sunnuntai 19. syyskuuta 2021

Vastaus blogikommenttiin, jossa mielenterveyden asiantuntijana esiintyvä totesi, että minua ei vainota ja että kärsin harhaluuloisuushäiriöstä

Tässä ensin kommentti kokonaisuudessaan, minkä jälkeen vastaan sen väitteisiin ja olettamuksiin yksitellen perinpohjaisesti:

Terve vain.

Tämä blogisi on hyvin mielenkiintoista mutta myös melko surullista luettavaa, aivan samalla tavalla kuin muidenkin "joukkovainoamisen uhrien" ja "kohteiden" kertomukset, siinä missä eräitä muunkinlaisia koettelemuksia kohdanneiden. En tiedä mistä sinun kohdallasi ja kunkin teistä kohdalla kumpuaa tämä vakaa usko siihen ja kokemus siitä, että jokin paha voima jahtaa ja vainoaa, mutta ilmiö sinänsä kyllä tunnetaan halki ihmiskunnan historian.

Siteeraat palstakirjoittajaa joka diagnosoi sinut "paranoidisesta persoonallisuushäiriöstä" kärsiväksi. Hän ei taida olla psykiatrian eikä kliinisen psykologian ammattilainen eikä osuvaa diagnoosia voi tehdä noin vain etänä jonkun kirjoitusten perusteella, mutta ei sillä lopulta ole niin väliä olisiko sellainen josta myös useampi pätevä asiantuntija voisi olla yhtä mieltä sitten harhaluuloisuushäiriö (F22), paranoidi skitsofrenia (F20.0) vai mikä, esim. se epäluuloinen persoonallisuus (F60.0) - vaikka itsestäni vaikuttaakin melko selvältä että ensin mainitun tunnusmerkit sopivatkin sinuun parhaiten, toiminta-, ajattelu- a vuorovaikutuskykysi sekä -taitosi ovat kuitenkin paremmalla tolalla kuin skitsofreenikoilla yleensä, mutta uskomusjärjestelmäsi on niin pieteetillä rakenneltu ja uskot niin vakaasti poliisien ja keiden sitten liekään sinua ahdistelevan, että se menee harhaisuudessaan kuitenkin pidemmälle kuin "vain epäluuloinen persoonallisuus" -, mutta oloasi jollain aikavälillä kyllä helpottaisi ja tulevaisuudestasi tekisi valoisamman jos voisit alustavasti hyväksyä sen mahdollisuuden että kaikki tämä vainoaminen kuitenkin saattaa olla mielikuvituksesi tuotosta. Monella tavalla olet aivan klassinen tapaus, niin ihmeellinen on ihmismieli, eikä se että olet kohdannut kaltaisiasi ole mitenkään hämmästyttävää etenkään nykyisen ICT:n aikakaudella - kuten sanottu eräät ihmiset ovat ilmeisesti aina kokeneet vainoamiselämyksiä, lähinnä niiden oletetut lähteet ovat vaihdelleet ja ainakin Suomessa 2000-luvulla olisi varmaan vaikeampi löytää vertaisryhmää jos olisit vakuuttunut siitä että olet noitien, demonien tai pahojen henkien uhri (mutta luultavasti onnistuisit tuolloinkin).

Toki tuolloin joutuisit kohtaamaan itsesi ja elämäntilanteesi josta en tiedä sen enempää mutta joka ei ehkä ole "kehuttava", mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankaan - itse en ainakaan mitään pinnallista "menestymistä" vaan ihan vain niitä asioita jotka yleensä tekevät ihmisistä iloisia, tyytyväisiä ja onnellisia -, näin vastaavaa kokevilla ihmisillä usein on, ja joutuisit luopumaan jostain sellaisesta joka tekee sinusta jollain lailla Erityisen omassa ja viiteryhmäsi todellisuudessa.

Mikäli olisit valmis ottamaan mainitun mahdollisuuden huomioon, on vielä oma kysymyksensä miten haluaisit siitä jatkaa. Ainakaan minun tarkoitukseni ei ole suostutella sinua mihinkään, enhän edes tunne sinua, mutta kuten sanottu elämäsi voisi varmasti olla vähemmän katkeruuden sävyttämää ja ahdistavaa, tulevaisuutesi valoisampi, fiiliksesi hyväntuulisemmat ja sen sellaista.

Kaikessa ystävyydessä ja lämmöllä: Hyvää jatkoa.


Vastaukseni:

Tämä blogisi on hyvin mielenkiintoista mutta myös melko surullista luettavaa, aivan samalla tavalla kuin muidenkin "joukkovainoamisen uhrien" ja "kohteiden" kertomukset, siinä missä eräitä muunkinlaisia koettelemuksia kohdanneiden.

Keskustelu lähtee jo tässä väärille urille, koska se kehystetään heti aluksi sillä lähtöoletuksella, että joukkovainoamista ei voi mitenkään tapahtua. Hedelmällinen aidosti totuuden esiintuomiseen pyrkivä dialogi on sen jälkeen mahdotonta. Se ei ole myöskään tieteellinen tapa lähestyä asiaa, että suljetaan heti pois kaikki muut näkökulmat kuin jokin yksi tietty, tässä tapauksessa psykiatria. Muita tieteenaloja, jotka pitää ottaa keskusteluun mukaan tässä tapauksessa, ovat ainakin oikeustiede ja historia.

Sillä on historiallinen tosiasia, että DDR:ssä turvallisuusministeriö Stasi harjoitti hyvin samankaltaista vainoamista, kuin mistä joukkovainoamisen (gang stalking) uhrit nykyään kertovat. Stasin menetelmään psykologiseen menetelmään Zersetzung kuului arkistoja tutkineiden historioitsijoiden mukaan mm. herjaavien huhujen levittäminen, sosiaalinen eristäminen ja avoin tarkkailu, jolla viestittiin kohteelle, että hän on Stasin mielenkiinnon kohteena, ja lietsottiin hänessä turvattomuuden tunnetta ja vainoharhaisuutta (Juuri tuosta samasta asiasta on ollut periaatteessa kyse siinä, kun Helsingin poliisi on näyttäytynyt jatkuvasti minulle tarkoituksella, kuten myös eräälle toiselle helsinkiläismiehelle, jonka olen tavannut.). Zersetzung-menetelmään kuului loppuvaiheessa jopa sellaista, että kohteen kotona käytiin salaa siirtelemässä tavaroita ym., mikä kuulostaa varmasti tutulta monelle joukkovainoamisen kohteelle. 

Millä perusteella on mahdotonta, että tuollaista tehtäisiin nyt muissa maissa? Itäsaksalaisten ihmisluonto oli ihan samanlainen kuin esim. nykyisten suomalaisten, ja aina löytyy vallanhimoisia, sadistisia, narsistisia ja psykopaattisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tuollaisiin tekoihin, jos saavat siihen mahdollisuuden. Tilaisuus tekee varkaan, sanotaan.

En tiedä mistä sinun kohdallasi ja kunkin teistä kohdalla kumpuaa tämä vakaa usko siihen ja kokemus siitä, että jokin paha voima jahtaa ja vainoaa, mutta ilmiö sinänsä kyllä tunnetaan halki ihmiskunnan historian.

Tätä monet yli-innokkaasti ihmisiä ”harhaluuloisiksi” leimaavat eivät ymmärrä tai halua ymmärtää: ei voi niputtaa automaattisesti yhteen kaikkia ihmisiä, jotka uskovat joutuneensa vainotuksi. Monia, jotka uskovat olevansa vainottuja, ei oikeasti vainota, mutta ei ole mitään syytä olettaa lähtökohtaisesti, että ketään, joka uskoo olevansa vainottu, ei myös oikeasti vainottaisi. Tapaukset, joissa on myös todisteita, pitää tutkia perusteellisesti ja myös oikeustieteellisesti, ennen kuin vedetään johtopäätöksiä vainotuksi itseään väittävän mielenterveydestä. Ja vaikka joku henkilö olisi luonnostaan enemmän vainoharhainen kuin ihmiset yleensä, se ei tarkoita, etteikö häntä voitaisi myös vainota. ”Just because you're paranoid, doesn't mean they aren't after you”, lauloi Nirvanan Kurt Cobain. 

Eikä organisoidussa vainoamisessa ole kyse mistään mystisestä ”pahasta voimasta”, vaan ihmisten muodostamasta verkostosta, jota todennäköisesti johdetaan tiedusteluorganisaatioiden ja salaisten poliisien toimesta, kuten DDR:ssä. Suomessa se tarkoittaisi sitä, että Supo organisoisi kohteeksi valittujen vainoamista, USA:ssa FBI, välittäjänä sen ja yksityisen sektorin välillä toimiva organisaatio InfraGard, Homeland Security ja jotkut muut tiedusteluorganisaatiot.

Siteeraat palstakirjoittajaa, joka diagnosoi sinut "paranoidisesta persoonallisuushäiriöstä" kärsiväksi. Hän ei taida olla psykiatrian eikä kliinisen psykologian ammattilainen, eikä osuvaa diagnoosia voi tehdä noin vain etänä jonkun kirjoitusten perusteella, mutta ei sillä lopulta ole niin väliä, olisiko sellainen, josta myös useampi pätevä asiantuntija voisi olla yhtä mieltä, sitten harhaluuloisuushäiriö (F22), paranoidi skitsofrenia (F20.0) vai mikä, esim. se epäluuloinen persoonallisuus (F60.0) - vaikka itsestäni vaikuttaakin melko selvältä, että ensin mainitun tunnusmerkit sopivatkin sinuun parhaiten. Toiminta-, ajattelu- ja vuorovaikutuskykysi sekä -taitosi ovat kuitenkin paremmalla tolalla kuin skitsofreenikoilla yleensä, mutta uskomusjärjestelmäsi on niin pieteetillä rakenneltu ja uskot niin vakaasti poliisien ja, keiden sitten liekään, sinua ahdistelevan, että se menee harhaisuudessaan kuitenkin pidemmälle kuin "vain epäluuloinen persoonallisuus" -, mutta oloasi jollain aikavälillä kyllä helpottaisi ja tulevaisuudestasi tekisi valoisamman, jos voisit alustavasti hyväksyä sen mahdollisuuden, että kaikki tämä vainoaminen kuitenkin saattaa olla mielikuvituksesi tuotosta.

Koko tuo litania on turhaa kliseistä ja yleisluontoista psykiatris-psykologista höpinää, koska minun tapaukseni pitää tutkia oikeustieteellisesti, ennen kuin tehdään mitään johtopäätöksiä siitä, olenko harhaluuloinen vai en. Ja se tarkoittaa kokonaisvaltaista tutkimusta, jossa otetaan huomioon kaikki todisteet, joita minulla on. Poliisi ei vain suostu tutkimaan lainkaan tällaisia tapauksia, vaan tällaisesta rikoksesta ilmoittavat ohjataan rutiininomaisesti mielenterveyspalveluiden piiriin.

Vaikuttaa siltä, että monet nettikeskustelijat, kuten myös tämä kommentoija, olettaa että tässä blogissa on esitetty kaikki todisteet ja tarvittava tieto, jonka pohjalta johtopäätökset minun tapaukseni osalta pitää tehdä, ja että totuuden voi määritellä jonkinlaisen pintapuolisen ja ylimalkaisen tekstianalyysin avulla; ”Luin blogiasi, ja onhan se mielenkiintoinen, mutta ei vaikuta siltä, että sinua oikeasti vainottaisiin”. Ei ole, vaan täällä on vain murto-osa todisteista ja tarvittavasta tiedosta kaiken muun kuin poliisin harjoittaman avoimen tarkkailun osalta. Tuo avoin tarkkailu tehdään todennäköisesti ennalta estävän poliisitoiminnan nimikkeen alla tekaistun Supon tai KRP:n uhka-arvion perusteella, ja USA:ssa vastaavia poliisin ohjelmia, joita käytetään väärin sen maan joukkovainottujen (targeted individuals) vainoamiseen ovat community policing, proactive policing ja problem-oriented policing.

Tiedän, että asiaa selventäisi kronologinen ja yksityiskohtainen kertomus erityisesti vainoamisen alkuvaiheen tapahtumista, joiden päätteeksi muutaman kuukauden jälkeen jouduin lopulta pakkohoitoon ja sain diagnoosin ”ei-elimellinen määrittelemätön psykoottinen häiriö”. M1-lähetteessä oli mainittu heti alkuun, että olin ”täysin psykoottinen”, koska ”kuvittelin”, että mm. autoilla seurataan minua. Niin seurattiinkin ja tehtiin paljon muutakin. Mutta minut oli päätetty jo etukäteen todeta mielisairaaksi, ja kyseisten lääkäreiden piti vain keksiä jokin diagnoosi ja hatusta vedettiin sitten tuo. Se, mitä sairaalaosastolla tapahtui, on vielä oma tarinansa, ja jos kertoisin siitä kaiken, niin se kuulostaisi luultavasti vielä uskomattomammalta kuin mikään, mitä olen blogissa kertonut. Ymmärrän erittäin hyvin, mikä kuulostaa ”hullulta” tai vähemmän ”hullulta”, ja ymmärrän siksi, mitä luultavasti kannattaa tai ei kannata kertoa missäkin paikassa. Sanotaan nyt kuitenkin sen verran, että koko minun sairaalaosastolla olo oli osa minuun kohdistettua vainoamisoperaatiota. Se tulee ilmeiseksi, siis niin ilmeiseksi, että moni epäilijäkin muuttaisi luultavasti mielensä, jos ja kun kertoisin koko tarinan. En vain usko, että sitä on viisasta kertoa netissä ainakaan vielä tässä vaiheessa. 

Tulen kyllä vielä kertomaan kaiken, kun sen aika on, ja pystyn antamaan hyvinkin yksityiskohtaisen ja johdonmukaisen todistajalausunnon, josta saa paremman kokonaiskuvan minuun kohdistetusta laajasta operaatiosta, joka alkoi vuonna 2013. Vaikka lukisi koko tämän blogin läpi ja katsoisi kaikki kuvat ja videot, niin se ei riitä, vaan kaikki palaset loksahtavat kohdalleen vasta, kun kerron koko tarinan alusta alkaen. 

Joitain asioita olen paljastanut, kuten sen, että juuri tuolloin hakkeroitiin yksi sähköpostitilini, joka oli tarkoitettu aktivistiryhmäni kanssa kommunikoimiseen ja jota käytinkin vain juuri siihen. Esimerkiksi tuon tiedon pitäisi kiinnostaa kaikkia, joita kiinnostaa oikeasti selvittää totuus minun tapauksestani, ja sen sivuuttaminen merkityksettömänä sattumana olisi suoranaisen epärehellistä. Se on mielenkiintoista myös, koska aktivistitaustani on uskottava ja todennäköisin syy, sille miksi minut on valittu kohteeksi, kuten on mm. Occupy-liikkeeseen kuuluneen uusiseelantilaisen Suzie Dawsonin kohdalla. Sähköpostitiliä ei vain hakkeroitu, vaan minun nimissäni myös lähetettiin outo viesti moneen yhteystiedoissa olleeseen osoitteeseen ja myös yhteen toiseen minun sähköpostiosoitteeseeni, jota ei ollut mitenkään yhdistetty tuohon aktivistitiliin. Hakkeri siis tiesi, mitä teki, ja tilin tapahtumista näkyi, että sinne oli kirjauduttu monta kertaa sillä aikaa, kun en ollut edes avannut konetta moneen päivään, joten kyse ei ollut botista. Tuon tarkoitus oli kaiketi pelotella minua ja viestittää, että ehkä kannattaa lopettaa aktivismi ja nettiin kirjoittaminen jne. (Pelottelu on hyvin tyypillinen aktivisteja ja vaikutusvaltaisia tahoja kohtaan poikkiteloin asettuneita ihmisiä vastaan käytetty taktiikka.). Totta kai myös yhdistin tuon sähköpostitilin hakkeroimisen siihen, mitä tuossa vaiheessa oli alkanut tapahtua ulkomaailmassa, ja niin vainoajat varmasti halusivatkin – se on olennainen osa joukkovainoamista, että kohteelle itselleen tehdään selväksi, että hän on silmätikkuna.

Kaikki asiat, mitä minulle tuolloin tapahtui, kumuloituivat niin, että olin kuin keskellä painajaista, joka ei vain loppunut silmät avaamalla. Vainoajat onnistuivat psykologisen sodankäynnin avulla luomaan vaikutelman, että en voisi luottaa mihinkään tai kehenkään. Pitkälti niin olikin, sillä myös minun lähipiirini ihmisiä onnistuttiin jollain tavalla kääntämään minua vastaan tuossa vaiheessa, todennäköisesti manipuloimalla, pelottelemalla, uhkailemalla tai kiristämällä. 

Psykologisen ahdistelun keinoja olivat mm.:

- Autoilla kyttääminen ja seuraaminen.

- Parveilu. Joka paikkaan, johon menin, tuli perässä paljon ihmisiä tai oli jo valmiiksi odottamassa siellä. Esimerkki tästä oli tilanne yhdessä Espoon hieman syrjäisessä paikassa olevassa Lidlissä, jossa olin aika usein käynyt. Siellä oli aina ollut melko vähän ihmisiä arkipäivisin päiväsaikaan, mikä onkin normaalia, mutta silloin, kun noina vainoamisen alkuaikoina menin kerran sinne tavallisena arkipäivänä puolenpäivän aikaan, niin parkkipaikka oli niin täynnä, että sinne mahtui hädin tuskin ajamaan. Voisi sanoa, että siellä oli ihmisiä jopa kymmenkertainen määrä normaalin verrattuna. Jos ja kun minua tarkkailtiin ja salakuunneltiin silloin, kuten on monista asioista päätellen syytä olettaa, niin vainoamisen organisoijat tiesivät etukäteen, että olin menossa käymään juuri siinä kaupassa, koska olin juuri puhunut siitä kahden muun henkilön kanssa.

- Katuteatteri. Ne ovat eräänlaisia flash mob -tempauksia tai lavastettuja tilanteita, joissa joukko ihmisiä käyttäytyy jollain tavalla erikoisesti tai tavallisuudesta poikkeavasti ja jotka on tarkoitettu vainoamisen kohteen nähtäväksi ja hämmentämiseksi. 

- Kohdistettu keskustelu. Vieraat ihmiset viittasivat johonkin, mitä olin juuri tehnyt tai sanonut yksityisesti. Jos vaikka olin juuri ennen ulos lähtemistä käynyt toisen henkilön kanssa keskustelun jostain tietystä asiasta, niin viereeni tuli ulos lähdettyäni kaksi henkilöä käymään keskustelua samasta asiasta. Tuollaista tapahtui koko ajan paljon vainoamisen alkuaikoina, ja kohdistettu keskustelu on yksi tyypillisimpiä vainoamisen keinoja, joista joukkovainoamisen kohteet kaikkialla maailmassa ovat kertoneet.

Tosin keinot eivät olleet vain psykologisia, vaan minua todennäköisesti myös huumattiin ruoan ja/tai juoman kautta tuossa vaiheessa. Pystyin päättelemään sen jälkikäteen, kun kävin läpi oireita, joita minulla tuolloin oli ja joita ei voi oikein selittää millään muulla. Olin päivällä vähän niin kuin lievässä transsissa; jalat tuntuivat raskailta; minua huimasi lievästi; ruumiintoimintojen hallinta ei ollut samanlainen kuin normaalisti; en tuntenut kylmää ja kuumaa niin kuin normaalisti; kipukynnys oli tavallista suurempi; näkö meni välillä epätarkaksi vähän, niin kuin silmät olisivat harittaneet; oli yhtäkkiä ongelmia muistin kanssa; ja jossain vaiheessa puhe puuroutui ja alkoi takellella vähän, niin kuin olisin ollut päihtynyt. Yöllä heräsin toistuvasti täysin hiestä märkänä, vaikka päälläni oli nukkuessa vain bokserit ja oli talvi, ja herätessäni sydän tykytti ja löi todella nopeasti (pulssi jopa luokkaa 170-180). Takykardia on erikseen mainittu mm. metadonin vieroitusoireena, ja myös kaikki muut tuossa mainitsemani oireet on listattu metadonin haittavaikutuksiksiJotkut oireet voisivat sopia myös metamfetamiiniin, mutta todennäköisemmin kyse oli metadonista.

Monella tavalla olet aivan klassinen tapaus, niin ihmeellinen on ihmismieli, eikä se, että olet kohdannut kaltaisiasi ole mitenkään hämmästyttävää etenkään nykyisen ICT:n aikakaudella - kuten sanottu, eräät ihmiset ovat ilmeisesti aina kokeneet vainoamiselämyksiä, lähinnä niiden oletetut lähteet ovat vaihdelleet, ja ainakin Suomessa 2000-luvulla olisi varmaan vaikeampi löytää vertaisryhmää, jos olisit vakuuttunut siitä, että olet noitien, demonien tai pahojen henkien uhri (mutta luultavasti onnistuisit tuolloinkin).

Tämä on taas tätä ”olet klassinen tapaus siitä tai tästä mielisairaudesta” -retoriikkaa, joka ei perustu loppujen lopuksi mihinkään muuhun kuin lähtöolettamukseen, että kukaan ei voi olla joukkovainoamisen uhri, koska tämä kommentoija ei tunne minua, tiedä minun tapaukseni yksityiskohtia, ole nähnyt kuin pienen osan todisteista eikä tutkinut tapausta perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hänen mielipiteellään ei siis ole kuin korkeintaan anekdoottinen arvo, vaikka kommentista paistaa läpi se tietty ylimielisyys ja harha omasta erehtymättömyydestä, joka mielenterveysalan ihmisillä usein on. Tuo harha voi päästä kehittymään siksi, että psykiatrinen diagnosointi perustuu hyvin pitkälti subjektiivisiin näkemyksiin, koska ei ole mitään tieteellisiä kokeita, joilla voidaan varmistaa, onko potilas sairas vai ei, kuten on esim. syövän tai muiden sisätautien kohdalla. Psykiatrien diagnooseja ei siten pääsääntöisesti voi falsifioida, mikä on tieteellisen teorian tai väittämän edellytys, ja niitä hyvin harvoin kyseenalaistetaan. Ja siitä juuri tulee joillekin psykiatreille kuvitelma omasta erehtymättömyydestä.

Surkuhupaisa esimerkki psykiatrisen diagnosoinnin subjektiivisuudesta oli se, kun yksi lääkäri kirjoitti tunnetun moottorisahajonglöörin M1-lähetteeseen, että potilas kuvittelee olevansa moottorisahajonglööri ja käyneensä Pohjois-Koreassa esiintymässä, kun hän kertoi tuolle lääkärille olevansa moottorisahajonglööri ja käyneensä Pohjois-Koreassa esiintymässä. Tuo on myös valaiseva esimerkki siitä, miten tärkeää on selvittää kunkin potilaan taustat kunnolla ja se, voiko hänen puheissaan olla perää, ennen kuin vedetään itsevarmasti johtopäätös, että potilas on harhaluuloinen. Tuo on ihan yleinen ongelma psykiatriassa, ja toimintatapoja ja prosessia, jolla diagnosoidaan potilaita, pitäisi uudistaa radikaalisti. Nykyistä psykiatrista järjestelmää on aivan liian helppo käyttää väärin myös toisinajattelijoiden vaientamiseen, kuten Neuvostoliitossa.

Ja sillä ei ole mitään merkitystä tämän asian kannalta, löytäisinkö helposti vertaisryhmän, jos uskoisin olevani joidenkin yliluonnollisten entiteettien uhri. Täysin turha kommentti, mutta se on tyypillinen disinformaatiotekniikka, että jokin todistettavissa oleva kiistanalainen väite tai salaliitto rinnastetaan johonkin mahdottomaan. Tuota tekniikkaa käytettiin mm. Ylen artikkelissa, jossa kysytään, miksi ihmiset uskovat salaliittoihin ja jossa mainitaan heti otsikossa ”liskoihmiset”. Se, onko kommentoijalla tietoisena motiivina disinformaatio tuota rinnastusta käyttäessään, on asia erikseen - hän saattaa hyvinkin käyttää sitä myös vilpittömistä tarkoitusperistä - mutta sen vaikutus on pohjimmiltaan sama kuin Ylen artikkelin otsikolla: moni lukija rinnastaa potentiaalisesti uskottavan väitteen mielessään johonkin täysin mahdottomaan asiaan ja siksi sivuuttaa lopulta myös sen uskottavamman väitteen. 

Toki tuolloin joutuisit kohtaamaan itsesi ja elämäntilanteesi, josta en tiedä sen enempää, mutta joka ei ehkä ole "kehuttava", mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankaan - itse en ainakaan mitään pinnallista "menestymistä", vaan ihan vain niitä asioita, jotka yleensä tekevät ihmisistä iloisia, tyytyväisiä ja onnellisia.

Tässä kommentoija tekee paljon oletuksia siitä, minkälaista minun elämäni on, ilmeisesti olettaen, että elämääni ei mahdu juuri muuta kuin joukkovainoamisesta puhuminen, kirjoittaminen ja sen miettiminen. Sen verran voin kertoa, että minulla on paljon harrastuksia, joihin paneudun perusteellisesti, ja älyllisiä mielenkiinnon kohteita, ja päiväni täyttyy helposti pelkästään niihin keskittymällä. 

Mutta joukkovainoamista ei valitettavasti voi sulkea kokonaan mielestä jo siksi, että yksi sen ilmenemismuodoista on kotirauhan rikkominen, johon kuuluu mm. meluhäirintä ja naapureiden harjoittamat synkronoidut aktiviteetit, kuten ovien avaaminen ja rappukäytävälle tulo samaan aikaan kaavamaisesti ja toistuvasti päivästä toiseen. Tyypillinen tapa häiritä psykologisesti kohdetta on se, että yläkerran asukas vetää vessan tai avaa vesihanan toistuvasti ja jatkuvasti juuri silloin, kun kohde menee itse kylpyhuoneeseen/vessaan. Miten naapuri voi tietää, milloin kohde menee vessaan? Luvattoman teknisen tarkkailun avulla. Se voidaan tehdä esim. nuppineulan kokoisten piilokameroiden avulla, mutta itse en ole löytänyt kodistani sellaisia, ja tarkkailu voidaan ilmeisesti tehdä myös modernin tutkateknologian (röntgen-tutka, WiFi-tutka tms.) avulla. 

Siitä ei ole ollut minulle itselleni pitkään aikaan mitään epäilystä, etteikö minua tarkkailtaisi koko ajan kodissani, niin erikoiselta tai epätodennäköiseltä kuin se kuulostaakin. Itse asiassa vainoajat juuri haluavat, että kohde tietää, että häntä tarkkaillaan, ja se tehdään epäsuorasti selväksi mm. niin, että naapuri reagoi reaaliaikaisesti johonkin, mitä kohde tekee yksityisesti kotonaan. Yksi tapa tehdä se on juuri vessan vetäminen samaan aikaan, mutta se ei ole aina tapa viestittää asia minun eikä yleensä muidenkaan joukkovainoamisen kohteiden kohdalla. Kerrostalossa, jossa asun on heikko äänieristys, ja joskus siinä vaiheessa, kun en vielä äänittänyt naapureiden meluhäirintää, niin eräät seinänaapurit reagoivat minun erittäin yksityisiin tekemisiin huutamalla jotain siihen liittyvää tai laulamalla pilkallisesti siihen liittyen. Sittemmin vainoamiseen osallistuvat naapurit ovat tulleet varovaisemmiksi, varmasti osittain siksi, että todellakin äänitän ääniä, jotka helposti kuuluvat asuntooni, mutta varmasti myös siksi, että vainoamisen organisoijat ovat käskeneet heidän olla varovaisempia, jotten saa liian paljon liian ilmeisiä todisteita vainoamisesta. 

Kohteen halutaan tietävän, että häntä tarkkaillaan koko ajan myös kotonaan, koska oikeus yksityisyyteen on yksi tärkemmistä asioista ihmiselle, ja kun se viedään kokonaan, on sillä erittäin voimakas psykologinen vaikutus. Voitteko kuvitella, miltä tuntuisi, että ei voi tehdä edes kotona mitään yksityisyyden suojassa, ei edes käydä vessassa, suihkussa tai tehdä intiimejä asioita? Minun ei tarvitse kuvitella, koska se on ollut kohdallani todellisuutta ainakin vuodesta 2013 lähtien.

Näin vastaavaa kokevilla ihmisillä usein on, ja joutuisit luopumaan jostain sellaisesta, joka tekee sinusta jollain lailla Erityisen omassa ja viiteryhmäsi todellisuudessa.

Vaikka olen viestitellyt somessa muiden joukkovainottujen kanssa, tavannut heitä ulkomaailmassa ja saanut sitä kautta pari uutta kaveria, niin minun viiteryhmääni eivät suinkaan ole vain joukkovainoamisen uhrit, vaan olen tekemisissä muidenkin ihmisten kanssa, ja minulla on paljon muitakin kavereita, jotka olen tavannut jo kauan ennen vainoamisen alkamista. Ja netissä kommunikoin muiden ihmisten kanssa paljon myös eri harrastukseen liittyen. 

Mutta en minä voi sille mitään, jos vainoajat itse tekevät minusta ”erityisen”. Tai minulta on usein kysytty, mikä tekee juuri minusta niin erityisen, että suuri joukko näkisi vaivaa vainotakseen minua. Sitä pitää kysyä vainoajilta ja sen organisoijilta. Tässä on kuitenkin taannoista pohdintaani siitä, miksi ehkä sovin tyypillisen organisoidun vainoamisen kohteen profiiliin:

Mutta ei organisoidun vainoamisen kohteeksi valita tuollaisia psykopaatteja, vaan ennemmin nimenomaan herkkiä ja ajattelevaisia ihmisiä, siis pehmeitä kohteita. Ihan samalla tavalla koulukiusatuiksi joutuvat useimmiten herkät lapset. Organisoidun vainoamisen tarkoituksena on tuhota kohteen elämä, mutta siinä samalla tehdään psykologisia kokeita, joiden tuloksia voidaan hyödyntää uusien aina vain pitemmälle menevien valvontayhteiskunnan menetelmien kehittämisessä. Ja jos ihmisellä on tavallista korkeampi herkkyys ulkoisille ärsykkeille, niin hänen psykologisesta häirinnästään saadaan enemmän vastetta ja informaatiota, joten sellainen ihminen on otollinen kohde.

Itse sovin tuohon psykologiseen profiiliin ja lisäksi olen yksin asuva ja enimmäkseen omissa oloissa viihtyvä sinkku, jollainen organisoidun vainoamisen kohde tyypillisesti on. Kun siihen lisätään, että olen aktivisti ja poliittinen toisinajattelija, niin suoraan sanoen ihmettelisin, että jos minä en joutuisi kohteeksi, niin kuka sitten. En tarkoita sillä, etteikö tällaisen vainoamisen kohteina olisi myös toisenlaisia ihmisiä, mutta tulee vain mieleen aiemmat kysymykset siitä, miksi juuri minä. No, totta kai juuri minä.

Sitä paitsi jo ennen varsinaista aktivistiaikaani arvostelin rankasti satiiriseen tyyliin erään julkisessa virassa olleen henkilön tapaa hoitaa työtään, ja se henkilö on tunnetusti herkkänahkainen itseensä kohdistuvan kritiikin suhteen. Voisin hyvin kuvitella tuon henkilön kantavan kaunaa minua kohtaan, mutta en toki tiedä, onko hänellä mitään tekemistä minun vainoamisen kanssa.

Joka tapauksessa minulla on monien vaikutusvaltaisten ihmisten ja valtakoneiston näkökulmasta liian paljon "vääriä" ajatuksia ja liian terävä kieli. Jo pelkästään sen takia olisi varmuudella joutunut vainotuksi esim. DDR:ssä tai Neuvostoliitossa.

http://indietarget.blogspot.com/2017/12/organisoitu-vainoaminen.html 

Mikäli olisit valmis ottamaan mainitun mahdollisuuden huomioon, on vielä oma kysymyksensä, miten haluaisit siitä jatkaa. Ainakaan minun tarkoitukseni ei ole suostutella sinua mihinkään, enhän edes tunne sinua, mutta kuten sanottu elämäsi voisi varmasti olla vähemmän katkeruuden sävyttämää ja ahdistavaa, tulevaisuutesi valoisampi, fiiliksesi hyväntuulisemmat ja sen sellaista.

Tuo on taas kliseistä keittiöpsykologian tasoista höpinää. 

Elämästäni tekisi vähemmän ahdistavan ennen kaikkea se, että joukkovainoaminen ja siihen liittyvä ahdistelu, kotirauhan rikkominen ja ihmissuhteiden ja elämän kokonaisvaltainen sabotoiminen loppuisi. Organisoidun vainoamisen kohteelta tuhotaan tarkoituksella luottamus ihmisiin ja yhteiskuntaan ja usko tulevaisuuteen. Olen kuullut englanninkielisen sanonnan ”To take away life, liberty and the pursuit of happiness, is murder”, ja juuri noin joukkovainoamisen uhreille tehdään, eli viedään käytännössä mahdollisuus tavoitella onnea, minkä on tarkoitus lannistaa uhri ja saada hänet luovuttamaan.

Mutta se ei riitä, että joukkovainoaminen loppuu vain minun kohdallani, vaan se pitää lopettaa kokonaan koko yhteiskunnassa ja päätekijät pitää saattaa oikeudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen, mikä tarkoittaisi mm. sitä, että asiaa käsiteltäisiin avoimesti julkisuudessa, kuten Zersetzung-ohjelmaa Saksassa DDR:n romahtamisen jälkeen.

Jos muuten kyse olisi vain siitä, että olisin harhaluuloinen ja että vain kuvittelisin, että minua vainotaan, niin miksi minulle esitettiin keskustelupalstalla tappouhkaus juuri niihin aikoihin, kun olin alkanut kirjoittamaan blogissa paljon erityisesti poliisiautojen ja muiden hälytysajoneuvojen ohiajoista? 

http://indietarget.blogspot.com/2016/06/keskusteluketju-jossa-sain.html

http://indietarget.blogspot.com/2015/05/epasuora-tappouhkaus-poistetussa.html

Miksi minua oli tarvetta uhkailla? Eihän siitä tarvitsisi välittää, jos joku mielisairas ihminen kertoisi netissä luulevansa, että poliisi seuraa häntä. Ja tavallaan se, että noin reagoitiin, myös paljastaa, että minun väitteilläni siitä, että poliisiautoilla, ambulansseilla ja paloautoilla ajettiin tarkoituksella minun ohi, on monien ihmisten silmissä uskottavuutta, tai jotkut pelkäsivät, että niillä on uskottavuutta. Koska tosiaan, miksi muuten kukaan olisi uhkaillut minua sen takia. 

Olen kysynyt tuota lukemattomia kertoja epäilijöiltä nettikeskusteluissa, ja kukaan ei koskaan edes yrittänyt selittää sitä, kunnes vihdoin yli neljä vuotta tappouhkauksen jälkeen yksi nettikeskustelija vastasi siihen, ja vastaus oli... (rumpujen pärinää)... tällainen:

Luin sen "uhkauksen", josta puhut.

Se ei ole tappouhkaus, vaan elnaikaodotustasi koskeva vihjaileva kananotto.
Sanoisin, että sen on pistänyt trolli, joka halusi härnätä ja yllyttää sinua.”

Kiinnittäkää huomiota erityisesti uhkausviestin viimeiseen lauseeseen:

tietenkin mikäli sen takia haluaa taas että jokin ulkopuolinen nainen vaikkapa särkyy, niin särkyköön.”

Vai että ”vihjaileva kannanotto”.

torstai 4. kesäkuuta 2020

KRP:n ennalta estävä toiminta yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisten kanssa: tekosyy kohteiden tarkkailulle ja maalittamiselle?

Olen epäillyt, että maalittamisen kohteeksi otettuja henkilöitä (targeted individuals) tarkkaillaan, kytätään ja vainotaan ennalta estävän toiminnan nimissä ja verukkeella ja kirjoittanutkin siitä aiemmin. Keskusrikospoliisin ns. kohdennetun väkivallan uhka-arvioon liittyvä ohjelma ennalta estävästä toiminnasta yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa, erityisesti terveydenhuoltoviranomaisten, vahvistaa noita epäilyjä entisestään.

Pieni ote asiaa käsittelevästä ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä:

"Uhkat-toiminto perustettiin keskusrikospoliisiin maaliskuussa 2016 pysyväksi kohdennetun vä- kivallan ennalta estäväksi toiminnoksi. Tehtäviksi määriteltiin kohdennetun väkivallan uhkien tunnistaminen ja torjuminen yhteistyössä paikallispoliisin ja muiden viranomaisten kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten kanssa."

Poimintoja poliisihallituksen UHKAT-toimintoon liittyvästä tiedotteesta vuodelta 2018:

"Keskusrikospoliisin UHKAT-toiminnon päivittäisjohtaja rikoskomisario Santeri Sivonen on valittu Vuoden Poliisiksi 2018.

UHKAT-toiminnon tehtävänä on edistää lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa vakavia uhkatilanteita ja huolta aiheuttavia henkilöitä ja estää ennalta vakavien uhkatilanteiden syntymistä. UHKAT-toiminto osallistuu vuosittain noin 400 tapauksen selvittelyyn.

UHKAT-toiminnon tavoitteena on kohdennetun vakavan väkivallan ennalta estäminen ja paljastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnossa arvioidaan ilmi tulleiden asioiden uhkatasoja ja pyritään tunnistamaan huolta aiheuttavia henkilöitä."

"Huolta herättävien henkilöiden tunnistamiseen on luotu malleja, joita poliisi valtakunnallisesti käyttää. Kaikissa poliisilaitoksissa on tähän työhön osaamista.

– Suurin osa uhkista on yksittäisten huolta aiheuttavien henkilöiden taholta nousseita. Kun uhka on tunnistettu, poliisin tai muun toimijan interventiolla on aietta estävä vaikutus. Huonolle tielle luisumista on pystytty erilaisten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja muiden viranomaisten yhdessä toteutettujen toimien kautta estämään, Sivonen kertoo.

Poliisiin voi ottaa yhteyden vinkkaamalla nettivinkin kautta, ilmoittamalla poliisipartiolle tai hätäkeskukseen. Huolestunut taho voi olla lähipiiri, terveydenhuolto, lääkäri tai vaikkapa joku koulun henkilökunnasta.

Sivonen listaa esimerkkejä henkilön piirteistä, joista voi huolestua.

– Väkivallan ihannointi, uhkaava viestintä, sosiaaliset ongelmat ja elämänhallinnan vaikeudet yhdistettynä elämäntilanteen huonontumiseen. Yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä. Mikään yksittäinen tekijä ei tee kenestäkään uhkaa toisten hengelle tai terveydelle. Taustalla on useiden henkilökohtaisten ja ympäristön tekijöiden yhteisvaikutus."


Tietenkin tuossa viitataan ainakin virallisesti vakavien esim. Jokelan koulusurmien kaltaisten väkivallantekojen ennalta ehkäisemiseen, mutta kun tuollainen ohjelma on olemassa, niin sitä on helppo väärinkäyttää. Ja näyttää siltä, että lukemattomat jonkinlaisen mielenterveysdiagnoosin saaneet ja jollain tavalla sosiaalisesti syrjäytyneet ovat joutuneet mm. sellaisen paikallispoliisin avoimen tarkkailun kohteeksi, josta olen kirjoittanut ja julkaissut todisteeksi kuvia ja videoita.

Pohdiskelin parin vuoden takaisessa kirjoituksessa syitä siihen, miksi olin joutunut organisoidun vainoamisen kohteeksi ja miten ja minkä perusteella minut oli todennäköisesti leimattu vaaralliseksi:

Karikatyyrin rakentamisessa suuressa roolissa ovat olleet todennäköisesti jotkut asiat, joista olin luottamuksellisesti puhunut, sillä niihin on selvästi viitattu minun kuultaviksi tarkoitetuissa keskusteluissa (directed conversation) ja minulle suunnatuissa viesteissä. Minun sanomisiani on irrotettu asiayhteydestä ja vääristelty niin, että minusta on luotu valheellinen kuva potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Jotkut niistä puheista olivat avointa vainoamista edeltävältä ajalta, mutta erityisen paljon minua vastaan on todennäköisesti käytetty asioita, joita sanoin sen jälkeen, kun minua oli huumattu ja manipuloitu NLP-tekniikalla vuonna 2013. Tiedän myös kuka sen alkuperäisen triggeröinnin teki ja miten, joten kyse ei ole pelkästä mutuilusta, mutta en voi mennä tässä vaiheessa yksityiskohtiin. Sanottakoon nyt vain, että tunnen sen henkilön henkilökohtaisesti.

Kerron esimerkin siitä, miten asiayhteydestä irrotetuilla puheilla voidaan saattaa joku huonoon valoon, jotta ymmärrätte paremmin, mitä tarkoitan. Tämä on tositarina, josta luin vuosia sitten:

Nuori äiti, jolla oli pieni lapsi, kärsi pakonomaisesta pelosta, että hän tekisi pahaa omalla lapselleen. Ahaa, tuo nainen on vaarallinen ja häneltä pitää viedä lapsi pois! Ei, vaan tuollaista liittyy usein yleiseen ahdistuneisuuteen ja pakko-oireiseen häiriöön, joka aiheuttaa haittaa lähinnä vain siitä kärsivälle itselleen. Ihmiset, joilla tuollaista on, eivät yleensä ole vaarallisia tai väkivaltaisia, vaan päinvastoin poikkeuksellisen herkkiä ja kilttejä, kuten tämäkin nainen oli. Hän ei koskaan ollut tehnyt kenellekään pahaa eikä hän todellakaan aikonut tehdä mitään lapselleen, vaan ne pakonomaiset ajatukset aiheuttivat hänelle suurta ahdistusta ja hän purki sydäntään asiasta.

Kaikkein vaarallisimmilla ja väkivaltaisimmilla ihmisillä on yleensä aivan erilainen psyyken rakenne. Herkän empaatin äärimmäisellä vastakohdalla eli psykopaatilla on alhainen impulssikontrolli eikä lainkaan kykyä tuntea myötätuntoa. Asiantuntijoiden mukaan kaikista vangeista 15 prosenttia ja henkirikoksen tehneistä jopa puolet on psykopaatteja, vaikka niiden osuus koko väestöstä on vain prosentin luokkaa. Tuollainen ihminen ei pelkää tekevänsä, vaan tekee väkivaltaa ilman mitään tunnontuskia ja vielä nauttii siitä.


Poliisikomisario ja kriminaalipsykologi Jarkko Hynninen sekä erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg kirjoittavat ennalta estämisestä, uhka-arvioinnista ja riskinhallinnasta poliisissa:

"Kohdennettu väkivalta jaotellaan eri luokkiin, mm. julkisuuden henkilöihin kohdistuneet väkivallan teot, kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikka, koti- ja parisuhdeväkivalta ja vainoaminen."

Hynninen on tehnyt myös väitöskirjan vainoamisesta, ja on vähän ironista, jos poliisi itse vainoaa tuossa artikkelissa käsiteltävän ennalta estävän toiminnan verukkeella maalitettuja henkilöitä. 

"Tutkimus ja kirjallisuus vahvistavat mielenterveysongelmien yhteyden kohdennetun väkivallan teoille. Keskeisempiä niihin liittyviä mielenterveysongelmia ovat persoonallisuushäiriöt, mielialahäiriöt ja psykoottistasoiset vakavat mielenterveysongelmat. Erityisen usein mukana on persoonallisuuden häiriintyneisyyttä kuten narsistista mahtipontisuutta ja joskus psykopaattisiakin persoonallisuuden piirteitä."

Kuten olen aiemmin kertonut, itse en en ole narsistinen tai psykopaattinen, vaan pikemminkin noiden vastakohta, koska olen luonteeltani tavallista herkempi ja empaattisempi, ja samanlaisia luonteenpiirteitä olen huomannut myös muissa maalitetuissa, joita olen tavannut.

"Narsistisen persoonallisuuden ohella kohdennetun väkivallan tekijöillä esiintyy myös muita persoonallisuuden häiriöitä. Näitä ovat mm. epäsosiaalinen, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus.

Vaikka varsinaiset psykoottiset mielisairaudet edustavat pienintä osuutta kohdennetun väkivallan tekijöiden mielenterveysongelmista, liittyvät psykoottiset vääristymät usein näyttäviin ja paljon uhreja vaatineisiin tekoihin."

Monille maalitetuille, joita olen tavannut, on diagnosoitu epäluuloinen persoonallisuushäiriö, harhaluuloisuushäiriö tai skitsofrenia, mutta kuten tuossakin todetaan, nuo eivät yksinään tee henkilöstä yleensä vaarallista, vaan lähinnä narsismi ja psykopatia.

Mutta jos maalitettuja vainotaan todella juuri tällaisen uhka-arvioinnin perusteella, niin se on pelkkä tekosyy, koska tuntemani maalitetut ovat varmaan vähiten vaarallisia ihmisiä, mitä maasta löytyy. Eikä se voi olla sattumaa, että niin monella heistä on samanlaista taustaa aktivistina ja toisinajattelijana kuin minulla. 

Ns. kohdennetun väkivallan uhkatekijöinä pidettyjä narsismia, psykopatiaa ja B-klusterin persoonallisuushäiriöitä löytyy varmasti paljon organisoidun vainoamisen harjoittajista itsestään, vaikka sitä ilmeisesti usein perustellaan sillä, että kohde olisi vaarallinen.

Tähän aiheeseen liittyviä eri kirjoittajien kommentteja löytyy lisää Suomi24:n Laki ja rikos- palstalle viime syksynä avaamastani keskusteluketjusta:

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Paljon poliisiautojen ohiajoja joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä

Poliisien ohiajoja oli paljon ja lähes päivittäin monen vuoden ajan 2013-2018, mutta sitten syksyllä 2018 niiden määrä yhtäkkiä romahti ja tuli kuukausia, joina en nähnyt kuin pari poliisiautoa. En tarkoita vain ohiajoja lähietäisyydeltä, vaan en ylipäätään nähnyt poliisiautoja tuon enempää monina kuukausina. Kirjoitin tästä vähän aikaa sitten nettikeskustelussa, jossa sain kiistäjän puhumaan itsensä pussiin:

Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.

Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.

Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.

Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?

Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.

https://indietarget.blogspot.com/2020/02/kiistajan-logiikkaa-poliisiautojen.html

Ohiajoja ja kyttäämisiä poliisiautoilla on ollut siis syksystä 2018 lähtien suhteellisen vähän aiempaan verrattuna, mutta niitä tulee edelleen vähän niin kuin "täsmäiskuina" tiettyjen tilanteiden yhteydessä tai vastauksena minun poliisien harjoittamaa avointa tarkkailua koskeviin kirjoituksiin tai keskusteluihin ja tapaamisiin muiden vainottujen kanssa.

Lauantaina 9.5.2020 järjestettiin Helsingin Kampissa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen joukkovainottujen tapaaminen, johon osallistui yhteensä viisi henkilöä. Ja sen yhteydessä alkoi totisesti tapahtua niin, että tuli ihan takavuosien laaja poliisiautoilla vainoaminen mieleen. Tapaaminen oli sovittu ostoskeskus Kampin vieressä olevan ravintola Teerenpelin eteen klo 16.

Tulin siihen hieman etuajassa ja melkein heti poliisimaija (tunnus 111) ajoi ohi Lasipalatsin suuntaan ja Mannerheimintielle. Kuvat otettu klo 15:54-15:55.





















Klo 16:08 Narinkkatorille ajoi poliisimaija ja se pysäköity torin eteläpuolelle niin, että sen nokka oli meihin tapaamisessa paikalla sillä hetkellä oleviin päin ja ajovalot päällä.




















Klo 16:23 Narinkkatorille tuli toinen poliisimaija (tunnus 222), mutta se kääntyi saman tien takaisin ja ajoi sitten meidän ohi. Kuvat otettu klo 16:23-16:25.























Sitten nokka meidän suuntaan hieman yli vartin Narinkkatorilla ollut poliisimaija (tunnus 101) ajoi samassa kohdassa ohi. Kuvat otettu klo 16:27.






















Menimme vähän aikaa tuon jälkeen kahden muun tapaamiseen tulleen kanssa Turusta bussilla tapaamiseen tullutta osallistujaa vastaan, kävimme kaupassa ja menimme sitten piknikille Musiikkitalon eteen. Sitten menimme Rautatieasemalle odottamaan Turusta tapaamiseen tulleen kanssa, kun hän oli lähdössä takaisin Turkuun junalla. Kun tulimme toisen tapaamisessa olleen helsinkiläismiehen kanssa ulos Rautatieasemalta Rautatientorille sovittuamme, että kävelemme yhdessä Hakaniemen ympyrätalolle, niin poliisimaija lähti juuri samaan aikaan pois Rautatieaseman vierestä. Ajoitus oli siis hyvä. Kuva otettu klo 20:29.




















Lähdimme sitten kävelemään Kaisaniemen pelikentän kautta Hakaniemen ympyrätalolle, josta minun seurassani ollut toinen tapaamiseen osallistunut jatkaisi metrolla kotiin. Poliisimaija (tunnus 106) tuli vastaan vähän ennen kuin ehdimme pelikentälle. Kuva otettu klo 20:32.




















Viimeinen kohtaaminen ei ollut varsinainen ohiajo, mutta näimme vielä Kaisaniemenrantaa kävellessä yhden poliisimaijan lahden toisella puolella, kun se kääntyi Pitkänsillanrannalta Saariniemenkadulle. Muistutan tässä kohtaa, että minulla oli syksyn 2018 jälkeen tosiaan kuukausia, joina en nähnyt edes tuolla tavalla etäältä poliisiautoja kuin pari kertaa koko kuukauden aikana. Kuva otettu klo 20:39.




















Keskustelin tämän toisen helsinkiläismiehen kanssa lauantaina mm. mahdollisesta kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin poliisin toiminnasta (eli perustuslain vastaisesta avoimesta tarkkailusta, jota tarkoitukselliset ohiajot ja kohteelle näyttäytymiset ovat). Myös häntä on ahdisteltu poliisiautoilla hieman samalla tavalla.

Kävin sitten sunnuntaina 10.5.2020 myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä kotikulmilla. Poliisimaija ajoi ohi kolme kertaa edestakaisin ajellen. Ensin se tuli Sörnäisten suunnalta, kun olin Sörnäisten rantatien ylittävällä sillalla, kääntyi Kaikukadulle ja siitä sisäpihalle, jossa on mm. ravintola Kuudes Linja. Video kuvattu klo 23:07.




Kun olin kävelemässä Lintulahdenkujaa, poliisimaija oli tullut sisäpihalta ulos ja ajoi ohi Lintulahdenkadun risteyksessä. Kuva otettu klo 23:10.




















Sitten se kääntyi Sörnäisten rantatielle ja lähti ajamaan sitä samaan suuntaan kuin se ajoi ensimmäisen kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:11.




Lopuksi vielä kohtaamisia poliisin kanssa tänä vuonna kahden aiemman kuukausittaisen joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä.

Kun olin tulossa Kampista toisen kokoukseen osallistuneen kanssa ratikalla ja jäimme ulos Karhupuiston pysäkillä, niin poliisimaija odotti paikallaan Kallion kirjaston vieressä. Kun olin saanut kaivettua älypuhelimen taskusta ottaakseni kuvan, niin poliisimaija lähti ajamaan pois. Sen jälkeen menimme läheiseen baariin jatkamaan iltaa. Kuvat otettu lauantaina 11.1.2020 klo 21:54-21:55.





















Seuraava joukkovainottujen tapaaminen oli lauantaina 8.2.2020 ravintola Teerenpelissä. Kun tulimme sieltä ulos takapihan kautta muutaman muun tapaamiseen osallistuneen kanssa, niin juuri samalla hetkellä poliisimaija ajoi ostoskeskus Kampin edessä. Hyvä ajoitus taas. Kuva otettu klo 18:55.




















Kun olimme käyneet syömässä ostoskeskuksen yhdessä ravintolassa, lähdin takaisin kotiin Kallioon metrolla. Jäin pois Hakaniemen metroasemalla, kuten aina ja kävelin sitten ylös Porthaninkatua, kuten yleensä, kun olen menossa kotiin. Arvaatteko, missä kohdassa poliisimaija ajoi taas ohi? Kallion kirjaston vieressä. Se ajoi Porthaninkatua Torkkelinmäen suuntaan, kuten edellisellä kerralla. Kun tulin Pengerkadulle, niin sama poliisimaija ajoi vielä ohi Alli Tryggin puiston vieressä. Kuvat otettu klo 21:13-21:14.





















perjantai 14. helmikuuta 2020

Kiistäjän logiikkaa: "Poliisiautojen ohiajot eivät voi olla vainoamista, koska kaikkien ihmisten ohi ajetaan poliisiautoilla"

Suomi24:n Salaliittoteoria-palstalla on ketju, jonka avausviestissä sanotaan, että joukkovainoamisen kohteet itse "stalkkaavat", koska kirjaavat ylös naapureiden tekemisiä, mikä on tietysti aivan täydellisen typerä ja hullunkurinen väite. 


Mutta ketjun pääosaan nousi pitkä keskustelu minun ja monia trollaustekniikoita käyttävän kiistäjän välillä, joka alkoi siitä, kun esitin todisteita siitä, että poliisi on vainonnut minua.

Kiistäjän argumentit voi tiivistää näihin:

- Kaupungissa näkee paljon poliisiautoja, koska siellä on paljon ihmisiä ja poliisi partioi siellä, missä liikkuu ihmisiä.

- Poliisiautot ajavat muidenkin ihmisten ohi, joten ei se voi olla vainoamista, kun poliisiauto ajaa minun ohi.

- Muut, joiden ohi ajaa poliisiautoja samassa tilanteessa, eivät koe sitä vainoamiseksi, koska suhtautuvat siihen "normaalisti" eivätkä huomioi asiaa, vain minä "koen" sen vainoamiseksi, koska en suhtaudu asiaan "normaalisti".

- Minulla ei ole mitään näyttöä, että poliisiautojen ohiajot liittyisivät juuri minuun. Kiistäjä mitätöi kaikki esitetyt todisteet ja niiden merkityksen selitykset ja teeskentelee sitten, että minulla ei ole siitä mitään näyttöä, ja tuo on esimerkki tyypillisen disinformaatiotekniikan "mitätöi kaikki esitetyt todisteet ja vaadi mahdottomia todisteita" käytöstä.

- Kaikki on vain minun omassa päässä.

Siihen aikaan, kun näin koko ajan ja paljon poliisiautoja, niin kiistäjät käyttivät aina heti ensimmäisenä argumenttia, että Helsingissä tietenkin näkee koko ajan paljon poliisiautoja, mutta kun otan esille sen, että syksystä 2018 lähtien ne vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti niin, että sen jälkeen olen nähnyt usein vain pari poliisiautoa koko kuukauden aikana, niin tämä kiistäjä sanookin nyt, että on normaalia, että poliisiautoja näkee harvoin ja vähän. Hän siis siirsi maaliviivaa. Ja kiistäjä ei edes yrittänyt esittää selitystä sille, miksi ne vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti.

Kiistäjä ei myöskään edes yrittänyt selittää lukemattomia tapauksia, joissa olen nähnyt poliisiautoja myös rauhallisissa paikoissa, joissa ei ollut niillä hetkillä juuri ollenkaan ihmisiä, joskus ei ketään muita kuin minä, eli tapauksia, joihin "partiointia on siellä, missä liikkuu ihmisiä" ei päde. Kuten sellaisia tapauksia, joissa poliisimaija on odottamassa minua keskellä tyhjää Hakaniemen toria, kun olen kulkemassa sen läpi Hakaniemen S-Marketiin.

Tuon keskustelun avauksessa laitoin linkkejä, joissa on kuvia ja videoita ilmeisistä tapauksista, joissa poliisiauto ajaa tarkoituksella minun ohi moneen kertaan tai kyttää minua keskellä tyhjää toria tai kadunkulmassa, ja monenlaisia muita tilanteita, joissa on ilmeistä, että poliisiautoilla stalkattiin minua.

Alla tuo pitkä keskustelu, jossa kiistäjän kommentit ovat kursiivilla. Minun viimeistä edellinen kommentti tuossa ketjussa on se, jossa analysoin asiaa kaikkein perusteellisimmin ja osoitan, miten heikkoja ja suoranaisesti viallisia kaikki kiistäjän keskeiset argumentit ovat.

----------


Ei tässä ole esim. minun kohdallani enää mistään "kokemisesta", vaan minulla on ihan selvää näyttöä, että myös poliisi vainoaa minua:

https://indietarget.blogspot.com/2018/08/videoita-yhdesta-ilmeisesta.html
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/poliisiautoilla-seuraamista-ja.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html
https://indietarget.blogspot.com/2015/03/kuvasarja-minun-vainoamisesta.html

Se tehdään todennäköisesti "ennalta estävän poliisitoiminnan" nimikkeen alla:

https://www.poliisi.fi/helsinki/ennaltaestava

USA:ssa poliisi on mukana joukkovainoamisessa näiden vastaavien ohjelmien kautta: proactive policing, community policing ja problem-oriented policing.

----------

Luin huo linkkaamasi jutut ja katselin kuvat, vertailin ilmoitettuja kellonaikoja.

Sinulla on vahvasti näyttöä siitä, että poliisi liikkuu ja partioi kaupungilla, ja että ambulansseja ja vartiointiliikkeen autoja liikkuu myös.

Sinulla ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että mikään noista kirjaamisistasi havainnoista millään tavalla liittyisi juuri sinuun.

Sinä vain koet sen niin.

----------

Voitko selittää, miksi näin vainoamisen alettua monen vuoden ajan jatkuvasti todella paljon poliisiautoja, vaikka liikuin vähän ulkona, mutta nyt yli vuoden ajan olen yhtäkkiä nähnyt niitä paljon vähemmän, monina kuukausina vain yhden tai pari, vaikka olen liikkunut enemmän ulkona kuin aiemmin? Eikö niitä pitänyt nähdä koko ajan Helsingissä? Vai onko sittenkin niin, että nykytilanne on normaalimpi, kun näen poliisiautoja vain harvakseltaan?

Lisäksi nuo tapaukset, joita on linkkaamissani blogikirjoituksissa, olivat sellaisia, joissa poliisiauto esim. ajeli edestakaisin minun edessä tai odotti pyörätien risteyksessä ja lähti ajamaan perässä heti, kun ohitin sen, eli ei vain yksittäisistä tavallisista ohiajoista. Mitä lisänäyttöä minulla pitäisi vielä olla, että ne liittyvät minuun, tai miten voin ylipäätään todistaa sen? En ilmeisesti mitenkään. Pitäisikö minun esittää jokin virallinen paperi, jossa poliisi sanoo: "Juu, kyllä me tosiaan stalkkaamme sinua, hähähää"?

Ja jos se on normaalia, että kaupan edessä on jatkuvasti vartiointiliikkeen auto, kun sinne menee, niin miksi sekin loppui samoihin aikoihin kuin jatkuvat poliisiautojen ohiajot? Se tosiaan loppui kuin seinään ja tapahtui äskettäin ensimmäistä kertaa yli vuoteen, sattumalta joukkovainottujen helmikuista kokoontumista edeltävänä iltana.

Päivittäiset poliisiautojen ohiajot ovat tosiaan loppuneet, mutta niitä tulee joissain tietyissä yhteyksissä, kuten esim. molempien viime joukkovainottujen kokoontumisten yhteydessä. Tammikuun kokoontumisen jälkeen poliisimaija odotti Kallion kirjaston vieressä, kun olin tulossa sieltä ja jäin pois ratikasta Karhupuiston pysäkillä. Sitten se lähti liikkeelle, kun kävelin lähemmäs ja kaivoin esiin kännykän esiin ottaakseni siitä kuvan. Ja helmikuun kokoontumisen melkein sama tapahtui täsmälleen samassa paikassa: poliisimaija ajoi ohi Porthaninkadulla Kallion kirjaston vieressä ja ajoi vielä edestakaisin niin, että kohtasin sen uudestaan Pengerkadulla Alli Tryggin puiston edessä.

Mutta eihän minulla toki ole mitään näyttöä, että nuo ajot ja kyttäämiset liittyivät mitenkään minuun, koska minulla ei ole esittää paperia, jossa on poliisin leima ja jossa poliisi sanoo: "Me stalkataan sinua, hähähää".

----------

Tuo, mitä tuossa teit, on muuten yleisesti disinformaatiossa käytetty kikka: "Jätä huomioimatta kaikki todisteet ja vaadi mahdottomia todisteita".

Siis, en todella tiedä, mitä muita todisteita voin esittää siitä, että poliisi on asettanut minut avoimen tarkkailun (conspicuous surveillance) alle, kuin nuo kuvat ja videot ja niihin liittyvien todennäköisyyksien analyysit.

Ymmärrätkö, että jos poliisit tekisivät sen vieläkin ilmeisemmin, niin voisin heti tehdä helposti uskottavan valituksen poliisihallitukselle ja kantelun oikeusasiamiehelle? Mutta poliisi on toiminut juuri siinä rajoilla, että toiminnan tarkoituksellisuuden voi vielä pintapuolisen katsauksen perusteella kiistää uskottavasti.

----------

Ei siis tapahdu mitään, missä paikalla olevista henkilöistä juuri sinuun ja vain sinuun konkreettisesti kohdistuu jokin vainoajien toimenpide. Sanot, että se nimenomaan on tekniikkana, ettei anneta sinulle käteen konkreettisia todisteita vainoamisesta.

Näin ollen tuo vainoaminen tapahtuu vain ja ainoastaan sinun päässäsi.

Jokainen ohiajojen hetkellä paikalla ollut henkilö voisi tulkita samalla tavalla ohiajot vainoamiseksi, mutta mitä ilmeisimmin ei tee niin. Ilmeisesti heistä kukaan ei edes tarkkaile ja huomioi näitä autoja. Vain sinä teet niin. Vain sinä kaikista läsnäolijoista annat näille bagatelleille erinomaisen sinua koskevan merkityksen.

Paranoidiselle persoonallisuushäiriölle on ominaista juuri harhaan liittyvien merkitysten antaminen vähäpätöisille sivuseikoille. Näitä merkityksiä potilas ei kyseenalaista. Koska ne tukevat omaa harhaa, ne omaksutaan faktana, vaikka ne ovat vain omia häiriintyneitä tulkintoja.


----------

Kaikki nuo tapahtumat ovat normaalia. On normaalia, että autoja näkyy enemmän tai vähemmän tai ei ollenkaan.
Ei ole normaalia tarkkailla niitä ja antaa niille omaan itseen liittyviä merkityksiä.

Täsmälleen samanlaisia yhtä uskottavia tulkintoja voit tehdä poliisiautojen sijaan mistä hyvänsä, vaikka pilvistä. Voit nähdä pilviksi naamioituja salaisella tekniikalla toimiviksi tarkkailuyksiköitä, jotka seuraavat sinua kaikkialle eivätkä jätä sinua juuri koskaan rauhaan. Ja kun niitä yhtäkkiä ei näy, se johtuu jostakin vainottujen kokouksesta tai siitä, että otat niistä ahkerasti valokuvia tai siitä, että olet tutkinut internetistä pilvitarkkailun tekniikoita tms.

----------

Ei siis tapahdu mitään, missä paikalla olevista henkilöistä juuri sinuun ja vain sinuun konkreettisesti kohdistuu jokin vainoajien toimenpide.”

Miten voit vetää sen johtopäätöksen tutkimatta tapauksia ja tilanteita, joissa uskon minuun kohdistetun vainoajien toimenpiteitä? Mistä tiedät, että esim. monen henkilön samanaikainen hyvin epätavallinen käytös lähes tyhjässä kaupassa, jossa ei ollut sinä hetkenä juuri muita asiakkaita kuin minä ja ne oudosti käyttäytyvät, ei ollut flash mob -tempaus eli ”katuteatteria”, joka liittyi minun vainoamiseen? Tuohon esitykseen kuului mm. se, että yksi nuori mies matki maneereja, joita minulla oli ollut siihen aikaan vainoamisen aiheuttaman ahdistuksen takia ja se, että yksi keski-ikäinen nainen työnsi tyhjiä ostoskärryjä kovaa vauhtia hyllyjen väleissä hullu ilme naamallaan. Yksi myyjä puhui puhelimessa, kun kävelin ohi, ja sanoi naurahtaen: "Joo, tyhmä kysymys". Oli aika ilmeistä, että hän kommentoi sitä flash mob -tempausta, joka oli tosiaan ihan kahjoa meininkiä.

Miten voit olettaa, että kyse ei ollut katuteatterista, jos et tutki asiaa? Ilmeisesti sinulla on tässä takana lähtöoletus, että ketään ihmistä ei voida vainota joukolla samantapaisilla psykologisilla tekniikoilla, mitä käytettiin DDR:ssä Stasin Zersetzung-ohjelmassa, ja sitten vedät kehäpäätelmän: sellaista joukkovainoamista ei ole olemassa, joten minun kokemissani asioissa ei voi olla kyse vainoamisesta, vaan niissä on pakko olla kyse jostain muusta.

”Sanot, että se nimenomaan on tekniikkana, ettei anneta sinulle käteen konkreettisia todisteita vainoamisesta.”

En sanonut, että ei anneta käteen konkreettisia todisteita, mutta yksittäiset todisteet ovat pääasiassa sellaisia, että ne eivät todista ”beyond reasonable doubt”, että olen vainottu. Pystyivätkö DDR:ssä Zersetzung-ohjelman uhreiksi joutuneet todistamaan DDR:n aikana, että olivat vainoamisen uhreja? Eivät, mutta silti se on nyt historiallinen tosiasia, että niin tapahtui. Erona tuohon aikaan on se, että vainoajilla on käytössään paljon kehittyneempää teknologiaa mm. seuraamisen, salakatselun ja salakuuntelun suorittamiseen, mutta toisaalta uhrilla on myös parempi mahdollisuus kerätä todisteita, kuten videoita, valokuvia ja äänitteitä. Tai kuvakaappauksia epäilyttävästä toiminnasta internetissä, mistä puheen ollen, voisitko selittää, miksi minulle tehtiin tappouhkaus keskustelupalstalla sen takia, että kirjoitin vainoamisesta ja mm. poliisiautojen ohiajoista? Miksi minua pitää uhkailla, jos minun kirjoituksissa ei ole perää?


http://indietarget.blogspot.com/2015/05/epasuora-tappouhkaus-poistetussa.html

”Näin ollen tuo vainoaminen tapahtuu vain ja ainoastaan sinun päässäsi.”

Et voi vain sanoa ”näin ollen”, niin kuin olisit todistanut jotain, kun et ole katsonut asiaa kaikilta kanteilta, joita vähän tuossa yllä avasin, ja tutkinut minun tapausta perusteellisesti.

”Jokainen ohiajojen hetkellä paikalla ollut henkilö voisi tulkita samalla tavalla ohiajot vainoamiseksi, mutta mitä ilmeisimmin ei tee niin.”

Varmaan voisi, mutta ymmärrätkö nyt sen, että minä olen ainoa henkilö, joka on ollut paikalla kaikissa tapauksissa, jotka olen dokumentoinut blogissa? Kyse ei ole vaan siitä, tuleeko ohiajoja, vaan tuleeko niitä kaavamaisesti. Silloin tuli pitkän aikaa, kun vainoaminen oli alkanut, mutta ne vähenivät pikkuhiljaa, kun aloin julkaisemaan kuvia ja videoita blogissa, ja toissa syksystä lähtien päivittäiset jatkuvat ohiajot ovat loppuneet kokonaan. Nyt poliisiautojen ohiajoja tulee harvakseltaan, mutta niitä sattuu jostain syystä tulemaan esim. juuri sen yhteydessä, kun olen kuukausittaisessa joukkovainottujen kokoontumisessa. Tai sitten vastareaktiona siihen, että avaan keskusteluketjuja poliisin harjoittamasta vainoamisesta:


http://indietarget.blogspot.com/2019/11/avasin-kahdelle-keskustelupalstalle.html

”Ilmeisesti heistä kukaan ei edes tarkkaile ja huomioi näitä autoja.”

Yleensä varmaan ei, ja miksi heidän pitäisikään tarkkailla ja huomioida niitä, jos eivät usko poliisin vainoavan heitä?

”Vain sinä teet niin.”

En vain minä, vaan olen tavannut äskettäin toisenkin helsinkiläisen miehen, jota on stalkattu poliisiautoilla samalla tavalla ja vainottu myös muilla tavoilla. Ja on Suomessa muitakin, kuten tässä ketjussa toinen henkilö, joka kertoi tuossa yllä samasta asiasta. Varsinkin USA:ssa tuota tapahtuu hyvin paljon joukkovainoamisen kohteille, todennäköisesti ennalta estävän poliisitoiminnan verukkeella, ja siitä käytetään termiä ”conspicuous surveillance”, joka tarkoittaa avointa tai helposti huomattavaa tarkkailua.

----------

Vain sinä kaikista läsnäolijoista annat näille bagatelleille erinomaisen sinua koskevan merkityksen.”

En minä anna niille ”erinomaista” merkitystä, vaan niillä on merkitys: minun vainoaminen. Todisteet siihen ovat riittävät, ja jos saisin oikeusvaltiossa kansalaiselle kuuluvan reilun oikeusmenettelyn, niin voisin uskoakseni myös todistaa asianajajan avulla oikeudessa, että olen ollut poliisin avoimen tarkkailun alla vuodesta 2013 lähtien. Mutta todennäköisyys sille, että tuollainen oikeusjuttu poliisia vastaan toteutuisi, ei ole varmaan juuri suurempi kuin sille, että Zersetzung-ohjelman uhrit olisivat saaneet oikeutta DDR:ssä. Jonkinlaisen muiden vainottujen kanssa yhdessä tehdyn kantelun avulla asia voisi ehkä kuitenkin edetä.

”Paranoidiselle persoonallisuushäiriölle on ominaista juuri harhaan liittyvien merkitysten antaminen vähäpätöisille sivuseikoille.”

Poliisiautoilla kyttääminen ja seuraaminen ei ole vähäpätoinen sivuseikka. Eikä mikään muukaan vainoamiseen liittyvä seikka ole vähäpätöinen, vaan monesta pienestä asiasta tulee iso kokonaisuus, jonka avulla voidaan muodostaa kuva rikoksesta, jota sanotaan joukkovainoamiseksi. Sinulla on edelleen takana tässä lähtöoletus, että kuvatunlaista joukkovainoamista ei voi olle olemassa, mikä saa sinut tekemään kehäpäätelmän, että kaikki, mitä minun elämässäni tapahtuu, on vain sattumaa eikä voi mitenkään liittyä vainoamiseen. Et sinä sitä voi tietää, ennen kuin tutkit minun tapaukseni perusteellisesti.

”Näitä merkityksiä potilas ei kyseenalaista. Koska ne tukevat omaa harhaa, ne omaksutaan faktana, vaikka ne ovat vain omia häiriintyneitä tulkintoja.”

Psykiatrien sen sijaan pitäisi kyseenalaistaa ensimmäisenä mieleen tulevat diagnoosinsa silloin, jos ja kun ”potilaalla” on esittää myös todisteita vainoamisesta. Ei se voi olla niin, että psykiatreilla on lukkoonlyöty lähtöoletus, että ketään ei voida vainota joukolla ja Zersetzung-ohjelman kaltaisilla psykologisilla menetelmillä ja että sitten vedetään kehäpäätelmä, että ”potilaan” on pakko olla harhaluuloinen.

----------

Juurihan kävi ilmi, ettei sinulla ole todisteita vainoamisesta. Ei siitä, että poliisit kyttäävät juuri sinua eikä mistään muistakaan vainoamiseksi tulkitsemasi seikan kohdistumisesta juuri sinuun.

Kuten sanoin, muutat omat tulkintasi faktoiksi, joita et kyseenalaista. Sanot, että poliisiautoilla kyttääminen ja seuraaminen ei ole pikkuseikka, vaikka sille, että he kyttäävät juuri sinua sinulla on pelkästään oma tulkintasi, mutta ei mitään näyttöä.

Zersetzungista on ja oli kilometrikaupalla dokumentointia, suunnitelmia, aivoriihien pöytäkirjoja, IM:ien raportteja, nauhoituksia ja filmiä. Sitä hoiti ja koordinoi Stasi, joka oli paljon suurempi ja tietävämpi laitos kuin kela, yle ja koko poliisi Suomessa yhteensä. Et voi tosissasi esittää, että sellainen laitos toimisi täysin huomaamattomasti Suomessa tänä päivänä. Sinulla on näköjään myös heikko arvostelukyky ja todellisuudentaju.

Kaikkea tuota tapahtuu kyllä, mutta vainoamista se on vain sinun omassa päässäsi.

----------

Sinun olisi hyvä tutkia oma tapauksesi itse perusteellisesti. Poista kaikki, mikä on vain arvelua ja päättelyä. Jätä jäljelle vain asiat joiden voit pitävästi todistaa kohdistuvan vain juuri sinuun eikä kehenkään muuhun paikalla olijaan tai ympäristöön yleensä.

Vainoamista olisi esimerkiksi, jos nuo poliisit joka kerta heidät muutaman minuutin välein nähdessäsi pysäyttäisivät sinut esimerkiksi pyytäen henkilöpaperit. Tai ajaisivat rinnalle, avaisivat ikkunan ja sanoisivat sinulle jotain. Tai seuraisivat sinua tuntikaupalla päästämättä sinua näkyvistä hetkeksikään. Tai kääntäisivät auton sinua kohti ja antaisivat valomerkkejä tms. useita kertoja peräkkäin.

Aivan. En usko ollenkaan joukkovainoamista olevan. Koska siitä ei ole mitään todisteita.
Niin kauan kuin ei ole todisteita, se kaikki tapahtuu vain itsensä vainotuksi kokeman omassa päässä.

----------

"On normaalia, että autoja näkyy enemmän tai vähemmän tai ei ollenkaan."

Kumma juttu, kun silloin, kun näin parin vuoden ajan poliisiautoja jatkuvasti ja paljon, niin epäilijöiden yleisin argumentti oli, että kyllähän sitä nyt Helsingissä näkee koko ajan poliisiautoja, mutta nyt, kun näen niitä vain harvakseltaan, niin se onkin normaalia, että Helsingissä näkee poliisiautoja vain harvakseltaan. Ei se voi olla samaan aikaan normaalia, että poliisiautoja näkee koko ajan paljon tai että niitä näkee vain harvoin ja vähän tai ei ollenkaan, mutta epäilijöiden on nyt yksinkertaisesti pakko siirtää maaliviivaa, koska heidän alkuperäinen väitteensä on osoittautunut vääräksi.

"Ei ole normaalia tarkkailla niitä ja antaa niille omaan itseen liittyviä merkityksiä."

On asianmukaista tarkkailla poliisiautojen ohiajoja ja kuvata niitä todisteiksi, jos epäilee todennäköisin syin, että poliisi vainoaa.

"Täsmälleen samanlaisia yhtä uskottavia tulkintoja voit tehdä poliisiautojen sijaan mistä hyvänsä, vaikka pilvistä."

Tuon on todella huono vertaus jo lähtökohtaisesti, koska pilvet ovat luonnonilmiöitä, poliisiautojen ohiajot eivät.

"Voit nähdä pilviksi naamioituja salaisella tekniikalla toimiviksi tarkkailuyksiköitä, jotka seuraavat sinua kaikkialle eivätkä jätä sinua juuri koskaan rauhaan."

En voi, koska minulla ei ole näköharhoja ja ajattelen rationaalisesti. Sinulla vaikuttaa olevan vilkas mielikuvitus. Oletko miettinyt paljonkin, miten saat kehiteltyä mahdollisimman hämmentäviä ja asian ohi meneviä vasta-argumentteja joukkovainoamisen olemassaololle?

"Ja kun niitä yhtäkkiä ei näy, se johtuu jostakin vainottujen kokouksesta tai siitä, että otat niistä ahkerasti valokuvia tai siitä, että olet tutkinut internetistä pilvitarkkailun tekniikoita tms."

Poliisiautojen ohiajot ovat ihmisten tekoja ja tekojen takana on aina jokin motiivi. Pilvet ovat luonnonilmiöitä, joten niiden liikkeistä ei voi tehdä mitään päätelmiä sen suhteen, vainotaanko minua vai ei. Eli edelleenkin todella huono vertaus.

Mistä tiedät, että se, että poliisiautot kyttäävät ja ajavat ohi juuri silloin, kun olen ollut joukkovainottujen kokoontumisessa, samaan aikaan, kun näen poliisiautoja muuten vain harvakseltaan, on vain sattumaa? En tiedä, esitätkö vain tyhmää, vai etkö todella ymmärrä, että vainoamisessa on ihan tyypillistä, että kohde kokee toistuvia "sattumia". Yksittäinen sattuma on sattuma, mutta kaavamaisesti toistuva "sattuma" ei ole enää oikeasti sattuma.

Tämän poliisien harjoittaman vainoamisen voi pintapuolisen tarkastelun perusteella silti kiistää uskottavasti juuri tuollaisilla ylimalkaisilla heitoilla, joita viljelet, ja sitä tarkoitetaan termillä "plausible deniability". Mutta kuten sanoin, jos saisin reilun oikeusmenettelyn, niin pystyisin uskoakseni todistamaan asianajajan avulla, että poliisi on vainonnut minua vuodesta 2013 lähtien. Ei oikeudessa riittäisi enää pelkästään tuollaiset heitot, vaan siellä poliisin pitäisi antaa perusteelliset selvitykset siitä, miten paljon sillä on ja on ollut tiettyinä vuosina virka-ajoja alueella, jossa asun, ja erilliset selvitykset joistain tapauksista, joissa poliisiauto näyttää ihan selvästi kyttäävän ja/tai seuraavan minua.

----------

"Juurihan kävi ilmi, ettei sinulla ole todisteita vainoamisesta. Ei siitä, että poliisit kyttäävät juuri sinua eikä mistään muistakaan vainoamiseksi tulkitsemasi seikan kohdistumisesta juuri sinuun."

Miten niin, ethän sinä ole edes nähnyt minun monen gigan kansiota, jossa on todisteita paljon muustakin kuin poliisiautojen ohiajoista? Ja kuten sanoin aiemmin, käytät kikkaa: "Jätä huomioimatta kaikki todisteet ja vaadi mahdottomia todisteita", koska teilaat minun todisteet poliisin harjoittamasta vainoamisesta ylimalkaisilla heitoilla.

"Kuten sanoin, muutat omat tulkintasi faktoiksi, joita et kyseenalaista."

On menty jo reilusti sen rajan yli, jossa enää kyseenalaistaisin sen, että poliisi on vainonnut minua. Totta kai teen väistämättä joskus virheoletuksia joistain yksittäisistä tapauksista tai tapahtumista, mutta kokonaiskuva on jo selvä itselleni, mutta en saa reilua mahdollisuutta todistaa sitä oikeusjärjestelmän puitteissa, kuten ei muutkaan samanlaisen vainoamisen uhrit.

"Sanot, että poliisiautoilla kyttääminen ja seuraaminen ei ole pikkuseikka, vaikka sille, että he kyttäävät juuri sinua sinulla on pelkästään oma tulkintasi, mutta ei mitään näyttöä."

Kysyn taas, että mitä on se näyttö, jota tarvitaan, että poliisiautoilla kyttäämiset ja ohiajot eivät liity minun vainoamiseen? Pitäisikö minun pystyä esittämään esim. virallinen paperi, jossa poliisi myöntää, että olen ollut sen "ennalta estävään toimintaan" liittyvään avoimen tarkkailun kohteena vuodesta 2013 lähtien tekaistujen syiden perusteella?

"Zersetzungista on ja oli kilometrikaupalla dokumentointia, suunnitelmia, aivoriihien pöytäkirjoja, IM:ien raportteja, nauhoituksia ja filmiä. Sitä hoiti ja koordinoi Stasi, joka oli paljon suurempi ja tietävämpi laitos kuin kela, yle ja koko poliisi Suomessa yhteensä. Et voi tosissasi esittää, että sellainen laitos toimisi täysin huomaamattomasti Suomessa tänä päivänä."

Miksi Suomessa ei voisi olla samankaltaista toimintaa, kun sellainen on modernin teknologian ansiosta myös paljon helpompi toteuttaa nykyään? Ja Suomessa on myös Supo, joka tekee yhteistyötä ja vaihtaa tietoja ja osaamista ulkomaisten salaisten palvelujen, kuten CIA, kanssa. Ei toimintaa ole varmaankaan yhtä laajaa kuin DDR:ssä, mutta miksi se olisi mahdotonta Suomessa?

"Sinulla on näköjään myös heikko arvostelukyky ja todellisuudentaju."

Asiaton henkilöön kohdistuva argumentti.

"Kaikkea tuota tapahtuu kyllä, mutta vainoamista se on vain sinun omassa päässäsi."

Se, että sinä sanot, että kokemani asiat ovat vainoamista vain minun omassa päässä, on vain sinun mielipiteesi, ei totuus. Et sinä voi tietää, vainotaanko minua vai ei, jos et tutki minun tapausta perusteellisesti.

----------


Kuulehan vainottu.

Jos et kiinnittäisi ollenkaan huomiota mihinkään noista vainoamiseksi kokemistasi havainnoista, niin millä tavoin tämä vainottu elämäsi poikkeaisi ei-vainottujen normaalojen elämästä? Eli jos jätetään sivuun vain havaintosi ja niistä tekemäsi päätelmät.

Voisitko siis kuvailla millä tavoin tuo vaino konkreettisesti käytännössä puuttuu elämänkulkuusi ja pakottaa sinut tekemään tai jättämään tekemättä asioita tai tekemään jotain toisin kuin ei-vainotut?

Minä nimittäin arvelen, että sinä vainoat itse itseäsi tarkkailemalla silä silmällä epäluuloisena kaikkea ympärilläsi tapahtuvaa. Esimerkiksi tuo poliisiautojen runsaus ja sitten taas vähäisyys, joita sinulle on kumpaakin tarjottu "normaalina". Eihän ne ole toisensa pois sulkevia. Jokainen ihminen, joka on liikkunut samaan aikaan samoissa paikoissa sinun kanssasi on myös nähnyt ihan saman. Mutta vain sinä näet siinä vainoa. Muille ei tulisi mieleenkään edes rekisteröidä, onko niitä paljon vai vähän, eivätkä he siis myöskään ole kokeneet sitä vainona, vaikka ovat olleet ihan samoissa tilanteissa kuin sinäkin.

----------


"Sinun olisi hyvä tutkia oma tapauksesi itse perusteellisesti."

No mitä luulet minun tehneen viime vuosina? Siinä tulee vain jossain vaiheessa raja vastaan, mitä ja miten paljon voi itse tutkia, ja tarvitsisin avuksi yksityisetsivän ja asianajajan, mutta minulla ei ole hyvin pienituloisena mitenkään resursseja siihen.

"Vainoamista olisi esimerkiksi, jos nuo poliisit joka kerta heidät muutaman minuutin välein nähdessäsi pysäyttäisivät sinut esimerkiksi pyytäen henkilöpaperit. Tai ajaisivat rinnalle, avaisivat ikkunan ja sanoisivat sinulle jotain. Tai seuraisivat sinua tuntikaupalla päästämättä sinua näkyvistä hetkeksikään. Tai kääntäisivät auton sinua kohti ja antaisivat valomerkkejä tms. useita kertoja peräkkäin."

Siinä yrität tuossa määritellä mielivaltaisesti, mikä on vainoamista ja mikä ei, mutta vainoamista voi olla myös se, jos poliisiauto ajaa ohi, jos ohiajo on tarkoituksellinen.

Olen osoittanut blogissa, että "sattumia" on ollut liikaa, mitä tulee poliisiautojen ohiajoihin. Ja eikö se ole yhtään epäilyttävää, että sama poliisiauto ajaa ja samassa yhteydessä useamman kerran ohi ajellen edestakaisin? Tuo on tapahtunut minulle hyvin usein. Toinen asia, jota on tapahtunut usein, on että poliisimaija on ollut pysäköitynä kadunkulmassa, jalkakäytävällä tai esim. tyhjän torin keskellä ja lähtenyt liikkeelle juuri, kun lähestyn sitä tai kävelen ohi. Tiedät kai, että tuollaista kikkaa käytetään muutenkin rikollisten toimesta pelottelutarkoituksessa. Sellaisiakin tapauksia on ollut useampi, että poliisimaija ajaa jonkin matkaa hitaasti vierellä, mikä on toinen pelottelutaktiikka, jota rikolliset käyttävät.

"Aivan. En usko ollenkaan joukkovainoamista olevan. Koska siitä ei ole mitään todisteita.
Niin kauan kuin ei ole todisteita, se kaikki tapahtuu vain itsensä vainotuksi kokeman omassa päässä."

Et usko, mutta et ole nähnyt kaikkea minun todistusaineistoa etkä ole tutkinut minun tapausta perusteellisesti, joten sinun näkökantasi on tosiaan vain mielipide. Ja tosiaan jätät kaikki näkemäsikin todisteet huomioimatta ja vaadit toisaalta mahdottomia todisteita, mikä on yksi tyypillisimmistä disinformaation menetelmistä.

----------


En jtä näkemiäni todisteita huomiotta, en ole nähnyt todisteita, että sinua vainotaan, vain todisteita, että olet nähnyt poliisiautoja.

Sanoit tuossa ylempänä itse, että sinulla ei ole todisteita siitä, etä poliisiauto tarkkailee juuri nimenomaan sinua.

En ole määritellyt, mikä ei ole vainoa, vaan annoin esimerkkejä tapauksista, joissa kävisi selväksi, että juuri sinua tarkkaillaan.

Mistä sinä tiedät, että poliisiauton ohiajo on "tarkoituksellista" juuri sinun suhteesi?

Kun minun ohitseni ajaa poliisiauto vaikka viisikin kertaa ja vaikka kuinkakin hitaasti, ei tulisi silti mieleenikään, että he tarkkailevat juuri minua. Kai heillä on syynsä. Kolmannella kerralla varmaan kävisin uteliaaksi, mutta tunnin päästä olen unohtanut koko jutun.

Ja ihan siinäkin tapauksessa, että minulle kävisi selväksi, että autosta tarkkaillaan juuri nimenomaan minua, en kokisi sitä vainoamiseksi, kun minulla on puhdas omatunto. Arvelisin, että ovat erehtyneet henkilöstä tai yrittävät varmistua, olenko joku etsitty henkilö tms.

Kuten näet, minua ja muita terveitä suojelee sinun kokemaltasi vainolta se, etten kiinnitä tuollaiseen mitään huomiota.

Sanooko tämä sinulle mitään?

----------


Kysyn taas, että mitä on se näyttö, jota tarvitaan, että poliisiautoilla kyttäämiset ja ohiajot eivät liity minun vainoamiseen? Pitäisikö minun pystyä esittämään esim. virallinen paperi, jossa poliisi myöntää, että olen ollut sen "ennalta estävään toimintaan" liittyvään avoimen tarkkailun kohteena vuodesta 2013 lähtien tekaistujen syiden perusteella?"

Ei, vaan sinä et ole kokenut muuta kuin ohiajoja ilman mitään tilanteeseen liittyvää seikkaa, joka liittää ohiajon ainoastaan juuri sinun henkilöösi. Heidän työtään on tarkkailla ympäristöä, josta sinä olet vain yksi pieni osa.

Tuollaisen kattavan kansalaisten vakoilujärjestelmän pitäminen todennäköisenä Suomessa osoittaa suhteellisuudentajun ja arvostelukyvyn puutetta. Ei ollut asiaton kommentti. Sitä ei voi olla Suomessa, koska siihen ei ole mielipidevapaassa oikeusvaltiossa mitään tarvetta ja se on myös perustuslain vastaista, joten mikään hallitus ei voisi sellaista ylläpitää ja rahoittaa. Supolla on omat tehtävänsä, joihin ei kuulu kansalaisten kattava tarkkailu. Supo ei liiku mustalla maijalla.

Kuten alempana sanon, muillekin ihmisille tapahtuu täsmälleen noita kaikkia asioita. Mutta koska he eivät kiinnitä niihin mitään huomiota eivätkä liitä niitä mihinkään henkilökohtaiseen, he eivät koe olevansa vainottuja. Pelkkä noteeraamatta jättäminen siis suojelee heitä vainolta.

Jospa kokeiliti itsekin sitä normaalia suhtautumista?

----------


"En ole määritellyt, mikä ei ole vainoa, vaan annoin esimerkkejä tapauksista, joissa kävisi selväksi, että juuri sinua tarkkaillaan."

Ymmärrätkö, että kyseinen toiminta on perustuslain vastaista, joten poliisi ei voi tehdä sitä niin avoimesti, että kuka tahansa ulkopuolinen huomaa helposti, että poliisi tarkkailee minua. "Avoimella tarkkailulla" tarkoitetaan tässä asiayhteydessä sitä, että poliisi näyttäytyy kohteelle avoimesti, toisin kuin hiljaisessa seurannassa, ja tämän avoimen tarkkailun tarkoitus on pelottelu, ei tiedon kerääminen.

"Mistä sinä tiedät, että poliisiauton ohiajo on "tarkoituksellista" juuri sinun suhteesi?"

Syistä, jotka jo kerroin, mutta et lue kommenttejani ajatuksella tai ainakaan sisäistä lukemaasi, ja sitten teeskentelet, että en ole jo vastannut tuohon kysymykseen.

Mistä itse tiedät, että jokin poliisiautolla ohiajo tai kyttääminen ei ole tarkoituksellinen minun kohdallani? Onko sinulla antaa selvitykset kaikista tapauksista, jotka olen blogissa dokumentoinut? Ei, joten sinä vain spekuloit, vaikka teeskentelet, että sinun näkökantasi on totuus tässä asiassa.

"Kun minun ohitseni ajaa poliisiauto vaikka viisikin kertaa ja vaikka kuinkakin hitaasti, ei tulisi silti mieleenikään, että he tarkkailevat juuri minua."

Onkos sinulle käynyt niin usein, ja jos on, niin millaisissa yhteyksissä?

"Kai heillä on syynsä."

Kuten perustuslainvastainen "ennalta estävän toiminnan" nimissä tehty avoin tarkkailu, siis siinä tapauksessa, jos on joutunut poliisin silmätikuksi esim. siksi, että on aktivisti ja poliittinen toisinajattelija, joka on myös suututtanut joitain vaikutusvaltaisia henkilöitä.

"Kolmannella kerralla varmaan kävisin uteliaaksi, mutta tunnin päästä olen unohtanut koko jutun."

Tuo on pelkkää spekulaatiota, kun käytät sanaa "kävisin", eli et ainakaan tiedä kohdallasi käyneen noin. Minulle tuollaista on tapahtunut usein.

"Ja ihan siinäkin tapauksessa, että minulle kävisi selväksi, että autosta tarkkaillaan juuri nimenomaan minua, en kokisi sitä vainoamiseksi, kun minulla on puhdas omatunto. Arvelisin, että ovat erehtyneet henkilöstä tai yrittävät varmistua, olenko joku etsitty henkilö tms. "

Sinulla on siis käsitys, että poliisi ei koskaan vainoa ihmisiä, jotka eivät olet rikollisia? Kyllä vainoaa ja monissa maissa. Kannattaa lukea tämä blogikirjoitus, jonka alussa on ote norjalaisen riippumattoman journalistin Reidar Visserin "poliiisivainoamista" käsittelevästä artikkelista:


https://indietarget.blogspot.com/2017/12/organisoitu-vainoaminen.html

"Kuten näet, minua ja muita terveitä suojelee sinun kokemaltasi vainolta se, etten kiinnitä tuollaiseen mitään huomiota."

Sinua suojelee vainolta se, että sinua ei vainota. Miksi sinua ei vainota laajamittaisesti ja viranomaistahojen toimesta? Ehkä siksi, että vaikutat olevan auktoriteettiuskovainen kansalainen etkä ole siten minkäänlainen uhka valtakoneistolle, jota poliisi edustaa ja suojelee, tai et kuulu mihinkään sellaiseen marginaaliryhmään, jollaisista Reidar Visser puhuu artikkelissaan.

----------


Kyllä poliisi tietysti huomaa, että reagoin, koska yleensä otan kuvat ja kuvaan videot kännykkäkameralla. Se poliisiautoilla ohiajelu kuitenkin alkoi jo ennen kuin minulla oli kännykkää, jossa oli kamera, eli ne tekivät sitä riippumatta siitä, reagoinko vai en. Alkuvaiheessa en edes reagoinutkaan mitenkään, vaan yritin olla kuin en olisi huomannut asiaa, mutta ei sitä voinut olla huomaamatta, kun käytännössä, joka kerta, kun olin menossa kotiin, niin poliisimaija ajoi talon edestä juuri sillä hetkellä. Siitä se poliisiautoilla ohiajelu alkoi, sitten laajeni vähitellen ja oli vilkkaimmillaan joskus pari, kolme vuotta sitten, kunnes väheni dramaattisesti toissa syksystä lähtien.

Olen kuullut puskaradiosta sellaista, että poliisi tarkkailee joskus samalla tavalla myös vakavan mielenterveysdiagnoosin saaneita henkilöitä, vaikka he eivät olisikaan mitään aktivisteja tai toisinajattelijoita. Minullekin lätkäistiin diagnoosi "määrittelemättömästä psykoottisesta häiriöstä" (ei kovin vakuuttavaa) vuonna 2013 muutama kuukausi sen jälkeen, kun vainoaminen oli alkanut. Perusteena oli lähinnä se, että olin puhunut vainoamisesta joillekin lähipiirin ihmisille, se mainittiin heti ensimmäisenä M1-lähetteessäkin.

Mutta taustaltani olen kansalaisaktivisti ja poliittinen toisinajattelija, ja tiedän, että olen joskus myös astunut joidenkin vaikutusvaltaisten henkilöiden varpaille, joten siinä on yksi mahdollinen ja uskottavakin motiivi vainoamiselle. Uusiseelantilainen aktivisti Suzie Dawson joutui samantapaisen vainoamisen kohteeksi sen jälkeen, kun hän osallistui Occupy-liikkeeseen, eli ei henkilöllä tarvitse olla hallussaan mitään valtiosalaisuuksia, jotta tiedustelupalvelut kiinnostuisivat ja alkaisivat vainoamaan.

Dawsonin tarina hänen omin sanoin:

----------


Sinä et halua ymmärtää pointtiani.
Täsmälleen samanlainen "kohtelu" poliisin taholta tulee tuhansien ihmisten osaksi joka päivä. Että nimittäin poliisit työkseen partioivat alueella, jossa ihmisiä liikkuu.
Yksi heistä - sinä - kokee ja selittää sen vainoamiseksi. Muut eivät ole moksiskaan.
Sinulla on väittely- ja selittelykykyä ja -halua vahvistava syndrooma, jota minulla ei ole.
Annetaan vaan olla.

----------


"Sinä et halua ymmärtää pointtiani."

Ymmärrän kaikki pointtisi aivan täydellisesti, olen kuullut nuo samat argumentit jo lukemattomia kertoja. Kaikki argumentit, joita olet tässä esittänyt, olivat siis täysin ennalta-arvattavia, ja olen sinua koko ajan monta askelta edellä.

"Täsmälleen samanlainen "kohtelu" poliisin taholta tulee tuhansien ihmisten osaksi joka päivä."

Ihmisille ei varmasti todellakaan tapahdu tavallisesti niin usein sellaisia tapauksia, joihin liittyy poliisi ja joita olen edellä kuvannut ja joita olen blogissa dokumentoinut. Tuollainen väite on helppo heittää, mutta todista se.

"Että nimittäin poliisit työkseen partioivat alueella, jossa ihmisiä liikkuu."

Älä vitussa. Siis luuletko sinä oikeasti, että tuo on ylipäätään argumentti.

"Sinulla on väittely- ja selittelykykyä ja -halua vahvistava syndrooma, jota minulla ei ole."

Lauserakenne on tuossa vähän erikoinen, mutta tarkoittanet, että minulla on väittely- ja selittelykykyä ja lisäksi väittelyhalua vahvistava syndrooma? Mutta mikä helvetti on väittelyhalua vahvistava syndrooma?

Selittelykykyä sinulla kyllä on, osaat ohjata keskustelua pois kaikki näkökulmat huomioon ottavasta analyyttisyydestä retorisiin kysymyksiin ja käsitteiden ja sanojen pyörittelyyn. Mutta väittelykykysi on keskinkertainen, koska olet suhteellisen kehno sellaisten argumenttien muodostamisessa, jotka vastaavat vastapuolen argumentin ydinajatukseen ja puhut paljon asian ohi. Tai sitten sinulla on "syndrooma", joka aiheuttaa haluttomuutta siihen, kuten narsismi, johon liittyy voimakas taipumus kaasuvalottamiseen (gaslighting).

"Annetaan vaan olla."

Voi voi, eikö minun kaasuvalottaminen ollutkaan niin kivaa kuin ensin ajattelit?

----------


Ei, vaan sinä et ole kokenut muuta kuin ohiajoja ilman mitään tilanteeseen liittyvää seikkaa, joka liittää ohiajon ainoastaan juuri sinun henkilöösi. Heidän työtään on tarkkailla ympäristöä, josta sinä olet vain yksi pieni osa.”


Entä silloin, kun poliisiauto on illalla keskellä tyhjää toria, jossa ei ole ketään muita kuin minä? Tuo on tapahtunut minulle useamman kerran Hakaniemen torilla, joka ei ole tunnettu siitä, että siellä käytäisiin huumekauppaa tms., enkä ole nähnyt siellä koskaan edes mitään järjestyshäiriöitä, vaikka olen asunut alueella jo yli 15 vuotta. Miksi poliisimaija on keskellä tyhjää Hakaniemen toria, mitä se siellä tarkkailee, kun siellä ei ole ketään? Normaalia partiointiahan tuo ei joka tapauksessa ole, joten olisi hyvä, jos esittäisit jonkin toisen selityksen tuollaiselle. Toistan varmuuden vuoksi, että tuo on tosiaan tapahtunut minulle useamman kerran.


Allaolevassakin tapauksessa oli hiljaista, kun sama poliisimaija ajoi ohi monta kertaa ohi ajellen edestakaisin Hakaniemen ja Merihaan alueella, eli paikalla ei edes ollut muita ihmisiä, jotka olisivat voineet ylipäätään "tehdä omia tulkintojaan” ohiajoista:

https://indietarget.blogspot.com/2015/03/kuvasarja-minun-vainoamisesta.html


Sinä, kuten yksi toinen kiistäjä tässä ketjussa, vain ohitat tämänkin asian kokonaan ja sitten teeskentelet, että tämä...

”Täsmälleen samanlainen "kohtelu" poliisin taholta tulee tuhansien ihmisten osaksi joka päivä. Että nimittäin poliisit työkseen partioivat alueella, jossa ihmisiä liikkuu.”


… on edes yritys selittää kaikkea, mitä minä olen kokenut. Eli miten selität ne lukemattomat tapaukset, jossa on mukana yksi poliisiauto tai joskus useampikin poliisiauto, mutta paikalla ei ole ristin sielua? Tavanomaisesta partioinnista niissä ei voi olla kyse ainakaan silloin, kun mukana on useampi poliisiauto. 


Tammikuussa 2018 oli Hakaniemessä operaatio, jossa oli mukana neljä tai viisi poliisiautoa ja jonka yhteydessä kolme poliisimaijaa ajoi jonossa peräkanaa minun ohi Sörnäisten rantatien jalkakäytävällä/pyörätiellä Näkin puiston kohdalla. Paikalla oli todella hiljaista enkä nähnyt ketään muuta, ja kun kävin myöhemmin läpi paikallisuutisia sen illan tapahtumista, niin en löytynyt mitään mainintaa isosta poliisioperaatiosta Hakaniemessä.

----------


En ole varma, oletko sama vai eri henkilö, joka on kirjoittanut tähän ketjuun useamman kommentin, mutta vastaan vielä tähän:

”Jokainen ihminen, joka on liikkunut samaan aikaan samoissa paikoissa sinun kanssasi on myös nähnyt ihan saman. Mutta vain sinä näet siinä vainoa. Muille ei tulisi mieleenkään edes rekisteröidä, onko niitä paljon vai vähän, eivätkä he siis myöskään ole kokeneet sitä vainona, vaikka ovat olleet ihan samoissa tilanteissa kuin sinäkin.”

Ensinnäkin on lukemattomia tapauksia, joissa ei ollut oikeastaan ketään muita paikalla, joissa on ollut joskus mukana useampikin poliisiauto ja jotka olen dokumentoinut blogissa, mutta sinä vain sivuutat ne. Mutta ei niistä nyt enempää, koska selvensin niitä jo edellisessä kommentissa.

Tuo sinun argumenttisi ei tosiaan edes yritä selittää niitä tapauksia, joissa paikalla ei ole ollut muita, mutta se on muutenkin oikeastaan jo lähtökohtaisesti viallinen, koska sillä ei ole sinänsä mitään merkitystä, kuinka monta ihmistä paikalla on jonkin teon tapahtuessa, vaan se on vainoamista, jos se on tehty siinä tarkoituksessa. Toisin sanoen, jos paikalla on jossain yksittäisessä tapauksessa kymmenen muuta ihmistä, kun poliisimaija ajaa minun ohi tarkoituksella, niin se on minun vainoamista, mutta ei niiden kymmenen muun vainoamista.

Jos et vieläkään ymmärrä, niin otetaan asian selventämiseksi analogia:

- Henkilö X on eronnut henkilöstä Y eikä halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä eikä edes nähdä häntä enää koskaan.

- Henkilö Y tietää, että henkilö X käy aina torilla sunnuntaina puolen päivän aikaan ja menee tarkoituksella sinne samaan aikaan kuin henkilö X.

- Se on vainoamista, ja henkilö X huomioi sen ja kokee sen vainoamisena, mutta muut torilla olevat eivät huomioi sitä eivätkä koe sitä vainoamisena.

Sen, onko jokin teko vainoamista, määrittelee se, onko se tehty vainoamistarkoituksessa ja aiheuttaako se lisäksi rikoslain vainoamispykälässä kuvattuja tunteita uhrissa.

Se on asia erikseen, onko jokin tietty yksittäinen poliisiauton ohiajo tehty tarkoituksella vai ei. Jos poliisimaija ajaa minun ohi sattumalta, niin se ei ole vainoamista, vaikka kokisin sen vainoamisena. Jos poliisimaija ajaa minun ohi tarkoituksella, niin se on vainoamista.

Argumenttisi on typerä myös siksi, että minä olen ainoa henkilö, joka on ollut paikalla kaikissa niissä tapauksissa, jotka olen dokumentoinut blogissa. Eli sinun pitäisi arvioida, kuinka todennäköistä se on, että yhdelle henkilölle tapahtuu noita blogissa dokumentoituja asioita niin usein kuin minulle.

”Esimerkiksi tuo poliisiautojen runsaus ja sitten taas vähäisyys, joita sinulle on kumpaakin tarjottu "normaalina". Eihän ne ole toisensa pois sulkevia.”

Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.

Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.

Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.

Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?

Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.

----------


"Voi voi, eikö minun kaasuvalottaminen ollutkaan niin kivaa kuin ensin ajattelit?"

Ei sillä. Sanoin sanottavani.

Kyllä se varmaan sitten niin on, että poliisi, palokunta ja vartiointiliikkeet aina näkyvillä ollessaan ovat ihan sinua vainotakseen liikkeellä.

Jatka vaan samaan malliin ja koeta kestää.

----------


"Kyllä se varmaan sitten niin on, että poliisi, palokunta ja vartiointiliikkeet aina näkyvillä ollessaan ovat ihan sinua vainotakseen liikkeellä."

Jos poliisiauto tai paloauto ajaa tarkoituksella minun ohi, niin se on vainoamista. Jos poliisiauto tai paloauto ajaa minun ohi sattumalta, niin se ei ole vainoamista.

"Jatka vaan samaan malliin ja koeta kestää."

Jatka sinäkin samaan malliin eli sivuuta kiusalliset kysymykset, kuten miksi poliisiautoja liikkui muutaman vuoden ajan koko ajan ja paljon myös paikoissa, joissa ei silloin ollut juuri ollenkaan ihmisiä ja joissa ei yleensä ole juuri järjestyshäiriöitä. Eikö olisi loogisempaa, että poliisit partioisivat paljon siellä, missä on paljon ihmisiä ja/tai järjestyshäiriöitä ja vähän siellä, missä on vähän ihmisiä ja/tai järjestyshäiriöitä?

"Täsmälleen samanlainen "kohtelu" poliisin taholta tulee tuhansien ihmisten osaksi joka päivä. Että nimittäin poliisit työkseen partioivat alueella, jossa ihmisiä liikkuu."

Tuo ei siis riitä, vaan sinun pitää keksiä erillinen selitys mm. sille, miksi poliisimaija on ollut monta kertaa odottamassa keskellä tyhjää Hakaniemen toria juuri silloin, kun olen ollut kulkemassa sen läpi Hakaniemen S-Marketiin. Siellä torilla ei tosiaan siis ollut missään niistä tapauksista ketään eikä torin ympäristössäkään pahemmin ihmisiä. Tavanomaista partiointiahan tuo nyt ei ainakaan ole.

Noina samoina vuosina saman S-Marketin viereen Paasivuorenkadun kävelykatuosuudelle oli myös hyvin usein pysäköitynä poliisimaija, kun olin menossa sinne, eikä siinäkään koskaan näyttänyt olevan mitään järjestyshäiriöitä tms. Eli jostain muusta syystä ne sattuivat olemaan siinä jatkuvasti juuri silloin, kun olin menossa siihen viereiseen kauppaan.

Ja mistähän esim. siinä Hakaniemen Näkin puiston tilanteessa, jossa oli mukana viisi poliisiautoa ja jonka yhteydessä kolme poliisimaijaa ajoi peräkanaa minun ohi, oli kysymys? En tosiaan nähnyt muita ihmisiä siellä missään vaiheessa enkä löytänyt myöhemmin mitään mainintaa isosta poliisioperaatiosta siinä paikassa ja siihen aikaan, joten minkä tai kenen takia ne poliisiautot siellä sitten olivat?

Ja miksi poliisiautojen ohiajot vähenivät dramaattisesti ja vartiontiliikkeiden "tarkastuskäynnit" kauppoihin minun nähden loppuivat kokonaan samoihin aikoihin loppuvuodesta 2018? Loppuiko poliisipartioinnin ja vartiontiliikkeiden "tarkastuskäyntien" tarve yhtäkkiä silloin, kun se oli oletetusti ollut runsasta muutamana sitä edeltävä vuotena?