien ja psykopaattien johtamasta suuresta joukosta ihmisiä, joka tunkeutuu väkisin hänen elämäänsä, minne ikinä hän meneekin.

Mutta irvailuksihan nuo viestit ovatkin epäilemättä tarkoitettu. Niissä vähätellään rikoksen vakavuutta esittämällä joukkovainoaminen vain jonkinlaisena sosiaalisena leikkinä, jossa on kaksi yhdenvertaista osapuolta. Tai ehkä joillain joukkovainoajilla todella on tuollaista ajattelua, mutta silloin täytyy jo olla jokin vakava persoonallisuushäiriö ja siitä kumpuava vääristynyt tapa nähdä ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tuollaiset henkilöt ovat syyntakeisia eli he toimivat täydessä ymmärryksessä, mutta heiltä puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan eli aito empatia.

Videoita yhdestä ilmeisestä poliisimaijalla stalkkaamisesta kesäkuussa 2018

Julkaisin eilen laajan raportin poliisiautoilla kyttäämisestä ja seuraamisesta kesäkuussa ja elokuussa 2018, mutta kesäkuulta oli niin paljon hyvää materiaalia, ettei siihen saanut ihan kaikkea mahdutettua. Joten tässä vielä tapaus maanantailta 25.6.2018, jossa poliisimaija aivan ilmeisesti stalkkasi minua.

Ennen kuin poliisimaija stalkkasi minua, niin vanha tuttu vartiointiliikkeen Securitas auto tuli samaan aikaan tien toiselle puolelle siihen kohtaan Hämeentietä, jossa on Hämeentie 16:n K-Market, johon olin menossa. Vartija myös tuli ulos autosta ja meni, tai sitten teeskenteli menevänsä, tarkastukäynnille. Video kuvattu klo 23:39.

Kävin vielä tarkistamassa, mikä sen auton rekisterinumero, ja kuten arvasin, se oli taas kerran SNN-603. Kuva otettu klo 23:40.

Kaupasta tultuani lähdin tekemään pienen kävelylenkin Sörnäisten rantatielle ja kun olin päässyt toiselle puolelle tietä, niin Merihaan suunnasta tullut poliisimaija ajoi ohi Lintulahdenkujan risteyksen kohdalla ja kääntyi vähän matkan päässä oikealle Parrukadulle. Video kuvattu klo 23:55.



Poliisimaija kävi ilmeisesti kääntymässä Parrukadulla olevan ABC:n pihalla, tuli takaisin minun suuntaan ja kääntyi sitten Lintulahdenkujalle. Video kuvattu klo 23:56.



Vähän matkan päässä maija kääntyi taas ympäri, ajoi Sörnäisten rantatien sivuhaaraa nyt taas Sörnäisten suuntaan, ja lopuksi kääntyi Sörnäisten rantatielle takaisin Merihaan suuntaan ajaen siten vielä kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:57.



Juuri tässä samassa paikassa oli aiemmin yksi samanlainen tapaus, josta julkaisinkin täällä kuvia:

http://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html

Sen jälkeen, kun julkaisin eilen sen raportin, niin samana iltana poliisimaija ajoi ohi Hämeentien ja Sakarinkadun risteyksessä klo 23:32, kun olin menossa kotiin kauppareissulta Hämeentie 42:n K-Markettiin. Ja tänään, kun olin tulossa pyörällä kotiin Hakaniemen S-Marketista, niin poliisimaija ajoi ohi Haapaniemenkadun ja Hämeentien risteyksessä klo 22:10, kun tulin siihen Haapaniemenkadulta.

Tunnisteella "police harassment" löytyy kaikki blogissa julkaistut kuvat ja videot poliisiautoilla vainoamisesta, ja niitä on paljon, todella paljon.

http://indietarget.blogspot.com/search/label/police%20harassment

Poliisiautoilla seuraamista ja kyttäämistä kesäkuussa ja elokuussa 2018

Yksittäisiä ohiajoja poliisiautoilla tapahtuu jatkuvasti, mutta en julkaise tässä läheskään kaikkea kuva materiaalia tämän kesän tapauksista, vaan muutamasta sellaisesta, jossa poliisiautoilla seuraaminen ja kyttääminen vaikutti ilmeiseltä ja välillä suorastaan röyhkeältä. Englanninkielinen termi tällaiselle on "conspicuous surveillance" eli vapaasti suomentaen "ilmeinen tarkkailu". Siinä ei siis ole tarkoitus peitellä sitä, että kohdetta - tässä tapauksessa minua - tarkkaillaan, vaan kyse on silkasta vainoamisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Aloitan tuoreista elokuun 2018 tapahtumista, koska viime päivinä vainoamisen organisoijat ovat lisänneet painostusta, luultavasti siksi, että olen ryhtynyt vastatoimiin, saanut tallennettua videolle hyvin epäilyttävää käytöstä siviiliasuisilta miehiltä kotikulmien kaduilla ja myös yhdistänyt voimat muutaman muun vainotun kanssa, jotta voisimme viedä joukkovainottujen asiaa eteenpäin.

Ensimmäiset videot kuvasin tiistaina 14.8.2018, kun olin edellisenä päivänä kirjoittanut blogissa näin:

Mutta välillä säteilyn voimakkuutta nostetaan sellaiselle tasolle, että se tuottaa voimakasta kipua. Se on yleensä tapahtunut sellaisessa yhteydessä, kun olen ryhtynyt jonkilaisiin vastatoimiin joukkovainoamista harjoittavia rikollisia vastaan. Niin kävi viimeksi viime viikolla, kun sain taltioitua kahden todennäköisesti joukkovainoamista harjoittavan miehen epäilyttävää käytöstä videolle. Kun olin myöhään yhtenä iltana saanut kuvattua ensimmäistä näistä miehistä, niin heti seuraavana yönä nukkumisesta tehtiin tavallistakin vaikeampaa nostamalla säteily kidutustasolle.

Tuon jälkeen onkin sitten ollut voimakasta elektronista häirintää koko ajan, kuten juuri nytkin, kun tätä kirjoitan. Päällimmäisiä oireita ovat pistely ja polttelu alaraajoissa ja intiimillä alueella.

http://indietarget.blogspot.com/2018/08/elektroninen-hairinta-jatkuu-edelleen.html

Ja launtaina oli 11.8.2018 oli juuri ollut jälleen joukkovainottujen tapaaminen, ja julkaisin sunnuntaina kuvan siitä, kun vartiointiliikkeen Securitas auto (OUU-714) kyttäsi Kampissa lähellä tapaamispaikkaa, kun olin tulossa sinne.

Kaksi vartiointiliikkeen autoa ajoi ohi myös tiistain 14.8. kauppareissulla ja pienellä kotikulmien pyörälenkillä tapahtuneiden poliisimaijan ohiajojen yhteydessä. Ensin Securitasin auto ajoi ohi klo 21:41 Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, kun olin menossa Hakaniemen S-Markettiin. Ja kun tulin kaupasta ulos, niin poliisimaija tuli tuohon samaan risteykseen samaan aikaan kuin minä. Video kuvattu klo 21:55.




Sitten lähdin ajamaan pyörällä Sörnäisten rantatietä ja kun tulin Pääskylänkadun risteykseen, niin poliisimaija ajoi ohi ja vartointiliikkeen Avarn auto tuli siihen samaan aikaan. Poliisimaija ehti melkein livahtaa näkyvistä, mutta sain juuri ajoissa kännykkäkameran päälle. Video kuvattu klo 22:04.




Perjantaina 17.8.2018 lähdin pyörällä käymään Jätkäsaaressa ostoksilla, ja tällä kertaa minulla oli mukana kamera-aurinkolasit, joilla sain taltioitua hyvinkin ilmeistä vainoamista poliisiautolla. Kun tulin Töölönlahden sillan yli ja käännyin Töölönlähtea ympäröivälle pyöräily- ja kävelytielle Finlandia-talon suuntaan klo 16:16, niin poliisimaija (tunnus 104) odotti kone käyden heti mutkan takana ja kun olin kääntymässä vasemmalle musiikkitalon suuntaan, niin kuulin jo takana sen poliisimaijan äänen. Ja sieltähän se tuli perässä ja ajoi Finlandia-talon edessä ohi.




Se mutka oli kyllä hyvin erikoinen paikka poliisimaijalle keskellä päivää. Ei sinne mitenkään sattumalta poliisimaija varmasti aja, koska kyse ei ole edes autotiestä. Eli tässä tapauksessa voi jo hyvin olettaa, että se oli siellä yksinkertaisesti vain kyttäämässä minua, kun ottaa huomioon vielä ajoituksen ja sen, että samanlaista on tapahtunut lukuisia kertoja jo aiemmin. Väännän tätä rautalangasta, koska jotkut epäilevät tuomaat ja/tai trollit ovat yrittäneet aiemmin vakuutella, että kyllähän sitä aina nyt Helsingissä poliisiautoja näkee. Niin, näkeehän niitä, mutta ei tuon ylläolevan kaltaisia tilanteita satu toistuvasti niin, että se olisi vain sattumaa.

Kun tulin Jätkäsaaresta ostoksilta klo 17:55, niin poliisimaija oli tullut siellä suunnilleen samaan aikaan Tullaajankujan ja Hietalahdenrannan risteykseen.




Tällainen voi yksittäistapauksena olla toki sattumaa, mutta organisoidussa vainoamisessa tehdään usein sitä, että kohdetta stalkataan, kun hän on juuri menossa johonkin paikkaan, kuten kauppaan tai ravintolaan, tai juuri tullut ulos jostain. Samoin kuin organisoitua vainoamista harjoittavat naapurit tulevat toistuvasti ja jatkuvasti ulos tai menevät sisään samaan aikaan kuin minä.

Kotimatkalla päätin ajaa huvikseni Kauppatorin ja Katajanokan ohi, mutta kun tulin Eteläesplanadin ja Unionkadun risteykseen, niin huomasin, että vähän matkan päässä Unioninkadulla oli ambulanssi, jolla oli vilkut päällä. Kun käännyin vasemmalle ja lähdin ajamaan lähemmäs, niin se laittoi myös sireenit päälle ja kuvasin, kun se kääntyi sireenit ulvoen ruuhkaiselle Pohjoisesplanadille.




Tällainenkin voi yksittäistapauksena olla tietenkin sattumaa, mutta laitan videon tähän yllä kertomani asiayhteyden takia. Huomionarvoista tässä on myös se, että kyseessä on yksi Kalliossa sijaitsevan keskuspelastusaseman kolmesta jatkuvassa valmiudessa olevasta ambulanssista (tunnus HE1311), ja kohtasin tuon saman ambulanssin kaksi päivää aiemmin 15.8.2018 kahdesti saman kauppareissun ja iltalenkin aikana: Kun olin menossa Hämeentie 16:n K-Markettiin, niin se tuli Hakaniemen suunnalta Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen samaan aikaan. Kuva otettu klo 20:48.

No, ei siinä mitään, Kallion pelastusasema on siellä suunnalla, minne ambulanssi oli kääntymässä, joten sattuuhan näitä myös muille Kalliossa asuville. Mutta kun olin tehnyt kaupasta tultuani pienen iltalenkin ja tulin takaisin Haapaniemenkadulle, niin tuo sama ambulanssi oli pysäköity sille lähelle paikallista olutravintolaa. Kuva otettu klo 22:06. Auto, jonka on ilmeisesti tarkoitus olla jatkuvassa hälytysvalmiudessa, oli siinä tyhjillään, kuten kuvasta näkyy.

Palataan perjantaihin 17.8. Jatkoin Unioninkatua eteenpäin ja kun käännyin Aleksanterinkadulle Katajanokan suuntaan, niin jonkin matkan päässä samaa katua samaan suuntaan näytti ajavan hitaasti palomestarin auto. Tällä hetkellä käytössäni olevien kamera-aurinkolasien resoluutio on sen verran heikko, ja kun ajoin lisäksi pompottavaa mukulakivikatua, niin kuvasta on vaikea erottaa kunnolla sitä autoa, joten siitä on turha tähän laittaa videota.

Pari viikkoa ennen tuota olin julkaissut videon Kallion pelastusaseman paloautosta jokseenkin epäilyttävältä vaikuttavassa tilanteessa. Siinä tapauksessa saattoi olla kyse myös aidosta hälytystilanteesta ja sattumasta, mutta minun on joidenkin viimeaikaisten tapahtumien valossa syytä olettaa, että Kallion pelastusasemalla ollaan ehkä jo hieman vittuuntuneita.

Se elokuun tapahtumista. Kesäkuussa oli yksittäisten ohiajojen lisäksi pari tilannetta, jossa näytti ilmeiseltä, että poliisimaija kyttäsi ja/tai seurasi minua.

Kun olin menossa maanantaina 11.6.2018 myöhään illalla Hämeentien 16:n K-Markettiin, niin vanha tuttu Securitasin auto (SNN-603) tuli Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen samaan aikaan. Kuva otettu klo 22:03.

Sitten alkoi poliisimaijan (tunnus 201) järjestämä näytös: se tuli Hakaniemen suunnalta samaan risteykseen, kääntyi siinä ympäri, ajoi ohi, kääntyi ylös Neljännelle linjalle, kiersi korttelin ympäri, kääntyi Viidenneltä linjalta Hämeentielle Sörnäisten suuntaan, kääntyi taas vähän matkan päässä ympäri ja tuli takaisin samaan risteykseen. Kuvat otettu klo 22:05-22:09.

Toinen tapaus oli keskiviikkona 27.6.2018, ja silloinkin olin menossa samaan K-Markettiin. Kun tulin Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyseen, niin huomasin, että poliisimaija ajoi Vetehisenkujalle, joka on pääasiassa kävelykatu, jonne ei mikään auto aja, jos sillä ei ole sinne jotain asiaa. Päätin kiertää Haapaniemenkadun ja Helmiäispolun kautta nähdäkseni mahdollisesti, minne se poliisimaija meni. No, kun tulin Vetehisenkujalle, niin siinä oli paikoillaan käännyttyään ympäri, ja kun olin menossa sen suuntaan, niin se lähti liikkelle ja ajoi sitten ylös Neljättä linjaa. Kuvat otettu klo 16:45.

Tuossa tuli mieleen se, että olikohan tuon poliisimaijan alunperin tarkoitus jäädä kyttäämään minua ja näyttäytyä minulle sitten, kun tulen ulos kaupasta. Kerran aiemmin yksi poliisimaija oli pysäköity Hakaniemen kauppahallin paikkeille jalkakäytävälle, kun tulin ulos Hämeentie 16:n K-Marketista ja lähti liikkeelle saman tien, kun huomasin sen ja ajoi sitten ohi. Kuvia siitä tilanteesta jostain aiemmasta blogipäivityksestä, jonka löytää tunnistetta "police harassment" klikkaamalla.

Kesäkuussa oli kaksi päivää ennen tuota edellistä vielä kolmaskin tapaus, jossa poliisimaija ilmiselvästi stalkkasi minua, ja laitan siitä jossain vaiheessa erillisen päivityksen, koska sen tilanteen etenemisestä on monta videota.

Ja vielä tiedoksi, että minuun on kohdistettu taas melko voimakasta elektronista häirintää koko ajan, kun olen tätä päivitystä tehnyt.

Elektroninen häirintä jatkuu edelleen käytännössä 24/7

Minua vastaan on tehty elektronista häirintää jo yli 5 vuotta. Ensimmäisen kerran sitä tehtiin vuoden 2013 alkupuolella, jolloin avoin vainoaminen oli juuri alkanut. Silloin se ei ollut nähdäkseni kuitenkaan vielä jatkuvaa. Jatkuva 24/7 elektroninen häirintä alkoi vuonna 2014 sen jälkeen, kun aloin kirjoittamaan tätä blogia, ja siinä käytettävän sähkömagneettisen säteilyn voimakkuutta myös lisättiin silloin.

Säteilyn voimakkuutta on vaihdeltu jaksoittain: välillä se on hieman vaimeampaa, vähän niin kuin "taustasäteilyä", joka ei aiheuta suoranaista kipua, mutta kuitenkin sellaista kehon värinää, josta monet joukkovainotut ja elektronisen häirinnän uhrit kertovat. Pitkäaikaisvaikutuksia ovat ainakin jatkuva väsymys, toistuvat päänsäryt ja nivelsäryt. Mahdollisista vahingoista sisäelimille en osaa sanoa, mutta todennäköisesti sellaisia tässä vaiheessa jo on. Kaikkinensa jatkuva säteilytys aiheuttaa keholle suuren fyysisen rasituksen, ja tietenkin se uuvuttaa myös henkisesti. Yksi elektronisen kiduttamisen tarkoituksista varmasti onkin kohteen lannistaminen henkisesti pikkuhiljaa.

Mutta välillä säteilyn voimakkuutta nostetaan sellaiselle tasolle, että se tuottaa voimakasta kipua. Se on yleensä tapahtunut sellaisessa yhteydessä, kun olen ryhtynyt jonkilaisiin vastatoimiin joukkovainoamista harjoittavia rikollisia vastaan. Niin kävi viimeksi viime viikolla, kun sain taltioitua kahden todennäköisesti joukkovainoamista harjoittavan miehen epäilyttävää käytöstä videolle. Kun olin myöhään yhtenä iltana saanut kuvattua ensimmäistä näistä miehistä, niin heti seuraavana yönä nukkumisesta tehtiin tavallistakin vaikeampaa nostamalla säteily kidutustasolle.

Tuon jälkeen onkin sitten ollut voimakasta elektronista häirintää koko ajan, kuten juuri nytkin, kun tätä kirjoitan. Päällimmäisiä oireita ovat pistely ja polttelu alaraajoissa ja intiimillä alueella.

Suoria todisteita säteilytyksestä en ole vielä pystynyt hankkimaan, koska minulla ei ole ollut varaa hankkia sen mittaamiseen tarvittavia laitteita, mutta epäsuorasti on helppo todeta, että siitä on kyse, koska EMF-säteilyltä suojautumiseen tarkoitetut varusteet, joita on saatavilla monista verkkokaupoista, lievittävät huomattavasti oireita välittömästi. Myös ensiapu- ja hätätilanteisiin tarkoitetut foliota sisältävät lämpopeitot toimivat suojautumisessa, mutta ihan käytännön syistä niihin ei voi koko ajan olla kietoutuneena.

Elektronisesta häirinnästä on yleisesti asiaa joissain aiemmissa kirjoituksissa ja blogin sivupalkissa olevissa linkeissä (Electronic Harassment Links). Kirjoitan jatkossa aiheesta lisää, kun saan kerättyä sitä varten lisää materiaalia.

Vartiointiliikkeen Securitas auto oli kyttäämässä joukkovainottujen tapaamispaikan vieressä, kun olin menossa sinne

Ennestään tuttu vartiointiliikkeen Securitas auto (OUU-714) oli kyttäämässä Paasikiven aukiolla, kun olin menossa läheiseen ravintolaan joukkovainottujen tapaamiseen lauantaina 11.8.2018. Vartija istui autossa, kun otin siitä kuvan klo 16:20.

Tämä (ja paljon muuta) tapahtui yhden aiemman joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä launtaina 13.1.2018:

Kun tulimme porukalla Paasikiven aukiolle, siihen ajoi samaan aikaan sama Securitaksen auto (OUU-714), johon olen törmännyt usein kauppareissuilla Kalliossa ja Hakaniemessä. Sitä ennen siihen oli jo tullut iso ns. XL-poliisimaija. Ja toiselle puolelle Mannerheimintietä Kiasman eteen oli pysäköity toinen poliisimaija.

https://indietarget.blogspot.com/2018/01/vainottujen-tukiyhdistyksen.html 

Olen aiemmin julkaissut kuvia tuosta samasta autosta myös näissä:

https://indietarget.blogspot.com/2017/04/rajua-paivittaista-sahkomagneettista.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/11/kaksi-vanhaa-tuttua-vartiointiliikkeen.html

Epäilyttävä kohtaaminen paloauton kanssa viime perjantaina

Vainoamisen alkuaikoina muutama vuosi sitten kohtaamisia oli poliisiautojen ja ambulanssien lisäksi paljon myös paloautojen kanssa. Mutta kun aloin julkaista blogissa paloautoista kuvia ja videoita, kohtaamisen niiden kanssa vähenivät selvästi, ja nyt niitä on ollut harvakseltaan. Kommentoin asiaa 30.7.2018 yhdessä Suomi24:n joukkovainoamista käsittelevässä ketjussa, johon kirjoitin muutaman viestin:

Ei välttämättä olekaan poliisi alkuunpanevana voimana, mutta minun kohdalla vainoamisessa on ollut mukana niin paljon poliiseja, että on vaikea uskoa, etteikö Helsingin poliisilaitoksen sisällä tiedettäisi jo laajasti minun tapauksesta, vaikkei sitä organisoitaisi johtotasolta. Samaa on toki tapahtunut myös muissa kaupungeissa, kun niissä olen käynyt eli kyse ei ole vain Helsingin poliisista. Ja mukana on ollut myös ambulansseja ja palokuntaa, tosin vähemmän sen jälkeen, kun aloin julkaisemaan paloautoista kuvia ja videoita blogissa.

Kyllä viranomaisia on muutenkin laajasti mukana vainoamisessa, mutta voi olla, että kyse on kaikille viranomaistahoille soluttautuneesta verkostosta, ei varsinaisesti itse niistä laitoksista. Mikä se verkosto on, on tässä vaiheessa vain spekulointia.

Pari päivää tuon jälkeen perjantaina 3.8.2018, kun olin menossa klo 23 jälkeen Hämeentie 42:n K-Markettiin, oli vähän matkan päähän siitä Hämeentien toiselle puolelle pysäköity paloauto, jolla oli vilkut päällä. Aloin kuvaamaan sitä videolle klo 23:22, ja se lähti menemään takaisin Kallion pelastusasemalle hieman yli minuutti siitä.



Tarkistin Tilannehuone-sivustolta, oliko lähellä tuota aikaa mitään hälytyksiä, ja löysin kaksi: klo 22:57 - ihmisen pelastaminen vedestä ja klo 23:10:42 - rakennuspalo: pieni.

Tuo jälkimmäinen se voisi kai periaatteessa olla, mutta paloautolla menee tuohon paikkaan pääsemiseen hälytyksestä alkaen varmasti ainakin muutama minuutti, joten kovin nopeasti siinä edettiin, kun paloauto lähti pois jo klo 23:23. Ei vaikuta uskottavalta, että kyseessä olisi ollut ainakaan oikea hätätilanne, jos tuosta hälytyksestä siis oli edes kyse. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun paloautoja ajaa ohi tai tulee vastaan, vaikka mitään hälytystä ei kyseisenä ajankohtana löytynyt Tilannehuoneen tietokannasta.

Mutta miten se tiedettäisiin, että tulisin sinnepäin, missä paloauto oli? Siten, että Hämeentien 42:n K-Market on ainoa klo 23 jälkeen auki oleva niistä kaupoista, joissa Hakaniemessä ja Kalliossa käyn.

Tuolla parin vuoden takaisesta tapauksesta, kun Kalliossa oli pelastuslaitoksen suuren mittakaavan operaatio, joka oli järjestetty juuri, kun olin menossa Hakaniemen ympyrätalon apteekkiin, jossa käytännössä aina käyn hakemassa yhtä lääkettä, joka minulla on pitkäaikaisessa käytössä. (Sanotaan nyt sen verran, että kyse EI ole psykoosi- tai masennuslääkkeestä.)

https://indietarget.blogspot.com/2016/10/todennakoisesti-lavastettu-hatatilanne.html

Muidenkaan silminnäkijöiden mukaan palokunnalla ei ollut mitään tehtävää tapahtumapaikalla. Oliko kyse vain väärästä hälytyksestä, jonka satuin todistamaan paikan päällä, vai minun nähtäväksi tarkoitetusta pelastuslaitoksen ja poliisien järjestämästä katuteatterista? Sitä en voi oikeasti tietää, mutta kun on ollut vuosia organisoidun vainoamisen kohteena, niin oppii sen, että aitoja sattumia ei kohdeyksilön elämässä juuri ole. Sitä sanovat sekä monet kohdeyksilöt että organisoidun vainoamisen ilmiön tutkijat.

Tuohon tilanteeseen saattoi myös sisältyä viittaus tapahtumiin minuun kohdistuneen vainoamiskampanjan alkuvaiheessa, joihin en tässä kohtaa mene tarkemmin. Siis sellainen viittaus, joista olen aiemmin kertonut, eli kohdetta muistutetaan jostain, mistä hän on puhunut tai mitä hänelle on tapahtunut. Se on yksi organisoidun vainoamisen keskeisiä menetelmiä ja siinä on kyse pitkälti samasta asiasta kuin ns. kohdistetussa keskustelussa:

Directed conversation - kohteelle suunnattu keskustelu

Julkisella paikalla ihmiset, joita kohde ei tunne, käyvät hänen kuullen keskusteluita, joissa viitataan hänen henkilökohtaisiin asioihinsa tai esimerkiksi johonkin, mistä kohde on juuri puhunut yksityisesti, puhelimessa tai netissä. Tieto näistä asioista on saatu salakuuntelemalla, kuuntelemalla puheluita, tarkkailemalla tietoliikennettä, mitä tehdään 24/7 organisoidussa vainoamisessa, tai jonkun hänen kanssaan tekemisissä olleen ilmiantajan kautta. Tällä on tarkoitus voimistaa kohteen tunnetta siitä, että hän on jatkuvan tarkkailun alla ja että hänellä ei ole lainkaan yksityisyyttä.

Tuo sama vaikutus voidaan siis saada aikaan myös visuaalisesti katuteatterin avulla.

Street theater - katuteatteri

Katuteatteri tarkoittaa erikoisten kohteen nähtäviksi tarkoitettujen tapahtumien ja tilanteiden lavastamista julkisilla paikoilla. Tapahtumat ovat kuitenkin riittävän tavanomaisia, jotta ne näyttävät herkistymättömille ulkopuolisille normaalilta elämänmenolta. Mutta tarkemmalla silmällä ja korvalla ne vaikuttavat erikoisilta tai jopa täysin älyttömiltä. Näihin tilanteisiin liittyy usein kohteen kuultavaksi tarkoitettua keskustelua, miimausta, kohteelle osoitettua huutelua ja tuijottamista. Joskus kohdetta kohtaan voidaan myös käyttäytyä uhkaavasti pelottelumielessä.

http://indietarget.blogspot.com/2016/06/organisoituun-vainoamiseen-liittyvien.html