KRP:n ennalta estävä toiminta yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisten kanssa: tekosyy kohteiden tarkkailulle ja maalittamiselle?

Olen epäillyt, että maalittamisen kohteeksi otettuja henkilöitä (targeted individuals) tarkkaillaan, kytätään ja vainotaan ennalta estävän toiminnan nimissä ja verukkeella ja kirjoittanutkin siitä aiemmin. Keskusrikospoliisin ns. kohdennetun väkivallan uhka-arvioon liittyvä ohjelma ennalta estävästä toiminnasta yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa, erityisesti terveydenhuoltoviranomaisten, vahvistaa noita epäilyjä entisestään.

Pieni ote asiaa käsittelevästä ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä:

"Uhkat-toiminto perustettiin keskusrikospoliisiin maaliskuussa 2016 pysyväksi kohdennetun vä- kivallan ennalta estäväksi toiminnoksi. Tehtäviksi määriteltiin kohdennetun väkivallan uhkien tunnistaminen ja torjuminen yhteistyössä paikallispoliisin ja muiden viranomaisten kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten kanssa."

Poimintoja poliisihallituksen UHKAT-toimintoon liittyvästä tiedotteesta vuodelta 2018:

"Keskusrikospoliisin UHKAT-toiminnon päivittäisjohtaja rikoskomisario Santeri Sivonen on valittu Vuoden Poliisiksi 2018.

UHKAT-toiminnon tehtävänä on edistää lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa vakavia uhkatilanteita ja huolta aiheuttavia henkilöitä ja estää ennalta vakavien uhkatilanteiden syntymistä. UHKAT-toiminto osallistuu vuosittain noin 400 tapauksen selvittelyyn.

UHKAT-toiminnon tavoitteena on kohdennetun vakavan väkivallan ennalta estäminen ja paljastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnossa arvioidaan ilmi tulleiden asioiden uhkatasoja ja pyritään tunnistamaan huolta aiheuttavia henkilöitä."

"Huolta herättävien henkilöiden tunnistamiseen on luotu malleja, joita poliisi valtakunnallisesti käyttää. Kaikissa poliisilaitoksissa on tähän työhön osaamista.

– Suurin osa uhkista on yksittäisten huolta aiheuttavien henkilöiden taholta nousseita. Kun uhka on tunnistettu, poliisin tai muun toimijan interventiolla on aietta estävä vaikutus. Huonolle tielle luisumista on pystytty erilaisten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja muiden viranomaisten yhdessä toteutettujen toimien kautta estämään, Sivonen kertoo.

Poliisiin voi ottaa yhteyden vinkkaamalla nettivinkin kautta, ilmoittamalla poliisipartiolle tai hätäkeskukseen. Huolestunut taho voi olla lähipiiri, terveydenhuolto, lääkäri tai vaikkapa joku koulun henkilökunnasta.

Sivonen listaa esimerkkejä henkilön piirteistä, joista voi huolestua.

– Väkivallan ihannointi, uhkaava viestintä, sosiaaliset ongelmat ja elämänhallinnan vaikeudet yhdistettynä elämäntilanteen huonontumiseen. Yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä. Mikään yksittäinen tekijä ei tee kenestäkään uhkaa toisten hengelle tai terveydelle. Taustalla on useiden henkilökohtaisten ja ympäristön tekijöiden yhteisvaikutus."

https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/tiedotteet/1/0/vuoden_poliisi_2018_tunnistaa_ja_estaa_ennalta_vakavia_uhkatilanteita_75340

Tietenkin tuossa viitataan ainakin virallisesti vakavien esim. Jokelan koulusurmien kaltaisten väkivallantekojen ennalta ehkäisemiseen, mutta kun tuollainen ohjelma on olemassa, niin sitä on helppo väärinkäyttää. Ja näyttää siltä, että lukemattomat jonkinlaisen mielenterveysdiagnoosin saaneet ja jollain tavalla sosiaalisesti syrjäytyneet ovat joutuneet mm. sellaisen paikallispoliisin avoimen tarkkailun kohteeksi, josta olen kirjoittanut ja julkaissut todisteeksi kuvia ja videoita.

Pohdiskelin parin vuoden takaisessa kirjoituksessa syitä siihen, miksi olin joutunut organisoidun vainoamisen kohteeksi ja miten ja minkä perusteella minut oli todennäköisesti leimattu vaaralliseksi:

Karikatyyrin rakentamisessa suuressa roolissa ovat olleet todennäköisesti jotkut asiat, joista olin luottamuksellisesti puhunut, sillä niihin on selvästi viitattu minun kuultaviksi tarkoitetuissa keskusteluissa (directed conversation) ja minulle suunnatuissa viesteissä. Minun sanomisiani on irrotettu asiayhteydestä ja vääristelty niin, että minusta on luotu valheellinen kuva potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Jotkut niistä puheista olivat avointa vainoamista edeltävältä ajalta, mutta erityisen paljon minua vastaan on todennäköisesti käytetty asioita, joita sanoin sen jälkeen, kun minua oli huumattu ja manipuloitu NLP-tekniikalla vuonna 2013. Tiedän myös kuka sen alkuperäisen triggeröinnin teki ja miten, joten kyse ei ole pelkästä mutuilusta, mutta en voi mennä tässä vaiheessa yksityiskohtiin. Sanottakoon nyt vain, että tunnen sen henkilön henkilökohtaisesti.

Kerron esimerkin siitä, miten asiayhteydestä irrotetuilla puheilla voidaan saattaa joku huonoon valoon, jotta ymmärrätte paremmin, mitä tarkoitan. Tämä on tositarina, josta luin vuosia sitten:

Nuori äiti, jolla oli pieni lapsi, kärsi pakonomaisesta pelosta, että hän tekisi pahaa omalla lapselleen. Ahaa, tuo nainen on vaarallinen ja häneltä pitää viedä lapsi pois! Ei, vaan tuollaista liittyy usein yleiseen ahdistuneisuuteen ja pakko-oireiseen häiriöön, joka aiheuttaa haittaa lähinnä vain siitä kärsivälle itselleen. Ihmiset, joilla tuollaista on, eivät yleensä ole vaarallisia tai väkivaltaisia, vaan päinvastoin poikkeuksellisen herkkiä ja kilttejä, kuten tämäkin nainen oli. Hän ei koskaan ollut tehnyt kenellekään pahaa eikä hän todellakaan aikonut tehdä mitään lapselleen, vaan ne pakonomaiset ajatukset aiheuttivat hänelle suurta ahdistusta ja hän purki sydäntään asiasta.

Kaikkein vaarallisimmilla ja väkivaltaisimmilla ihmisillä on yleensä aivan erilainen psyyken rakenne. Herkän empaatin äärimmäisellä vastakohdalla eli psykopaatilla on alhainen impulssikontrolli eikä lainkaan kykyä tuntea myötätuntoa. Asiantuntijoiden mukaan kaikista vangeista 15 prosenttia ja henkirikoksen tehneistä jopa puolet on psykopaatteja, vaikka niiden osuus koko väestöstä on vain prosentin luokkaa. Tuollainen ihminen ei pelkää tekevänsä, vaan tekee väkivaltaa ilman mitään tunnontuskia ja vielä nauttii siitä.

http://indietarget.blogspot.com/2017/12/organisoitu-vainoaminen.html

Poliisikomisario ja kriminaalipsykologi Jarkko Hynninen sekä erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg kirjoittavat ennalta estämisestä, uhka-arvioinnista ja riskinhallinnasta poliisissa:

"Kohdennettu väkivalta jaotellaan eri luokkiin, mm. julkisuuden henkilöihin kohdistuneet väkivallan teot, kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikka, koti- ja parisuhdeväkivalta ja vainoaminen."

Hynninen on tehnyt myös väitöskirjan vainoamisesta, ja on vähän ironista, jos poliisi itse vainoaa tuossa artikkelissa käsiteltävän ennalta estävän toiminnan verukkeella maalitettuja henkilöitä. 

"Tutkimus ja kirjallisuus vahvistavat mielenterveysongelmien yhteyden kohdennetun väkivallan teoille. Keskeisempiä niihin liittyviä mielenterveysongelmia ovat persoonallisuushäiriöt, mielialahäiriöt ja psykoottistasoiset vakavat mielenterveysongelmat. Erityisen usein mukana on persoonallisuuden häiriintyneisyyttä kuten narsistista mahtipontisuutta ja joskus psykopaattisiakin persoonallisuuden piirteitä."

Kuten olen aiemmin kertonut, itse en en ole narsistinen tai psykopaattinen, vaan pikemminkin noiden vastakohta, koska olen luonteeltani tavallista herkempi ja empaattisempi, ja samanlaisia luonteenpiirteitä olen huomannut myös muissa maalitetuissa, joita olen tavannut.

"Narsistisen persoonallisuuden ohella kohdennetun väkivallan tekijöillä esiintyy myös muita persoonallisuuden häiriöitä. Näitä ovat mm. epäsosiaalinen, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus.

Vaikka varsinaiset psykoottiset mielisairaudet edustavat pienintä osuutta kohdennetun väkivallan tekijöiden mielenterveysongelmista, liittyvät psykoottiset vääristymät usein näyttäviin ja paljon uhreja vaatineisiin tekoihin."

Monille maalitetuille, joita olen tavannut, on diagnosoitu epäluuloinen persoonallisuushäiriö, harhaluuloisuushäiriö tai skitsofrenia, mutta kuten tuossakin todetaan, nuo eivät yksinään tee henkilöstä yleensä vaarallista, vaan lähinnä narsismi ja psykopatia.

Mutta jos maalitettuja vainotaan todella juuri tällaisen uhka-arvioinnin perusteella, niin se on pelkkä tekosyy, koska tuntemani maalitetut ovat varmaan vähiten vaarallisia ihmisiä, mitä maasta löytyy. Eikä se voi olla sattumaa, että niin monella heistä on samanlaista taustaa aktivistina ja toisinajattelijana kuin minulla. 

Ns. kohdennetun väkivallan uhkatekijöinä pidettyjä narsismia, psykopatiaa ja B-klusterin persoonallisuushäiriöitä löytyy varmasti paljon organisoidun vainoamisen harjoittajista itsestään, vaikka sitä ilmeisesti usein perustellaan sillä, että kohde olisi vaarallinen.

Tähän aiheeseen liittyviä eri kirjoittajien kommentteja löytyy lisää Suomi24:n Laki ja rikos- palstalle viime syksynä avaamastani keskusteluketjusta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16102189/vainoaako-poliisi-kansalaisia-quotennaltaestavan-toiminnanquot-nimikkeen-alla

Paljon poliisiautojen ohiajoja joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä

Poliisien ohiajoja oli paljon ja lähes päivittäin monen vuoden ajan 2013-2018, mutta sitten syksyllä 2018 niiden määrä yhtäkkiä romahti ja tuli kuukausia, joina en nähnyt kuin pari poliisiautoa. En tarkoita vain ohiajoja lähietäisyydeltä, vaan en ylipäätään nähnyt poliisiautoja tuon enempää monina kuukausina. Kirjoitin tästä vähän aikaa sitten nettikeskustelussa, jossa sain kiistäjän puhumaan itsensä pussiin:

Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.

Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.

Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.

Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?

Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.

https://indietarget.blogspot.com/2020/02/kiistajan-logiikkaa-poliisiautojen.html

Ohiajoja ja kyttäämisiä poliisiautoilla on ollut siis syksystä 2018 lähtien suhteellisen vähän aiempaan verrattuna, mutta niitä tulee edelleen vähän niin kuin "täsmäiskuina" tiettyjen tilanteiden yhteydessä tai vastauksena minun poliisien harjoittamaa avointa tarkkailua koskeviin kirjoituksiin tai keskusteluihin ja tapaamisiin muiden vainottujen kanssa.

Lauantaina 9.5.2020 järjestettiin Helsingin Kampissa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen joukkovainottujen tapaaminen, johon osallistui yhteensä viisi henkilöä. Ja sen yhteydessä alkoi totisesti tapahtua niin, että tuli ihan takavuosien laaja poliisiautoilla vainoaminen mieleen. Tapaaminen oli sovittu ostoskeskus Kampin vieressä olevan ravintola Teerenpelin eteen klo 16.

Tulin siihen hieman etuajassa ja melkein heti poliisimaija (tunnus 111) ajoi ohi Lasipalatsin suuntaan ja Mannerheimintielle. Kuvat otettu klo 15:54-15:55.

Klo 16:08 Narinkkatorille ajoi poliisimaija ja se pysäköity torin eteläpuolelle niin, että sen nokka oli meihin tapaamisessa paikalla sillä hetkellä oleviin päin ja ajovalot päällä.

Klo 16:23 Narinkkatorille tuli toinen poliisimaija (tunnus 222), mutta se kääntyi saman tien takaisin ja ajoi sitten meidän ohi. Kuvat otettu klo 16:23-16:25.

Sitten nokka meidän suuntaan hieman yli vartin Narinkkatorilla ollut poliisimaija (tunnus 101) ajoi samassa kohdassa ohi. Kuvat otettu klo 16:27.

Menimme vähän aikaa tuon jälkeen kahden muun tapaamiseen tulleen kanssa Turusta bussilla tapaamiseen tullutta osallistujaa vastaan, kävimme kaupassa ja menimme sitten piknikille Musiikkitalon eteen. Sitten menimme Rautatieasemalle odottamaan Turusta tapaamiseen tulleen kanssa, kun hän oli lähdössä takaisin Turkuun junalla. Kun tulimme toisen tapaamisessa olleen helsinkiläismiehen kanssa ulos Rautatieasemalta Rautatientorille sovittuamme, että kävelemme yhdessä Hakaniemen ympyrätalolle, niin poliisimaija lähti juuri samaan aikaan pois Rautatieaseman vierestä. Ajoitus oli siis hyvä. Kuva otettu klo 20:29.

Lähdimme sitten kävelemään Kaisaniemen pelikentän kautta Hakaniemen ympyrätalolle, josta minun seurassani ollut toinen tapaamiseen osallistunut jatkaisi metrolla kotiin. Poliisimaija (tunnus 106) tuli vastaan vähän ennen kuin ehdimme pelikentälle. Kuva otettu klo 20:32.

Viimeinen kohtaaminen ei ollut varsinainen ohiajo, mutta näimme vielä Kaisaniemenrantaa kävellessä yhden poliisimaijan lahden toisella puolella, kun se kääntyi Pitkänsillanrannalta Saariniemenkadulle. Muistutan tässä kohtaa, että minulla oli syksyn 2018 jälkeen tosiaan kuukausia, joina en nähnyt edes tuolla tavalla etäältä poliisiautoja kuin pari kertaa koko kuukauden aikana. Kuva otettu klo 20:39.

Keskustelin tämän toisen helsinkiläismiehen kanssa lauantaina mm. mahdollisesta kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin poliisin toiminnasta (eli perustuslain vastaisesta avoimesta tarkkailusta, jota tarkoitukselliset ohiajot ja kohteelle näyttäytymiset ovat). Myös häntä on ahdisteltu poliisiautoilla hieman samalla tavalla.

Kävin sitten sunnuntaina 10.5.2020 myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä kotikulmilla. Poliisimaija ajoi ohi kolme kertaa edestakaisin ajellen. Ensin se tuli Sörnäisten suunnalta, kun olin Sörnäisten rantatien ylittävällä sillalla, kääntyi Kaikukadulle ja siitä sisäpihalle, jossa on mm. ravintola Kuudes Linja. Video kuvattu klo 23:07.




Kun olin kävelemässä Lintulahdenkujaa, poliisimaija oli tullut sisäpihalta ulos ja ajoi ohi Lintulahdenkadun risteyksessä. Kuva otettu klo 23:10.

Sitten se kääntyi Sörnäisten rantatielle ja lähti ajamaan sitä samaan suuntaan kuin se ajoi ensimmäisen kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:11.




Lopuksi vielä kohtaamisia poliisin kanssa tänä vuonna kahden aiemman kuukausittaisen joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä.

Kun olin tulossa Kampista toisen kokoukseen osallistuneen kanssa ratikalla ja jäimme ulos Karhupuiston pysäkillä, niin poliisimaija odotti paikallaan Kallion kirjaston vieressä. Kun olin saanut kaivettua älypuhelimen taskusta ottaakseni kuvan, niin poliisimaija lähti ajamaan pois. Sen jälkeen menimme läheiseen baariin jatkamaan iltaa. Kuvat otettu lauantaina 11.1.2020 klo 21:54-21:55.

Seuraava joukkovainottujen tapaaminen oli lauantaina 8.2.2020 ravintola Teerenpelissä. Kun tulimme sieltä ulos takapihan kautta muutaman muun tapaamiseen osallistuneen kanssa, niin juuri samalla hetkellä poliisimaija ajoi ostoskeskus Kampin edessä. Hyvä ajoitus taas. Kuva otettu klo 18:55.

Kun olimme käyneet syömässä ostoskeskuksen yhdessä ravintolassa, lähdin takaisin kotiin Kallioon metrolla. Jäin pois Hakaniemen metroasemalla, kuten aina ja kävelin sitten ylös Porthaninkatua, kuten yleensä, kun olen menossa kotiin. Arvaatteko, missä kohdassa poliisimaija ajoi taas ohi? Kallion kirjaston vieressä. Se ajoi Porthaninkatua Torkkelinmäen suuntaan, kuten edellisellä kerralla. Kun tulin Pengerkadulle, niin sama poliisimaija ajoi vielä ohi Alli Tryggin puiston vieressä. Kuvat otettu klo 21:13-21:14.