keskiviikko 8. lokakuuta 2025

Vieraskynä: selvitymistapoja ja neuvoja joukkovainon uhreille

Joukkovainon tarkoitus on usein pilata uhrin elämä, eristää tämä yhteiskunnasta, aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta sekä saada uhri toimimaan niin että hän ei enää luota ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä pahimmassa tapauksessa tekee jotain itselleen tai muille ja tätä kautta tuhoaa oman elämänsä.

Joukkovainossa on kysymys vakavasta rikollisuuden ja kiusaamisen muodosta. Selviytymistapojen esilletuonnin tarkoitus ei ole vähätellä uhrin kokemaa vääryyttä ja kärsimystä. Koska kysymyksessä on kiusaamisen ja rikollisuuden muoto, johon on erittäin vaikea saada apua, on hyvä miettiä yksilön selviämistapoja. Vainoamisen paljastaminen yleensä on yksi tapa lopettaa vainoaminen, mutta silloin kun yhteiskunta, toisin sanoen valtio on käytännössä kiusaamisen ja vainon aiheuttaja, niin tämä paljastaminen on vaikeampaa, vaikkakin erittäin tärkeää.

Tuon nyt esille joitakin ajatuksia, joilla taistella vainoa vastaan. Tässä täytyy muistaa, että käytännössä kysymys on sodankäynnistä ja on hyvä tiedostaa eri tapoja, joilla käydä tätä sotaa. Nämä ajatukset ja neuvot voivat toimia parhaiten, kun kysymyksessä on psykologisella tasolla tapahtuva vaino eikä esim. fyysinen. Joka tapauksessa joukkovainon keinoja on monenlaisia ja ei pidä olettaa, että nämä neuvot tälläisinä soveltuisivat kaikenlaisen vainon kohtaamiseen.

1. Hyvä elämä on paras kosto. Pyri elämään niin hyvää elämää kuin se olosuhteisiin suhteutettuna on mahdollista. Iloitse pienistä asioista elämässäsi ja suuntaa katse kaikesta kokemastasi huolimatta hyvään.

2. Älä anna vainoajille nautintoa vainoamisesta. Kiusaajan ja vainoajan motiivi on saada uhri jollain tavalla reagoimaan. Yleensä esim. koulukiusaaja saa nautintonsa ja tyydytyksensä siitä, kun kiusatulla ei ole kivaa.

3. Älä jää yksin. Vainon tarkoitus on eristää vainottu muista ja saada uhri vainoharhaiseksi ja sellaiseksi, että hän ei voi luottaa oikein kehenkään. Pyri löytämään ja lyöttäytymään yhteen muiden vainottujen kanssa, mutta etsi myös muita ystäviä ja kavereita, jotka ovat ns. normaalimaailmasta ja joilla ei ole vainokokemuksia.

4. Kerro asiasta mutta harkitse kenelle ja miten. Joukkovainoaminen on sen verran tuntematon, outo ja pelottavakin asia, että suurin osa ihmisistä suhtautuu sinuun mielenterveyspotilaana kun kerrot tästä. Tämä on siinä mielessä epäloogista, koska jos kertoisit, että sinua on joukolla työpaikalla tai koulussa kiusattu, ei reaktio olisi sama. Mutta ihmiset varsinkin Suomessa ovat sen verran ”ohjelmoituja” ja auktoriteettiuskovaisia, että heti kun kerrot esim. yhteiskunnan instanssien olevan vainon takana, niin se saa kaikki defenssit heillä pintaan.

5. Pyri minimoimaan vainon vaikutus elämääsi ja sen tehokkuus ja haittaavuus. Jos esimerkiksi kohtaat vainoa ja häirintää ulkona, heikennä sen tehoa kuuntelemalla mielimusiikkiasi tai jotain mieli podcastia. Esimerkiksi autojen tööttäilyä ja sen häiritsevyyttä voi heikentää kuuntelemalla ja keskittymällä johonkin muuhun. Ulkomailla näkee ihmisiä monesti kirja kädessä kävelemässä katuja ja tämä tapa ei olisi välttämättä vainotullekaan huono. Ei kannata ajatella suomalaisittain, että mitähän muut nyt sellaisesta ajattelee. 

Kotona tehtävää äänihäirintää vastaan voit ostaa kuulosuojaimet, joissa on bluetooth ja tällöinkin saat keskittymistä siirrettyä jonhonkin muuhun. Tämä kaikki estää vainoajia saamasta juuri sitä otetta elämästäsi, johon vainolla pyritään. Toisaalta tämäkin on reagoimista asiaan, mutta kuitenkin niin että sillä pyrkii eliminoimaaan vainon vaikutusta. Vähän kuin että jos vierekkäisen talon ikkunasta näytettäisiin aina keskisormea sinulle päivittäin, niin verhoa kannattaisi silloin pyrkiä pitämään kiinni kun muuten ei saisi loppumaan häirintää.

6. Älä paljasta mikä sinua ärsyttää eniten. Usein yhteiskunnallisen vainon alla oleva on myös puhelinkuuntelussa ja muutenkin häntä tarkkaillaan. Kerro harkitusti tila ja paikka huomioonottaen mikä vaino on kaikkein ärsyttävintä. On hyvin todennäköistä, että juuri sitä, jonka tiedetään ärsyttävän sinua eniten, käytetään sinua vastaan joukkovainossa. Jos katuteatteri ei häiritse sinua niin paljon kuin jokin muu, niin todennäköisesti katuteatteri loppuu ja se mihin reagoit jää jäljelle.

7. Vierivä kivi ei sammaloidu. Tämä on samassa kategoriassa kuin älä jää yksin mutta vielä laajemmassa mielessä. Pyri olemaan liikkeessä niin, ettet jäisi vain vainon uhriksi. Etsi itsellesi harrastuksia, joissa saat olla vapaa vainoamisesta. Tiesitkö esim. että Suomessa on ainoana maailman maana todella tiheä autiotupien verkosto ympäri maata. Näitä saa käyttää ilmaiseksi kunhan vain jättää paikat yhtä hyvään (mielummin parempaan kuntoon) kuin niihin mennessä. Saunallisia tälläisiä löytyy monta kymmentä ja useimmissa saunominenkin on ilmaista. Tällöin saat myös hetken olla rauhassa, mikä on tärkeää kun usein joukkovaino on jokapäiväistä. Parhaassa ja herkullisimmassa tapauksessa pääset vapautumaan muutamaksi päiväksi vainosta ja kaikesta mikä siihen liittyy ja se ei välttämättä käy edes luonnossa mielessä. Tiesitkö myös, että Suomessa on myös paljon kirkkaita vesiä muuallakin kuin Lapissa ja esim. niissä sukeltelu voi antaa hetkeksi vapauden.

8. Suhtauminen vainoon. Et voi usein vaikuttaa vainoon tai sen loppumiseen, mutta voit valita suhtaumisesi siihen. Tämäkään ei sulje pois sitä, että samaan aikaan pyrkisit edistämään tämän rikollisen toiminnan tietoiseksi ja tuomittavaksi tulemista, mutta se voi auttaa sinua jaksamaan ja selviämään paremmin päivistäsi. Tällä suhtaumisella voit vaikuttaa vainoajan saamaan otteeseen. Jos esimerkiksi yläkerrassasi asuu henkilö, joka aina tai 90 prosenttia vessakäynneistäsi vetää vessaa samaan aikaan niin ajattele, että jos joku saa tuosta tyydytystä niin mukava, että saa olla ”terapeutiksi” jollekin. Tälläinen ajattelu on oikeuden ja järjen vastaista, mutta voi auttaa ainakin tilapäisesti kestämään paremmin ja suuntaamaan oman fokuksensa tärkeämpiin asioihin kuin ihmisiin, jotka tälläistä tehneinä eivät ansaitse ajatuksiasi.

9. Rukoile vainoajiesi puolesta. Kun olet huomannut, että viha luonnollisena reaktiona vainoon ja vainoajiin ei sinua käytännössä auta, niin koeta ajatella näistä vainoajistasi kaikesta heidän tekemisistään huolimatta hyvää. Voit yrittää tehdä näin myös vaikka et olisi erityisen hengellinen ihminen. Ison kirjan sanassa sanotaan, että näin tekemällä kokoat hiiliä tekijöiden pään päälle. Tässä on oma viisautensa ja se asettaa sinut vainoajiesi yläpuolelle ja omalla tavallaan heikentää heidän otetta elämääsi. Jos pystyt tekemään vainoajille vielä hyvää, niin silloin myös olet heidän yläpuolellaan ja heidän on vaikeampi toteuttaa vainoa. On paljon helpompi psykologisesti harrastaa tälläistä rikollista toimintaa, kun vainottu reagoi vainoajaan vihamielisesti.

10. Auta enemmän kärsivää. Joskus elämän kärsimyksissä yksi hyvä ”selviytysmistapa” on myös se, että koettaa siirtää fokusta omista kärsimyksistä muualle, kuuntelee ja auttaa muita, joilla on eri tavalla vaikeata elämässä. Sairaaloissa, vanhusten laitoksissa sekä mielisairaaloissa on paljon ihmisiä, jotka taistelevat elämässään mm. sairauksien, yksinäisyytensä yms. kanssa. Jos mahdollista, niin käy heitä katsomassa ja voit ehkä ehkä ystävystyäkin. Parhaimmillaan saat omiinkin taisteluihin jonkun tärkeän tukijan ja kuuntelijan, kun olet ensin auttanut muita heidän omissa elämän taisteluissaan.

Kirjoittaja on suomalainen mies, joka on ollut vuosia hyvin samanlaisen vainoamisen kohteena kuin allekirjoittanut. Monia noista neuvoista on tullut kokeiltua, ja aina kannattaa yrittää kaikenlaista, mikä auttaa saamaan itsensä parempaan mielentilaan, vainoajat kun pyrkivät tosiaan lannistamaan kohteen ja provosoimaan hänessä voimakkaita reaktioita. Tapasin hänet aktivismin kautta, meillä oli yhteinen tuttu.

maanantai 17. maaliskuuta 2025

Omituisen yksityiskohtainen opaskirja gang stalkingin harjoittajille

Alla ensimmäinen osa videosarjasta, jossa luetaan opaskirjaa gang stalkingin harjoittajille, joka julkaistiin Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirjassa Bright Light on Black Shadows. Tuo ote kirjasta on luettavissa täällä.



Ei ole varmuutta, onko tuo opaskirja aito, koska Luukanen-Kilde ei paljasta sen lähdettä kirjassa. Mutta hänellä ja hänen miehellään oli yhteyksiä, joiden kautta saattoivat saada sen, ja voi olla kyse ihan lähdesuojasta ja lähteen turvallisuudesta. Kaikki tuossa käy joka tapauksessa hämmästyttävän hyvin yhteen minun ja monien tuntemieni muiden kohteiden kokemusten kanssa. Opas on hyvin spesifinen ja yksityiskohtainen.

Heti ensin särähtää korvaan, kun oppaassa puhutaan koko ajan kohteen "rankaisemisesta", tulee mieleen vanha kirjoitukseni gang stalkingista oikeusjärjestelmän ulkopuolisena rangaistuskeinona.

Intercepts are where community-based agents (CBA) will appear to “just coincidentally” cross paths, on foot, with the target. Once the target has been sensitized to the point of realizing they are under surveillance and punishment, they will recognize, and be made appropriately uncomfortable by, the simple act of multiple CBA’s “just happening to” cross paths with them.

Tuo on tosi tuttua minulle, ja siviiliasuisten ihmisten lisäksi tuota ovat tosiaan tehneet myös poliisit, tyypillisesti ajamalla jatkuvasti ohi tai pysäköimällä poliisiauton oman normaalin kulkureitin varrelle tai jopa kotitalon eteen. Omassa lähiympäristössä oli myös jatkuvasti tilanteita, joissa poliisi muka pysäytti jonkun henkilön jostain oikeasta syystä. Sitten se loppui, eikä niitä "sattumanvaraisia" tilanteita yhtäkkiä ollutkaan enää juuri ollenkaan. Kuvia ja videoita noista löytyy paljon muutaman vuoden takaisista blogijutuista. Nykyään en jaksa enää niin paljon kuvata kokoajan, koska se rajoittaa normaalin elämän elämistä, mutta ei myöskään vaan ole enää niin paljon kuvattavaa.

Punishing the target at the target’s (home) is essential for effectiveness of secret service operations. If the target were punished in the community but was allowed sanctuary in their home, the creation of a “prison without walls” would not be complete. One of the very first things the Control Center (CC) will arrange is for homes or apartments adjacent to the target’s home to be occupied by both community-based agents (CBAs) and members in the Electronic Operations manual. Because operations are carried out 24/7 in shifts, homes and apartments which are leased or owned by staff are not used as dwellings. The lease or deed will bear either an entirely false name, or the name of a senior staff member whose actual home will be at a different location.

Some adjacent homes or apartments are occupied by neighbors of the target who have offered to cooperate in punishment of the target. The initial contact of neighbors to determine their willingness to cooperate is done by senior staff, and incentives to cooperate are often tendered. t.

Kohteelle luodaan "vankila ilman muureja", ja kieltämättä elämä voi tuntua siltä, kun vainoamista on jatkettu vuosia. Kohteilla on usein samanlaisia toivottomuuden ja umpikujassa olemisen tunteita kuin vangeilla varmaan on. Ja siinä on keskeistä, että kohteen olo omassa kodissaan tehdään mahdollisimman tukalaksi. Kohteen ympärille varta vasten asutetaan GS-operaatiiveja ja mukaan myös värvätään naapureita, jotka näyttävät olevan siihen valmiita.

In apartments, frequent drilling into a scrap of wood or masonry held against the target’s wall, floors or ceiling as if “working.” Alternatively, hammering. Especially effective when cued by EC operators that the target is attempting to nap.

Tuota on ollut vuosien saatossa jatkuvasti. Kuinka usein jossain yhdessä asunnossa voi olla tarve porata ja hakata vasaralla? Tuota on ollut joskus myös yöllä, ei vain taloyhtiössä sallittuina aikoina. Harvemmin sellaiseen aikaan, koska se olisi liian selvä todiste, mutta kuitenkin. Samaa ovat kertoneet monet tuntemani suomalaiset kohteet.

perjantai 14. maaliskuuta 2025

Tekijät eivät voi lopettaa gang stalkingia, kun se on kerran aloitettu?

Sen mitä olen muiden kohteiden kanssa kommunikoinut, niin kaikki ihmettelevät, miksi gang stalking ei näytä koskaan loppuvan. Ehkä gang stalking on vain luonteeltaan sellaista toimintaa, että jos joku on valittu kohteeksi, niin hommaa on tarkoitus jatkaa loputtomiin, senkin jälkeen, kun kohteen elämä on kaikilta osin tuhottu (talous, työura, ihmissuhteet, mahdollisuudet edetä elämässä ym.)?

Toisaalta minulle on tullut mieleen, että tekijöiden on ehkä pakko jatkaa ja pistää vaan lisää pökköä pesään, mitä kauemmin toiminta jatkuu, kuten englanniksi sanotaan "double down". Koska jos jotain kohdetta on vainottu ja ahdisteltu vuosia tai jopa vuosikymmeniä (itseäni yli vuosikymmenen), niin miten toiminnan organisoijat selittäisivät kaikille osallisille (joita voi nähdäkseni olla yksittäisenkin kohteen kimpussa jopa tuhansia vuosien saatossa, toiset isolla, toiset pienellä roolilla), että eipä nyt enää vainotakaan tätä? Jos kohde on muka ansainnut sen vuosikausia, niin miksi ei yhtäkkiä enää ansaitsikaan? 

Organisoijat ja keskeiset toimijat varmaan tietävät, että vainoamisen syyt eivät ole niitä, joita ruohonjuuritason toimijoille (lue: hyödyllisille idiooteille) esitetään – että kohde on tehnyt sitä ja tätä tai on vaarallinen ja uhka yhteisölle tms. – vaan todennäköisesti Supon, ja muissa maissa vastaavien organisaatioiden, organisoimaa ja ohjaamaa, kylmäveristä vastatiedustelutoimintaa ja aggressiota. Näin ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa kohde on uhkaksi valtakoneistolle koettu aktivisti tai toisinajattelija. Mutta suurimmalle osalle ruohonjuuritason toimijoista luultavasti sanotaan syyksi, että kohde on uhka yhteisölle tai jopa, että hän on jonkinlaisen tutkinnan alla. Niin, aivan naurettavaa, jos joku uskoo, että tavalliselta vaikuttava henkilö voi olla vuosikausia "tutkinnan kohteena" ilman, että se etenee mitenkään... mutta ihmiset uskovat mitä tahansa, jos sen sanoo auktoriteettia omaava taho, kuten poliisi tai joku vaikutusvaltaa tai arvovaltaa yhteisössä omaava henkilö.

Alkaisivatko monet mukaan toimintaan höynäytetyt epäilemään heille kerrottuja asioita ja esittämään epämukavia kysymyksiä? Tuo voi olla yksi syy, miksi gang stalkingia vain jatketaan ja jatketaan, se on itseään ruokkiva hirviö. Kuten Sam Vaknin sanoo, mukana oleville tulee vaikutelma, että heidän täytyy olla oikeassa ja että gang stalking on oikein, koska eihän muuten niin suuri joukko ihmisiä olisi samaa mieltä (laumahenki, mob mentality). Mutta mitä jos yhtäkkiä sitten sanotaankin vuosien jälkeen, että kohdetta ei pidä enää tai ei koskaan ollutkaan syytä vainota? "Sori, tehtiin pikku virhe, unohtakaa mitä sanoimme kohteesta" jne. 

maanantai 18. marraskuuta 2024

Prof. Sam Vaknin: gang stalking is real and should be studied (video)

Sam Vaknin is one of the leading experts on narcissism. Here's his keynote speech for a global mental health conference, where he talks about gang stalking in-depth from a psychologist's point of view.


The introduction to the speech from the video description:

Gangstalking is a much mischaracterized and neglected psychosocial phenomenon. It described in the literature overwhelmingly as a delusional disorder. 

It is sometimes conflated with social justice activism, victimhood and woke movement such as #MeToo when “gangs” of activists or alleged self-imputed victims target individuals cast as evil perpetrators. 

Alternatively, gangstalking has been attributed to deep state structures and featured in other conspiracy theories, such as Qanon.

This expansive redefinition of gangstalking has given it a bad rep and caused academics to shy away from it. 

Thus, people who claim to be gangstalked are cast as delusional, paranoid, psychotic, grandiose or narcissistic, and worse.

There has been no in-depth study of the veracity of the claims the victims of gangstalking because its very existence has been widely and invariably discredited.

However, occasionally, gangstalking is real, it does occur.  I will describe ten environments, settings, and circumstances that give rise to the orchestrated activity colloquially known as gangstalking.  

Omia poimintoja ja kommentteja puheesta:

Vakninin mukaan joukkovainoamisen uhreiksi itseään sanovista monet ovat harhaluuloisia, mutta jotkut eivät. Siinä olen samaa mieltä, sillä joidenkin uhrien kertomukset eivät vaikuta siinä mielessä uskottavilta, että he eivät osaa kertoa selkeästi, mitä heille on tarkalleen ottaen tehty, tai kertomuksista puuttuu jonkinlainen punainen lanka. Toisaalta olen tavannut paljon suomalaisia vainottuja, joiden tarinat ovat hyvin selkeitä ja johdonmukaisia. Joistakin muista vainotuista on tullut myös hyviä ystäviäni.

Vaknin sanoo, että joukkovainoamisen yhdistäminen villeihin salaliittoteorioihin on saattanut sanan huonoon valoon, jolloin tutkijoiden on helpompi sivuuttaa se "hölynpölynä". Voi ollakin, ettei joukkovainoamista kannata aina yhdistää kaikkiin mahdollisiin salaliittoteorioihin, se varmaan karkottaa myös tavallisia ihmisiä aiheen piiristä. 

Ihmiset jotka väittävät olevansa joukkovainoamisen uhreja, leimataan harhaluuloisiksi, psykoottisiksi, suurenhulluiksi, narsistisiksi tai vielä pahemmaksi. Olen huomannut sen, minuakin on joskus sanottu "huomionhakuiseksi" ja "itsestään liikoja luulevaksi”, ja aina vaan toistettu, ettei ketään voisi kiinnostaa vainota minua jne.

Vaknin toteaa, että minkäänlaisia perusteellisia tutkimuksia joukkovainoamisen uhrien väitteistä ei ole tehty, koska sen olemassaolo on täysin kiistetty. Ei siis nähdä edes tarvetta tutkia asiaa, koska se on muka ilmiselvästi vain ihmisten harhaluuloa.

Vakninin mukaan joukkovainoaminen ja mustamaalauskampanjat ovat tyypillistä toimintaa narsisteille, jonka he toteuttavat apureidensa (flying monkeys) eli "hovinsa" avulla. Jotkut apurit ovat mukana tahtomattaan tai tiedostamattomaan, mutka jotkut tietoisesti ja innolla mukana. Jotkut taas katsovat toimintaa sivusta nauttien. Hänen mukaansa kiusaamisessakin on kyse pitkälti samasta asiasta.

Vaknin selittää hyvin, miten joukkovainoamisessa luodaan sisäryhmä ja ulkoryhmä aivan, kuten uskonnollisissa lahkoissa tai muissa kulteissa, ja sisäryhmällä on lapsenomaista harhaista mustavalkoista ajattelua, jossa uhri on pelkästään paha ja tekijät itse hyviä. Vainoajien joukon keskenään luoma hurmahenki tuo sen jäsenille tunteen, että he ovat oikeassa ja oikealla asialla. Koska eiväthän he voi olla väärässä, koska heitä on niin paljon ja kaikki sanovat samaa. Tuohon liittyvät termit ovat uhrin toiseuttaminen (othering) ja tekijän tekemä oman mielensä jakaminen (splitting).

Vaknin sanoo, että psykopaatit, narsistit, epävakaat persoonallisuudet ja häiriintyneet ihmiset tuppaavat kerääntymään porukoihin, joissa sorrutaan helposti joukkovainoamisen kaltaiseen toimintaan.


Miksi joukkovainoamisen kohteiden ympärillä pyörii paljon vartijoita?

En tiedä miksi, mutta minun ja monien muiden suomalaisten joukkovainoamisen kohteiden ympärillä, joita olen tavannutkin, pyörii jatkuvasti vartijoita vähän kaikkialla. Onko kyse poliisi ns. ennaltaestävästä toiminnasta, josta olen aiemmin kirjoittanut blogissa:

http://indietarget.blogspot.com/2016/10/poliisin-ennalta-estava-toiminta.html

http://indietarget.blogspot.com/2020/06/krpn-ennalta-estava-toiminta.html

Delegoiko poliisi kohteiden tarkkailua vartijoille? Jos niin, niin mitä vartijoille kerrotaan kohteesta ja syistä, miksi häntä pitää tarkkailla? Jos vartija saa etukäteen toimeksiannon tarkkailla yksittäistä henkilöä, niin ymmärtääkö hän kyseenalaistaa sitä toimeksiantoa? Jos vartija uskoo kohteen olevan sellainen uhka turvallisuudelle kuin tässä poliisin UHKAT-toiminnon selityksessä kuvaillaan, niin voi kai jotenkin ymmärtää, että vartija kokee tekevänsä oikein tarkkaillessaan kohdetta, mutta pitäisi kuitenkin ymmärtää, että se on ilmiselvästi vartijan toimivallan ulkopuolella. Ei voi olla niin, että vartijat toimisivat jonkinlaisina "rikosten ennalta estäjinä" kuin Minority Report -elokuvan agentit ikään. Kyllä hälytyskellojen pitäisi soida vartijoilla, jos osallistuvat tuollaiseen toimintaan. Ei edes poliisilla ole oikeasti oikeutta kansalaisen ns. avoimeen tarkkailuun eli tarkoitukselliseen yksittäiselle henkilölle näyttäytymiseen. Niin poliisi voi toimia, että laittaa usein partion johonkin tiettyyn paikkaan, jossa on usein levottomuutta tai jengejä. Se on sallittua avointa tarkkailua, mutta yksittäisen henkilön ottaminen tuollaisen kohteeksi ei.

"Keskusrikospoliisin UHKAT-toiminnon päivittäisjohtaja rikoskomisario Santeri Sivonen on valittu Vuoden Poliisiksi 2018.

UHKAT-toiminnon tehtävänä on edistää lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa vakavia uhkatilanteita ja huolta aiheuttavia henkilöitä ja estää ennalta vakavien uhkatilanteiden syntymistä. UHKAT-toiminto osallistuu vuosittain noin 400 tapauksen selvittelyyn.

UHKAT-toiminnon tavoitteena on kohdennetun vakavan väkivallan ennalta estäminen ja paljastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnossa arvioidaan ilmi tulleiden asioiden uhkatasoja ja pyritään tunnistamaan huolta aiheuttavia henkilöitä."

"Huolta herättävien henkilöiden tunnistamiseen on luotu malleja, joita poliisi valtakunnallisesti käyttää. Kaikissa poliisilaitoksissa on tähän työhön osaamista.

– Suurin osa uhkista on yksittäisten huolta aiheuttavien henkilöiden taholta nousseita. Kun uhka on tunnistettu, poliisin tai muun toimijan interventiolla on aietta estävä vaikutus. Huonolle tielle luisumista on pystytty erilaisten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja muiden viranomaisten yhdessä toteutettujen toimien kautta estämään, Sivonen kertoo.

Poliisiin voi ottaa yhteyden vinkkaamalla nettivinkin kautta, ilmoittamalla poliisipartiolle tai hätäkeskukseen. Huolestunut taho voi olla lähipiiri, terveydenhuolto, lääkäri tai vaikkapa joku koulun henkilökunnasta.

Sivonen listaa esimerkkejä henkilön piirteistä, joista voi huolestua.

– Väkivallan ihannointi, uhkaava viestintä, sosiaaliset ongelmat ja elämänhallinnan vaikeudet yhdistettynä elämäntilanteen huonontumiseen. Yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä. Mikään yksittäinen tekijä ei tee kenestäkään uhkaa toisten hengelle tai terveydelle. Taustalla on useiden henkilökohtaisten ja ympäristön tekijöiden yhteisvaikutus."

https://poliisi.fi/-/vuoden-poliisi-2018-tunnistaa-ja-estaa-ennalta-vakavia-uhkatilanteita

Jos jotkut oikeasti uskovat minun olevan tuollainen henkilö, niin se on sanalla sanoen surkuhupaisaa. Olen jutellut asiasta tuntemani vainotun kanssa, ja ollaan juuri ihmetelty, että mikä järki tässä hommassa on. Kohteina on paljon naisia ja täysin harmittomia miehiä, jotkut ovat ihan korostuneen kilttejä ihmisiä. Voi ollakin, että kyse on jostain muusta, ja jos sitä sanotaan joskus ennaltaestäväksi toiminnaksi, niin se on vain yksi peitenimi laajemmalle operaatiolle.

Muutama vuosi sitten raportoin täällä paljon siitä, että vartiointiliikkeen autoja oli jatkuvasti pysäköitynä lähikauppojen eteen. Yleensä auto lähti sillä aikaa pois, kun olin kaupassa, mutta usein myös juuri sillä hetkellä, kun tulin ulos. Vertaa sitä tyypilliseen vainoamiskikkaan, jota rikollisetkin käyttävät: kohde lähestyy ensin autoa, joka lymyilee kotinurkilla, ja sitten kuski nostaa kytkintä. Kerran kun otin kuvaa vartijan autosta sellaisessa tilanteessa, niin hän kysyi ylimielisesti: "Saitko hyvän kuvan?" 

Tuota jatkui muutaman vuoden, mutta sitten se loppui kuin seinään eikä sitä tapahdu enää pahemmin. Mutta käytännössä aina, kun menen metroon, niin joko laiturilla tai sisääntuloaulassa lymyilee vartijoita. Hakaniemen metroasemalla tyypillinen juttu on ollut se, että pari vartijaa kävelee laiturin läpi juuri sillä hetkellä, kun tulen sinne. Sitäkin tapahtuu usein, että vartijoita tulee samaan vaunuun metrossa. Käytän muuten metroa suhteellisen harvoin, yleensä muutaman kerran kuukaudessa, jos sitäkään. Kyse ei ole siitä, että kulkisin metrolla jatkuvasti ja tuollaisia tapahtuisi silloin tällöin, vaan melkein joka kerta.

tiistai 7. helmikuuta 2023

Targeted Justice files a 1.3 billion dollar lawsuit against the FBI, DOJ and Homeland Security

Targeted Individual advocacy group Targeted Justice has filed a 1.3 billion dollar lawsuit against the FBI, DOJ and Homeland Security, at the Texas Southern District Court.

Targeted Justice board member and attorney Ana Toledo, who's been admitted to the Puerto Rico Supreme Court, tells us about the pending court case.


You can read and download the text of the lawsuit on their website:

https://www.targetedjustice.com/uploads/1/1/6/3/116323993/1-0main.pdf

Targeted Justice also filed this urgent motion:

We requested that the Court order the FBI to REMOVE ALL Targeted Individuals (Non-Investigative Subjects) from the Terrorist Screening Database (TSDB) that is distributed to over 18,000 government, corporate, private and foreign contacts. If the Court takes it up, we believe there are approximately 6 million Targeted Individuals worldwide that would be affected by this order.


torstai 4. kesäkuuta 2020

KRP:n ennalta estävä toiminta yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisten kanssa: tekosyy kohteiden tarkkailulle ja maalittamiselle?

Olen epäillyt, että maalittamisen kohteeksi otettuja henkilöitä (targeted individuals) tarkkaillaan, kytätään ja vainotaan ennalta estävän toiminnan nimissä ja verukkeella ja kirjoittanutkin siitä aiemmin. Keskusrikospoliisin ns. kohdennetun väkivallan uhka-arvioon liittyvä ohjelma ennalta estävästä toiminnasta yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa, erityisesti terveydenhuoltoviranomaisten, vahvistaa noita epäilyjä entisestään.

Pieni ote asiaa käsittelevästä ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä:

"Uhkat-toiminto perustettiin keskusrikospoliisiin maaliskuussa 2016 pysyväksi kohdennetun vä- kivallan ennalta estäväksi toiminnoksi. Tehtäviksi määriteltiin kohdennetun väkivallan uhkien tunnistaminen ja torjuminen yhteistyössä paikallispoliisin ja muiden viranomaisten kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten kanssa."

Poimintoja poliisihallituksen UHKAT-toimintoon liittyvästä tiedotteesta vuodelta 2018:

"Keskusrikospoliisin UHKAT-toiminnon päivittäisjohtaja rikoskomisario Santeri Sivonen on valittu Vuoden Poliisiksi 2018.

UHKAT-toiminnon tehtävänä on edistää lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa vakavia uhkatilanteita ja huolta aiheuttavia henkilöitä ja estää ennalta vakavien uhkatilanteiden syntymistä. UHKAT-toiminto osallistuu vuosittain noin 400 tapauksen selvittelyyn.

UHKAT-toiminnon tavoitteena on kohdennetun vakavan väkivallan ennalta estäminen ja paljastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnossa arvioidaan ilmi tulleiden asioiden uhkatasoja ja pyritään tunnistamaan huolta aiheuttavia henkilöitä."

"Huolta herättävien henkilöiden tunnistamiseen on luotu malleja, joita poliisi valtakunnallisesti käyttää. Kaikissa poliisilaitoksissa on tähän työhön osaamista.

– Suurin osa uhkista on yksittäisten huolta aiheuttavien henkilöiden taholta nousseita. Kun uhka on tunnistettu, poliisin tai muun toimijan interventiolla on aietta estävä vaikutus. Huonolle tielle luisumista on pystytty erilaisten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja muiden viranomaisten yhdessä toteutettujen toimien kautta estämään, Sivonen kertoo.

Poliisiin voi ottaa yhteyden vinkkaamalla nettivinkin kautta, ilmoittamalla poliisipartiolle tai hätäkeskukseen. Huolestunut taho voi olla lähipiiri, terveydenhuolto, lääkäri tai vaikkapa joku koulun henkilökunnasta.

Sivonen listaa esimerkkejä henkilön piirteistä, joista voi huolestua.

– Väkivallan ihannointi, uhkaava viestintä, sosiaaliset ongelmat ja elämänhallinnan vaikeudet yhdistettynä elämäntilanteen huonontumiseen. Yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä. Mikään yksittäinen tekijä ei tee kenestäkään uhkaa toisten hengelle tai terveydelle. Taustalla on useiden henkilökohtaisten ja ympäristön tekijöiden yhteisvaikutus."


Tietenkin tuossa viitataan ainakin virallisesti vakavien esim. Jokelan koulusurmien kaltaisten väkivallantekojen ennalta ehkäisemiseen, mutta kun tuollainen ohjelma on olemassa, niin sitä on helppo väärinkäyttää. Ja näyttää siltä, että lukemattomat jonkinlaisen mielenterveysdiagnoosin saaneet ja jollain tavalla sosiaalisesti syrjäytyneet ovat joutuneet mm. sellaisen paikallispoliisin avoimen tarkkailun kohteeksi, josta olen kirjoittanut ja julkaissut todisteeksi kuvia ja videoita.

Pohdiskelin parin vuoden takaisessa kirjoituksessa syitä siihen, miksi olin joutunut organisoidun vainoamisen kohteeksi ja miten ja minkä perusteella minut oli todennäköisesti leimattu vaaralliseksi:

Karikatyyrin rakentamisessa suuressa roolissa ovat olleet todennäköisesti jotkut asiat, joista olin luottamuksellisesti puhunut, sillä niihin on selvästi viitattu minun kuultaviksi tarkoitetuissa keskusteluissa (directed conversation) ja minulle suunnatuissa viesteissä. Minun sanomisiani on irrotettu asiayhteydestä ja vääristelty niin, että minusta on luotu valheellinen kuva potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Jotkut niistä puheista olivat avointa vainoamista edeltävältä ajalta, mutta erityisen paljon minua vastaan on todennäköisesti käytetty asioita, joita sanoin sen jälkeen, kun minua oli huumattu ja manipuloitu NLP-tekniikalla vuonna 2013. Tiedän myös kuka sen alkuperäisen triggeröinnin teki ja miten, joten kyse ei ole pelkästä mutuilusta, mutta en voi mennä tässä vaiheessa yksityiskohtiin. Sanottakoon nyt vain, että tunnen sen henkilön henkilökohtaisesti.

Kerron esimerkin siitä, miten asiayhteydestä irrotetuilla puheilla voidaan saattaa joku huonoon valoon, jotta ymmärrätte paremmin, mitä tarkoitan. Tämä on tositarina, josta luin vuosia sitten:

Nuori äiti, jolla oli pieni lapsi, kärsi pakonomaisesta pelosta, että hän tekisi pahaa omalla lapselleen. Ahaa, tuo nainen on vaarallinen ja häneltä pitää viedä lapsi pois! Ei, vaan tuollaista liittyy usein yleiseen ahdistuneisuuteen ja pakko-oireiseen häiriöön, joka aiheuttaa haittaa lähinnä vain siitä kärsivälle itselleen. Ihmiset, joilla tuollaista on, eivät yleensä ole vaarallisia tai väkivaltaisia, vaan päinvastoin poikkeuksellisen herkkiä ja kilttejä, kuten tämäkin nainen oli. Hän ei koskaan ollut tehnyt kenellekään pahaa eikä hän todellakaan aikonut tehdä mitään lapselleen, vaan ne pakonomaiset ajatukset aiheuttivat hänelle suurta ahdistusta ja hän purki sydäntään asiasta.

Kaikkein vaarallisimmilla ja väkivaltaisimmilla ihmisillä on yleensä aivan erilainen psyyken rakenne. Herkän empaatin äärimmäisellä vastakohdalla eli psykopaatilla on alhainen impulssikontrolli eikä lainkaan kykyä tuntea myötätuntoa. Asiantuntijoiden mukaan kaikista vangeista 15 prosenttia ja henkirikoksen tehneistä jopa puolet on psykopaatteja, vaikka niiden osuus koko väestöstä on vain prosentin luokkaa. Tuollainen ihminen ei pelkää tekevänsä, vaan tekee väkivaltaa ilman mitään tunnontuskia ja vielä nauttii siitä.


Poliisikomisario ja kriminaalipsykologi Jarkko Hynninen sekä erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg kirjoittavat ennalta estämisestä, uhka-arvioinnista ja riskinhallinnasta poliisissa:

"Kohdennettu väkivalta jaotellaan eri luokkiin, mm. julkisuuden henkilöihin kohdistuneet väkivallan teot, kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikka, koti- ja parisuhdeväkivalta ja vainoaminen."

Hynninen on tehnyt myös väitöskirjan vainoamisesta, ja on vähän ironista, jos poliisi itse vainoaa tuossa artikkelissa käsiteltävän ennalta estävän toiminnan verukkeella maalitettuja henkilöitä. 

"Tutkimus ja kirjallisuus vahvistavat mielenterveysongelmien yhteyden kohdennetun väkivallan teoille. Keskeisempiä niihin liittyviä mielenterveysongelmia ovat persoonallisuushäiriöt, mielialahäiriöt ja psykoottistasoiset vakavat mielenterveysongelmat. Erityisen usein mukana on persoonallisuuden häiriintyneisyyttä kuten narsistista mahtipontisuutta ja joskus psykopaattisiakin persoonallisuuden piirteitä."

Kuten olen aiemmin kertonut, itse en en ole narsistinen tai psykopaattinen, vaan pikemminkin noiden vastakohta, koska olen luonteeltani tavallista herkempi ja empaattisempi, ja samanlaisia luonteenpiirteitä olen huomannut myös muissa maalitetuissa, joita olen tavannut.

"Narsistisen persoonallisuuden ohella kohdennetun väkivallan tekijöillä esiintyy myös muita persoonallisuuden häiriöitä. Näitä ovat mm. epäsosiaalinen, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus.

Vaikka varsinaiset psykoottiset mielisairaudet edustavat pienintä osuutta kohdennetun väkivallan tekijöiden mielenterveysongelmista, liittyvät psykoottiset vääristymät usein näyttäviin ja paljon uhreja vaatineisiin tekoihin."

Monille maalitetuille, joita olen tavannut, on diagnosoitu epäluuloinen persoonallisuushäiriö, harhaluuloisuushäiriö tai skitsofrenia, mutta kuten tuossakin todetaan, nuo eivät yksinään tee henkilöstä yleensä vaarallista, vaan lähinnä narsismi ja psykopatia.

Mutta jos maalitettuja vainotaan todella juuri tällaisen uhka-arvioinnin perusteella, niin se on pelkkä tekosyy, koska tuntemani maalitetut ovat varmaan vähiten vaarallisia ihmisiä, mitä maasta löytyy. Eikä se voi olla sattumaa, että niin monella heistä on samanlaista taustaa aktivistina ja toisinajattelijana kuin minulla. 

Ns. kohdennetun väkivallan uhkatekijöinä pidettyjä narsismia, psykopatiaa ja B-klusterin persoonallisuushäiriöitä löytyy varmasti paljon organisoidun vainoamisen harjoittajista itsestään, vaikka sitä ilmeisesti usein perustellaan sillä, että kohde olisi vaarallinen.

Tähän aiheeseen liittyviä eri kirjoittajien kommentteja löytyy lisää Suomi24:n Laki ja rikos- palstalle viime syksynä avaamastani keskusteluketjusta:

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Paljon poliisiautojen ohiajoja joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä

Poliisien ohiajoja oli paljon ja lähes päivittäin monen vuoden ajan 2013-2018, mutta sitten syksyllä 2018 niiden määrä yhtäkkiä romahti ja tuli kuukausia, joina en nähnyt kuin pari poliisiautoa. En tarkoita vain ohiajoja lähietäisyydeltä, vaan en ylipäätään nähnyt poliisiautoja tuon enempää monina kuukausina. Kirjoitin tästä vähän aikaa sitten nettikeskustelussa, jossa sain kiistäjän puhumaan itsensä pussiin:

Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.

Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.

Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.

Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?

Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.

https://indietarget.blogspot.com/2020/02/kiistajan-logiikkaa-poliisiautojen.html

Ohiajoja ja kyttäämisiä poliisiautoilla on ollut siis syksystä 2018 lähtien suhteellisen vähän aiempaan verrattuna, mutta niitä tulee edelleen vähän niin kuin "täsmäiskuina" tiettyjen tilanteiden yhteydessä tai vastauksena minun poliisien harjoittamaa avointa tarkkailua koskeviin kirjoituksiin tai keskusteluihin ja tapaamisiin muiden vainottujen kanssa.

Lauantaina 9.5.2020 järjestettiin Helsingin Kampissa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen joukkovainottujen tapaaminen, johon osallistui yhteensä viisi henkilöä. Ja sen yhteydessä alkoi totisesti tapahtua niin, että tuli ihan takavuosien laaja poliisiautoilla vainoaminen mieleen. Tapaaminen oli sovittu ostoskeskus Kampin vieressä olevan ravintola Teerenpelin eteen klo 16.

Tulin siihen hieman etuajassa ja melkein heti poliisimaija (tunnus 111) ajoi ohi Lasipalatsin suuntaan ja Mannerheimintielle. Kuvat otettu klo 15:54-15:55.





















Klo 16:08 Narinkkatorille ajoi poliisimaija ja se pysäköity torin eteläpuolelle niin, että sen nokka oli meihin tapaamisessa paikalla sillä hetkellä oleviin päin ja ajovalot päällä.




















Klo 16:23 Narinkkatorille tuli toinen poliisimaija (tunnus 222), mutta se kääntyi saman tien takaisin ja ajoi sitten meidän ohi. Kuvat otettu klo 16:23-16:25.























Sitten nokka meidän suuntaan hieman yli vartin Narinkkatorilla ollut poliisimaija (tunnus 101) ajoi samassa kohdassa ohi. Kuvat otettu klo 16:27.






















Menimme vähän aikaa tuon jälkeen kahden muun tapaamiseen tulleen kanssa Turusta bussilla tapaamiseen tullutta osallistujaa vastaan, kävimme kaupassa ja menimme sitten piknikille Musiikkitalon eteen. Sitten menimme Rautatieasemalle odottamaan Turusta tapaamiseen tulleen kanssa, kun hän oli lähdössä takaisin Turkuun junalla. Kun tulimme toisen tapaamisessa olleen helsinkiläismiehen kanssa ulos Rautatieasemalta Rautatientorille sovittuamme, että kävelemme yhdessä Hakaniemen ympyrätalolle, niin poliisimaija lähti juuri samaan aikaan pois Rautatieaseman vierestä. Ajoitus oli siis hyvä. Kuva otettu klo 20:29.




















Lähdimme sitten kävelemään Kaisaniemen pelikentän kautta Hakaniemen ympyrätalolle, josta minun seurassani ollut toinen tapaamiseen osallistunut jatkaisi metrolla kotiin. Poliisimaija (tunnus 106) tuli vastaan vähän ennen kuin ehdimme pelikentälle. Kuva otettu klo 20:32.




















Viimeinen kohtaaminen ei ollut varsinainen ohiajo, mutta näimme vielä Kaisaniemenrantaa kävellessä yhden poliisimaijan lahden toisella puolella, kun se kääntyi Pitkänsillanrannalta Saariniemenkadulle. Muistutan tässä kohtaa, että minulla oli syksyn 2018 jälkeen tosiaan kuukausia, joina en nähnyt edes tuolla tavalla etäältä poliisiautoja kuin pari kertaa koko kuukauden aikana. Kuva otettu klo 20:39.




















Keskustelin tämän toisen helsinkiläismiehen kanssa lauantaina mm. mahdollisesta kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin poliisin toiminnasta (eli perustuslain vastaisesta avoimesta tarkkailusta, jota tarkoitukselliset ohiajot ja kohteelle näyttäytymiset ovat). Myös häntä on ahdisteltu poliisiautoilla hieman samalla tavalla.

Kävin sitten sunnuntaina 10.5.2020 myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä kotikulmilla. Poliisimaija ajoi ohi kolme kertaa edestakaisin ajellen. Ensin se tuli Sörnäisten suunnalta, kun olin Sörnäisten rantatien ylittävällä sillalla, kääntyi Kaikukadulle ja siitä sisäpihalle, jossa on mm. ravintola Kuudes Linja. Video kuvattu klo 23:07.




Kun olin kävelemässä Lintulahdenkujaa, poliisimaija oli tullut sisäpihalta ulos ja ajoi ohi Lintulahdenkadun risteyksessä. Kuva otettu klo 23:10.




















Sitten se kääntyi Sörnäisten rantatielle ja lähti ajamaan sitä samaan suuntaan kuin se ajoi ensimmäisen kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:11.




Lopuksi vielä kohtaamisia poliisin kanssa tänä vuonna kahden aiemman kuukausittaisen joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä.

Kun olin tulossa Kampista toisen kokoukseen osallistuneen kanssa ratikalla ja jäimme ulos Karhupuiston pysäkillä, niin poliisimaija odotti paikallaan Kallion kirjaston vieressä. Kun olin saanut kaivettua älypuhelimen taskusta ottaakseni kuvan, niin poliisimaija lähti ajamaan pois. Sen jälkeen menimme läheiseen baariin jatkamaan iltaa. Kuvat otettu lauantaina 11.1.2020 klo 21:54-21:55.





















Seuraava joukkovainottujen tapaaminen oli lauantaina 8.2.2020 ravintola Teerenpelissä. Kun tulimme sieltä ulos takapihan kautta muutaman muun tapaamiseen osallistuneen kanssa, niin juuri samalla hetkellä poliisimaija ajoi ostoskeskus Kampin edessä. Hyvä ajoitus taas. Kuva otettu klo 18:55.




















Kun olimme käyneet syömässä ostoskeskuksen yhdessä ravintolassa, lähdin takaisin kotiin Kallioon metrolla. Jäin pois Hakaniemen metroasemalla, kuten aina ja kävelin sitten ylös Porthaninkatua, kuten yleensä, kun olen menossa kotiin. Arvaatteko, missä kohdassa poliisimaija ajoi taas ohi? Kallion kirjaston vieressä. Se ajoi Porthaninkatua Torkkelinmäen suuntaan, kuten edellisellä kerralla. Kun tulin Pengerkadulle, niin sama poliisimaija ajoi vielä ohi Alli Tryggin puiston vieressä. Kuvat otettu klo 21:13-21:14.





















tiistai 5. marraskuuta 2019

Avasin kahdelle keskustelupalstalle ketjun poliisin harjoittamasta vainoamisesta, pari päivää siitä poliisimaija stalkkasi kotikulmilla

Avasin äskettäin kahdelle keskustelupalstalle ketjun poliisin mahdollisesta harjoittamasta vainoamisesta ennaltaestävän poliisitoiminnan nimikkeen alla. Ensin Suomi24:n Laki ja rikos -palstalle 27.10.2019:






https://keskustelu.suomi24.fi/t/16102189/vainoaako-poliisi-kansalaisia-quotennaltaestavan-toiminnanquot-nimikkeen-alla

Kirjoitin tuon avausviestin perään kommentin, johon laitoin linkit neljään blogikirjoitukseen, joissa on kuvia ja videoita ilmeisistä tapauksia avoimesta tarkkailusta (engl. conspicuous surveillance) tai ihan selkokielellä stalkkaamisesta poliisiautoilla:















Tässä ne linkit:

https://indietarget.blogspot.com/2018/08/videoita-yhdesta-ilmeisesta.html
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/poliisiautoilla-seuraamista-ja.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html
https://indietarget.blogspot.com/2015/03/kuvasarja-minun-vainoamisesta.html

Sitten avasin 28.10.2019 ketjun suositulle vauva.fi:n aihe vapaa -palstalle:






















https://www.vauva.fi/keskustelu/3584084/vainoaako-poliisi-kansalaisia-ennaltaestavan-toiminnan-nimissa

Olin itse asiassa avannut tuonne samanlaisen ketjun jo pari päivää aiemmin 25.10.2019:






















Mutta ensin siitä poistettiin minuun siihen perään kirjoittama allaoleva kommentti, jossa oli linkki tämän blogin kirjoituksiin, joissa on kuvia ja videoita poliisiautoilla stalkkaamisesta, ja myöhemmin huomasin, että koko ketju oli poistettu.











Pari päivää noiden ketjujen avaamisen jälkeen 31.10.2019 poliisimaija melko ilmeisesti stalkkasi minua Hakaniemessä.

Kun olin Sörnäisten rantatien jalkakäytävällä Ruohonjuuri Hakaniemen paikkeilla, niin poliisimaija (tunnus 424) tuli vastaan ajaen Hakaniemen torin suuntaan. Video kuvattu klo 21:07:




Sitten se kääntyi ympäri Hakaniemen torikadun kautta ja ajoi uudestaan ohi, kun oli Näkinkujan ja Sörnäisten rantatien kulmalla, ja kääntyi Näkinkujalle ja siitä Hakaniemenkadulle samaan suuntaan, mihin oli alunperin ajamassa. Poliisimaija näytti siis tekevän turhan ylimääräisen mutkan, koska suorempi reitti Hakaniemen suuntaan olisi ollut ajaa torin viereistä Hakaniemen torikatua, jonka kautta se kieppasi tehdessään U-käännöksen. Video kuvattu klo 21:08.




Tässä vielä tilanteen hahmottamista helpottava karttakuva tapahtumapaikasta:

















Muutama minuutti myöhemmin ilmeisesti sama poliisimaija ajoi vielä ohi Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyksessä ajaen siten taas toiseen suuntaan. Video kuvattu klo 21:11.



Samanlaista edestakaisin ajelua on ollut monissa aiemmissa tapauksissa, kuten joissakin noissa, joista laitoin linkit tuossa ylempänä.