Näytetään tekstit, joissa on tunniste community policing. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste community policing. Näytä kaikki tekstit
maanantai 20. heinäkuuta 2020
sunnuntai 10. toukokuuta 2020
Paljon poliisiautojen ohiajoja joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä
Poliisien ohiajoja oli paljon ja lähes päivittäin monen vuoden ajan 2013-2018, mutta sitten syksyllä 2018 niiden määrä yhtäkkiä romahti ja tuli kuukausia, joina en nähnyt kuin pari poliisiautoa. En tarkoita vain ohiajoja lähietäisyydeltä, vaan en ylipäätään nähnyt poliisiautoja tuon enempää monina kuukausina. Kirjoitin tästä vähän aikaa sitten nettikeskustelussa, jossa sain kiistäjän puhumaan itsensä pussiin:
Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.
Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.
Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.
Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?
Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.
https://indietarget.blogspot.com/2020/02/kiistajan-logiikkaa-poliisiautojen.html
Ohiajoja ja kyttäämisiä poliisiautoilla on ollut siis syksystä 2018 lähtien suhteellisen vähän aiempaan verrattuna, mutta niitä tulee edelleen vähän niin kuin "täsmäiskuina" tiettyjen tilanteiden yhteydessä tai vastauksena minun poliisien harjoittamaa avointa tarkkailua koskeviin kirjoituksiin tai keskusteluihin ja tapaamisiin muiden vainottujen kanssa.
Lauantaina 9.5.2020 järjestettiin Helsingin Kampissa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen joukkovainottujen tapaaminen, johon osallistui yhteensä viisi henkilöä. Ja sen yhteydessä alkoi totisesti tapahtua niin, että tuli ihan takavuosien laaja poliisiautoilla vainoaminen mieleen. Tapaaminen oli sovittu ostoskeskus Kampin vieressä olevan ravintola Teerenpelin eteen klo 16.
Tulin siihen hieman etuajassa ja melkein heti poliisimaija (tunnus 111) ajoi ohi Lasipalatsin suuntaan ja Mannerheimintielle. Kuvat otettu klo 15:54-15:55.
Klo 16:08 Narinkkatorille ajoi poliisimaija ja se pysäköity torin eteläpuolelle niin, että sen nokka oli meihin tapaamisessa paikalla sillä hetkellä oleviin päin ja ajovalot päällä.
Klo 16:23 Narinkkatorille tuli toinen poliisimaija (tunnus 222), mutta se kääntyi saman tien takaisin ja ajoi sitten meidän ohi. Kuvat otettu klo 16:23-16:25.
Sitten nokka meidän suuntaan hieman yli vartin Narinkkatorilla ollut poliisimaija (tunnus 101) ajoi samassa kohdassa ohi. Kuvat otettu klo 16:27.
Menimme vähän aikaa tuon jälkeen kahden muun tapaamiseen tulleen kanssa Turusta bussilla tapaamiseen tullutta osallistujaa vastaan, kävimme kaupassa ja menimme sitten piknikille Musiikkitalon eteen. Sitten menimme Rautatieasemalle odottamaan Turusta tapaamiseen tulleen kanssa, kun hän oli lähdössä takaisin Turkuun junalla. Kun tulimme toisen tapaamisessa olleen helsinkiläismiehen kanssa ulos Rautatieasemalta Rautatientorille sovittuamme, että kävelemme yhdessä Hakaniemen ympyrätalolle, niin poliisimaija lähti juuri samaan aikaan pois Rautatieaseman vierestä. Ajoitus oli siis hyvä. Kuva otettu klo 20:29.
Lähdimme sitten kävelemään Kaisaniemen pelikentän kautta Hakaniemen ympyrätalolle, josta minun seurassani ollut toinen tapaamiseen osallistunut jatkaisi metrolla kotiin. Poliisimaija (tunnus 106) tuli vastaan vähän ennen kuin ehdimme pelikentälle. Kuva otettu klo 20:32.
Viimeinen kohtaaminen ei ollut varsinainen ohiajo, mutta näimme vielä Kaisaniemenrantaa kävellessä yhden poliisimaijan lahden toisella puolella, kun se kääntyi Pitkänsillanrannalta Saariniemenkadulle. Muistutan tässä kohtaa, että minulla oli syksyn 2018 jälkeen tosiaan kuukausia, joina en nähnyt edes tuolla tavalla etäältä poliisiautoja kuin pari kertaa koko kuukauden aikana. Kuva otettu klo 20:39.
Keskustelin tämän toisen helsinkiläismiehen kanssa lauantaina mm. mahdollisesta kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin poliisin toiminnasta (eli perustuslain vastaisesta avoimesta tarkkailusta, jota tarkoitukselliset ohiajot ja kohteelle näyttäytymiset ovat). Myös häntä on ahdisteltu poliisiautoilla hieman samalla tavalla.
Kävin sitten sunnuntaina 10.5.2020 myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä kotikulmilla. Poliisimaija ajoi ohi kolme kertaa edestakaisin ajellen. Ensin se tuli Sörnäisten suunnalta, kun olin Sörnäisten rantatien ylittävällä sillalla, kääntyi Kaikukadulle ja siitä sisäpihalle, jossa on mm. ravintola Kuudes Linja. Video kuvattu klo 23:07.
Kun olin kävelemässä Lintulahdenkujaa, poliisimaija oli tullut sisäpihalta ulos ja ajoi ohi Lintulahdenkadun risteyksessä. Kuva otettu klo 23:10.
Sitten se kääntyi Sörnäisten rantatielle ja lähti ajamaan sitä samaan suuntaan kuin se ajoi ensimmäisen kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:11.
Lopuksi vielä kohtaamisia poliisin kanssa tänä vuonna kahden aiemman kuukausittaisen joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä.
Kun olin tulossa Kampista toisen kokoukseen osallistuneen kanssa ratikalla ja jäimme ulos Karhupuiston pysäkillä, niin poliisimaija odotti paikallaan Kallion kirjaston vieressä. Kun olin saanut kaivettua älypuhelimen taskusta ottaakseni kuvan, niin poliisimaija lähti ajamaan pois. Sen jälkeen menimme läheiseen baariin jatkamaan iltaa. Kuvat otettu lauantaina 11.1.2020 klo 21:54-21:55.
Seuraava joukkovainottujen tapaaminen oli lauantaina 8.2.2020 ravintola Teerenpelissä. Kun tulimme sieltä ulos takapihan kautta muutaman muun tapaamiseen osallistuneen kanssa, niin juuri samalla hetkellä poliisimaija ajoi ostoskeskus Kampin edessä. Hyvä ajoitus taas. Kuva otettu klo 18:55.
Kun olimme käyneet syömässä ostoskeskuksen yhdessä ravintolassa, lähdin takaisin kotiin Kallioon metrolla. Jäin pois Hakaniemen metroasemalla, kuten aina ja kävelin sitten ylös Porthaninkatua, kuten yleensä, kun olen menossa kotiin. Arvaatteko, missä kohdassa poliisimaija ajoi taas ohi? Kallion kirjaston vieressä. Se ajoi Porthaninkatua Torkkelinmäen suuntaan, kuten edellisellä kerralla. Kun tulin Pengerkadulle, niin sama poliisimaija ajoi vielä ohi Alli Tryggin puiston vieressä. Kuvat otettu klo 21:13-21:14.
Siihen aikaan, kun poliisautojen ohiajoja oli minun kohdalla jatkuvasti, paljon ja lähes päivittäin, niin vainoamisen kiistäjät sanoivat minulle jatkuvasti, että Helsingissä näkee jatkuvasti ja paljon poliisiautoja, se on normaalia jne. Se oli juuri se pääargumentti, jota aina käytettiin.
Tuo jatkui muutaman vuoden ajan, mutta lopulta syksyllä 2018 ohiajot vähenivät yhtäkkiä dramaattisesti. Jokin siis muuttui, mutta en ole kuullut esim. sellaista, että Helsingin poliisi olisi vähentänyt huomattavasti partiointia koko Helsingissä tai alueella, jossa asun ja pääasiassa liikun.
Samana aikana minulle kävi muutaman vuoden ajan jatkuvasti sitä, että vartiointiliikkeen auto odotti kaupan edessä tai ajoi siihen juuri, kun olin menossa sinne, mutta sattumalta sekin loppui kokonaan loppuvuodesta 2018. Tässä ehti vierähtää yli vuosi, kun sitä ei tapahtunut kirjaimellisesti kertaakaan, kunnes sitten se tapahtui kerran viikko sitten, sattumalta helmikuista joukkovainottujen kokoontumista edeltävänä iltana.
Mutta se on nyt siis uusi normaali, että Helsingissä näkee vain harvoin ja vähän poliisiautoja ja että vartiointiliikkeen autot eivät ole juuri koskaan kaupan edessä?
Ymmärrätkö todennäköisyyksiä ja niihin liittyvää hajontaa? Jos näen kahden vuoden ajan keskimäärin 20 päivänä yhden tai useamman poliisiauton niin, että määrä hieman vaihtelee: jonain kuukautena 15, toisena 20 ja kolmantena 25 päivänä jne., niin se on vielä normaalia tilastollista hajontaa, mutta jos yhtäkkiä tulee tuon kahden vuoden jakson jälkeen vuoden ajanjakso, jona näen poliisiauton keskimäärin vain 2-3 kertaa kuukaudessa enkä minään kuukautena useampana kuin viitenä päivänä, niin se ei ole enää normaalia tilastollista hajontaa, vaan tuossa tapauksessa voi jo päätellä, että jokin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on muuttunut. Nuo luvut ovat hatusta, mutta ne ovat suuntaa-antavia, ja koska asun edelleen samassa paikassa, liikun edelleen pääasiassa samalla alueella ja liikun ulkona suurin piirtein yhtä paljon, ehkä jopa hieman enemmän kuin aiemmin, niin todennäköisyyksiin vaikuttava tekijä on jokin muu asia.
https://indietarget.blogspot.com/2020/02/kiistajan-logiikkaa-poliisiautojen.html
Ohiajoja ja kyttäämisiä poliisiautoilla on ollut siis syksystä 2018 lähtien suhteellisen vähän aiempaan verrattuna, mutta niitä tulee edelleen vähän niin kuin "täsmäiskuina" tiettyjen tilanteiden yhteydessä tai vastauksena minun poliisien harjoittamaa avointa tarkkailua koskeviin kirjoituksiin tai keskusteluihin ja tapaamisiin muiden vainottujen kanssa.
Lauantaina 9.5.2020 järjestettiin Helsingin Kampissa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen joukkovainottujen tapaaminen, johon osallistui yhteensä viisi henkilöä. Ja sen yhteydessä alkoi totisesti tapahtua niin, että tuli ihan takavuosien laaja poliisiautoilla vainoaminen mieleen. Tapaaminen oli sovittu ostoskeskus Kampin vieressä olevan ravintola Teerenpelin eteen klo 16.
Tulin siihen hieman etuajassa ja melkein heti poliisimaija (tunnus 111) ajoi ohi Lasipalatsin suuntaan ja Mannerheimintielle. Kuvat otettu klo 15:54-15:55.
Klo 16:08 Narinkkatorille ajoi poliisimaija ja se pysäköity torin eteläpuolelle niin, että sen nokka oli meihin tapaamisessa paikalla sillä hetkellä oleviin päin ja ajovalot päällä.
Klo 16:23 Narinkkatorille tuli toinen poliisimaija (tunnus 222), mutta se kääntyi saman tien takaisin ja ajoi sitten meidän ohi. Kuvat otettu klo 16:23-16:25.
Sitten nokka meidän suuntaan hieman yli vartin Narinkkatorilla ollut poliisimaija (tunnus 101) ajoi samassa kohdassa ohi. Kuvat otettu klo 16:27.
Menimme vähän aikaa tuon jälkeen kahden muun tapaamiseen tulleen kanssa Turusta bussilla tapaamiseen tullutta osallistujaa vastaan, kävimme kaupassa ja menimme sitten piknikille Musiikkitalon eteen. Sitten menimme Rautatieasemalle odottamaan Turusta tapaamiseen tulleen kanssa, kun hän oli lähdössä takaisin Turkuun junalla. Kun tulimme toisen tapaamisessa olleen helsinkiläismiehen kanssa ulos Rautatieasemalta Rautatientorille sovittuamme, että kävelemme yhdessä Hakaniemen ympyrätalolle, niin poliisimaija lähti juuri samaan aikaan pois Rautatieaseman vierestä. Ajoitus oli siis hyvä. Kuva otettu klo 20:29.
Lähdimme sitten kävelemään Kaisaniemen pelikentän kautta Hakaniemen ympyrätalolle, josta minun seurassani ollut toinen tapaamiseen osallistunut jatkaisi metrolla kotiin. Poliisimaija (tunnus 106) tuli vastaan vähän ennen kuin ehdimme pelikentälle. Kuva otettu klo 20:32.
Viimeinen kohtaaminen ei ollut varsinainen ohiajo, mutta näimme vielä Kaisaniemenrantaa kävellessä yhden poliisimaijan lahden toisella puolella, kun se kääntyi Pitkänsillanrannalta Saariniemenkadulle. Muistutan tässä kohtaa, että minulla oli syksyn 2018 jälkeen tosiaan kuukausia, joina en nähnyt edes tuolla tavalla etäältä poliisiautoja kuin pari kertaa koko kuukauden aikana. Kuva otettu klo 20:39.
Keskustelin tämän toisen helsinkiläismiehen kanssa lauantaina mm. mahdollisesta kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin poliisin toiminnasta (eli perustuslain vastaisesta avoimesta tarkkailusta, jota tarkoitukselliset ohiajot ja kohteelle näyttäytymiset ovat). Myös häntä on ahdisteltu poliisiautoilla hieman samalla tavalla.
Kävin sitten sunnuntaina 10.5.2020 myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä kotikulmilla. Poliisimaija ajoi ohi kolme kertaa edestakaisin ajellen. Ensin se tuli Sörnäisten suunnalta, kun olin Sörnäisten rantatien ylittävällä sillalla, kääntyi Kaikukadulle ja siitä sisäpihalle, jossa on mm. ravintola Kuudes Linja. Video kuvattu klo 23:07.
Kun olin kävelemässä Lintulahdenkujaa, poliisimaija oli tullut sisäpihalta ulos ja ajoi ohi Lintulahdenkadun risteyksessä. Kuva otettu klo 23:10.
Sitten se kääntyi Sörnäisten rantatielle ja lähti ajamaan sitä samaan suuntaan kuin se ajoi ensimmäisen kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:11.
Lopuksi vielä kohtaamisia poliisin kanssa tänä vuonna kahden aiemman kuukausittaisen joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä.
Kun olin tulossa Kampista toisen kokoukseen osallistuneen kanssa ratikalla ja jäimme ulos Karhupuiston pysäkillä, niin poliisimaija odotti paikallaan Kallion kirjaston vieressä. Kun olin saanut kaivettua älypuhelimen taskusta ottaakseni kuvan, niin poliisimaija lähti ajamaan pois. Sen jälkeen menimme läheiseen baariin jatkamaan iltaa. Kuvat otettu lauantaina 11.1.2020 klo 21:54-21:55.
Seuraava joukkovainottujen tapaaminen oli lauantaina 8.2.2020 ravintola Teerenpelissä. Kun tulimme sieltä ulos takapihan kautta muutaman muun tapaamiseen osallistuneen kanssa, niin juuri samalla hetkellä poliisimaija ajoi ostoskeskus Kampin edessä. Hyvä ajoitus taas. Kuva otettu klo 18:55.
Kun olimme käyneet syömässä ostoskeskuksen yhdessä ravintolassa, lähdin takaisin kotiin Kallioon metrolla. Jäin pois Hakaniemen metroasemalla, kuten aina ja kävelin sitten ylös Porthaninkatua, kuten yleensä, kun olen menossa kotiin. Arvaatteko, missä kohdassa poliisimaija ajoi taas ohi? Kallion kirjaston vieressä. Se ajoi Porthaninkatua Torkkelinmäen suuntaan, kuten edellisellä kerralla. Kun tulin Pengerkadulle, niin sama poliisimaija ajoi vielä ohi Alli Tryggin puiston vieressä. Kuvat otettu klo 21:13-21:14.
tiistai 5. marraskuuta 2019
Avasin kahdelle keskustelupalstalle ketjun poliisin harjoittamasta vainoamisesta, pari päivää siitä poliisimaija stalkkasi kotikulmilla
Avasin äskettäin kahdelle keskustelupalstalle ketjun poliisin mahdollisesta harjoittamasta vainoamisesta ennaltaestävän poliisitoiminnan nimikkeen alla. Ensin Suomi24:n Laki ja rikos -palstalle 27.10.2019:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16102189/vainoaako-poliisi-kansalaisia-quotennaltaestavan-toiminnanquot-nimikkeen-alla
Kirjoitin tuon avausviestin perään kommentin, johon laitoin linkit neljään blogikirjoitukseen, joissa on kuvia ja videoita ilmeisistä tapauksia avoimesta tarkkailusta (engl. conspicuous surveillance) tai ihan selkokielellä stalkkaamisesta poliisiautoilla:
Tässä ne linkit:
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/videoita-yhdesta-ilmeisesta.html
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/poliisiautoilla-seuraamista-ja.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html
https://indietarget.blogspot.com/2015/03/kuvasarja-minun-vainoamisesta.html
Sitten avasin 28.10.2019 ketjun suositulle vauva.fi:n aihe vapaa -palstalle:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3584084/vainoaako-poliisi-kansalaisia-ennaltaestavan-toiminnan-nimissa
Olin itse asiassa avannut tuonne samanlaisen ketjun jo pari päivää aiemmin 25.10.2019:
Mutta ensin siitä poistettiin minuun siihen perään kirjoittama allaoleva kommentti, jossa oli linkki tämän blogin kirjoituksiin, joissa on kuvia ja videoita poliisiautoilla stalkkaamisesta, ja myöhemmin huomasin, että koko ketju oli poistettu.
Pari päivää noiden ketjujen avaamisen jälkeen 31.10.2019 poliisimaija melko ilmeisesti stalkkasi minua Hakaniemessä.
Kun olin Sörnäisten rantatien jalkakäytävällä Ruohonjuuri Hakaniemen paikkeilla, niin poliisimaija (tunnus 424) tuli vastaan ajaen Hakaniemen torin suuntaan. Video kuvattu klo 21:07:
Sitten se kääntyi ympäri Hakaniemen torikadun kautta ja ajoi uudestaan ohi, kun oli Näkinkujan ja Sörnäisten rantatien kulmalla, ja kääntyi Näkinkujalle ja siitä Hakaniemenkadulle samaan suuntaan, mihin oli alunperin ajamassa. Poliisimaija näytti siis tekevän turhan ylimääräisen mutkan, koska suorempi reitti Hakaniemen suuntaan olisi ollut ajaa torin viereistä Hakaniemen torikatua, jonka kautta se kieppasi tehdessään U-käännöksen. Video kuvattu klo 21:08.
Tässä vielä tilanteen hahmottamista helpottava karttakuva tapahtumapaikasta:
Muutama minuutti myöhemmin ilmeisesti sama poliisimaija ajoi vielä ohi Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyksessä ajaen siten taas toiseen suuntaan. Video kuvattu klo 21:11.
Samanlaista edestakaisin ajelua on ollut monissa aiemmissa tapauksissa, kuten joissakin noissa, joista laitoin linkit tuossa ylempänä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16102189/vainoaako-poliisi-kansalaisia-quotennaltaestavan-toiminnanquot-nimikkeen-alla
Kirjoitin tuon avausviestin perään kommentin, johon laitoin linkit neljään blogikirjoitukseen, joissa on kuvia ja videoita ilmeisistä tapauksia avoimesta tarkkailusta (engl. conspicuous surveillance) tai ihan selkokielellä stalkkaamisesta poliisiautoilla:
Tässä ne linkit:
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/videoita-yhdesta-ilmeisesta.html
https://indietarget.blogspot.com/2018/08/poliisiautoilla-seuraamista-ja.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html
https://indietarget.blogspot.com/2015/03/kuvasarja-minun-vainoamisesta.html
Sitten avasin 28.10.2019 ketjun suositulle vauva.fi:n aihe vapaa -palstalle:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3584084/vainoaako-poliisi-kansalaisia-ennaltaestavan-toiminnan-nimissa
Olin itse asiassa avannut tuonne samanlaisen ketjun jo pari päivää aiemmin 25.10.2019:
Mutta ensin siitä poistettiin minuun siihen perään kirjoittama allaoleva kommentti, jossa oli linkki tämän blogin kirjoituksiin, joissa on kuvia ja videoita poliisiautoilla stalkkaamisesta, ja myöhemmin huomasin, että koko ketju oli poistettu.
Pari päivää noiden ketjujen avaamisen jälkeen 31.10.2019 poliisimaija melko ilmeisesti stalkkasi minua Hakaniemessä.
Kun olin Sörnäisten rantatien jalkakäytävällä Ruohonjuuri Hakaniemen paikkeilla, niin poliisimaija (tunnus 424) tuli vastaan ajaen Hakaniemen torin suuntaan. Video kuvattu klo 21:07:
Sitten se kääntyi ympäri Hakaniemen torikadun kautta ja ajoi uudestaan ohi, kun oli Näkinkujan ja Sörnäisten rantatien kulmalla, ja kääntyi Näkinkujalle ja siitä Hakaniemenkadulle samaan suuntaan, mihin oli alunperin ajamassa. Poliisimaija näytti siis tekevän turhan ylimääräisen mutkan, koska suorempi reitti Hakaniemen suuntaan olisi ollut ajaa torin viereistä Hakaniemen torikatua, jonka kautta se kieppasi tehdessään U-käännöksen. Video kuvattu klo 21:08.
Tässä vielä tilanteen hahmottamista helpottava karttakuva tapahtumapaikasta:
Muutama minuutti myöhemmin ilmeisesti sama poliisimaija ajoi vielä ohi Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyksessä ajaen siten taas toiseen suuntaan. Video kuvattu klo 21:11.
Samanlaista edestakaisin ajelua on ollut monissa aiemmissa tapauksissa, kuten joissakin noissa, joista laitoin linkit tuossa ylempänä.
lauantai 7. syyskuuta 2019
Clear proof of an Australian man getting gang stalked
What happens to this Australian man here is real evidence of organized gang stalking, and you can't even appeal to "plausible deniability" anymore. But because the law enforcement and judicial system in Australia (like in America, Finland and many other countries) are corrupted it will be difficult to prosecute the criminals.
torstai 11. heinäkuuta 2019
"Surveillance role players" used in organized stalking?
There are private companies that hire "surveillance role players" who will conduct surveillance activities among other things. Could companies like these or similar to these be a part of the puzzle, i.e., are these kind of role players also used in conspicuous surveillance of targets of organized stalking? Meaning that many of the gang stalkers would be hired operatives doing it simply for money.
It's quite obvious that InfraGard is involved and could be the link between federal intelligence and law enforcement and private companies like those mentioned above. Infragard is a "non-profit organization serving as a public-private partnership between U.S. businesses and the Federal Bureau of Investigation". The organization is an "information sharing and analysis effort serving the interests, and combining the knowledge base of, a wide range of private sector and government members". This could easily be used as a cover for subsidizing conspicuous surveillance of targets of organized stalking to private sector operatives commonly referred to as "gang stalkers" or "perps".
It's quite obvious that InfraGard is involved and could be the link between federal intelligence and law enforcement and private companies like those mentioned above. Infragard is a "non-profit organization serving as a public-private partnership between U.S. businesses and the Federal Bureau of Investigation". The organization is an "information sharing and analysis effort serving the interests, and combining the knowledge base of, a wide range of private sector and government members". This could easily be used as a cover for subsidizing conspicuous surveillance of targets of organized stalking to private sector operatives commonly referred to as "gang stalkers" or "perps".
sunnuntai 14. lokakuuta 2018
Stasin käyttämä "Zersetzung" kuulostaa hyvin samalta kuin nykyajan organisoitu vainoaminen
DDR:n turvallisuuspoliisi Stasi ei yrittänyt pidättää kaikkia poliittisia toisinajattelijoita, vaan monissa tapauksissa se käytti ohjelmaa nimeltä Zersetzung (suom. "hajoaminen"), jonka tarkoituksena oli tuhota kohteen elämä samalla tavalla kuin nykyajan organisoidussa vainoamisessa, jonka kohteena itsekin olen ollut kohta jo kuusi vuotta.
Stasin arkistoja tutkinut kirjailija Max Hertzberg on kirjoittanut perusteellisen artikkelin tuosta ohjelmasta, ja se perustuu DDR:n aikana poliittisesti aktiivisia olleiden henkilöiden haastatteluihin ja heijastelee heidän kokemuksiaan. Tässä artikkelista kohta, jossa kuvaillaan, mitä menetelmiä Zersetzungissa käytettiin:
Yksilöiden Zersetzung suoritettiin yleensä heikentämällä järjestelmällisesti kohteen elämänlaatua (sekä sosiaalielämässä että työelämässä) tarkoituksena yksinkertaisesti tuhota kohteen itseluottamus. Taktiikoita oli monenlaisia, kuten herjaavien huhujen levittäminen, ongelmien aiheuttaminen työpaikalla jne…
Zersetzungin ensimmäinen vaihe oli kaikkien valtion hallussa olevien tietojen, kuten esim. terveystietojen, kouluraporttien, poliisirekisterin, tiedusteluraporttien ja kotietsinnöillä hankitun tiedon arvioiminen. Tässä vaiheessa he etsivät kaikkia mahdollisia (sosiaalisia, emotionaalisia tai psykologisia) heikkoja kohtia, joita voitaisiin käyttää kohteen painostamiseen, kuten esim. avioliiton ulkopuoliset suhteet, rikosrekisterimerkinnät, alkoholismi, huumeidenkäyttö tai erottavat tekijät kohteen ja hänen ryhmänsä välillä (kuten esim. ikä, yhteiskuntaluokka, pukeutumistyyli), joita voitaisiin käyttää hänen sosiaaliseen eristämiseen.
Tämän jälkeen laadittiin Zersetzung-strategia: Mikä tarkalleen ottaen oli sen tavoite? Mitä taktiikoita pitäisi käyttää kohteen henkilökohtaisen tilanteen ja luonteenpiirteiden hyödyntämiseksi? Mikä oli aikahaarukka?
Seuraava vaihe oli usein aloittaa salaisen seurannan lisäksi avoin tarkkailu tarkoituksena viestittää kohteelle, että hän oli Stasin mielenkiinnon kohteena ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vainoharhaisuutta. Taktiikoihin kuului mm. kuulusteleminen, toistuvat pysäytykset ja etsinnät, oudot äänet puhelinlinjoilla, näkyvät käynnit työpaikalla, jotta pomot ja työtoverit tulivat tietoisiksi poliisin mielenkiinnosta kohdetta kohtaan jne.
Loppuvaiheeseen kuului psykologinen ja fyysinen ahdistelu: tavaroiden siirteleminen kotona (jonain aamuna herätyskello soi viideltä eikä seitsemältä aamulla, sukat olivat väärässä laatikossa, kahvi oli yhtäkkiä loppu…), polkupyörille ja moottoriajoneuvoille aiheutetut vahingot (esim. renkaiden puhkominen), huhujen levittäminen, kuten yllä mainittiin, tavaroiden tilaaminen kohteen nimellä jne.
http://www.maxhertzberg.co.uk/background/politics/stasi-tactics/
Kuulostaa todellakin hyvin samanlaiselta kuin organisoitu vainoaminen tai joukkovainoaminen (gang stalking). Ja tuo viimeinen kappale klassiselta kaasuvalottamiselta (engl. gaslighting).
Saksalainen historioitsija Hubertus Knabe, joka työskenteli 1992-2000 Stasi-arkistojen tutkimusvirastossa, puhuu lyhyesti Zersetzungista TED-luennossaan.
https://www.ted.com/talks/hubertus_knabe_the_dark_secrets_of_a_surveillance_state/transcript
Lisää linkkejä:
http://indietarget.blogspot.com/2016/06/stasi-directive-on-zersetzung.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Zersetzung
Stasin arkistoja tutkinut kirjailija Max Hertzberg on kirjoittanut perusteellisen artikkelin tuosta ohjelmasta, ja se perustuu DDR:n aikana poliittisesti aktiivisia olleiden henkilöiden haastatteluihin ja heijastelee heidän kokemuksiaan. Tässä artikkelista kohta, jossa kuvaillaan, mitä menetelmiä Zersetzungissa käytettiin:
Yksilöiden Zersetzung suoritettiin yleensä heikentämällä järjestelmällisesti kohteen elämänlaatua (sekä sosiaalielämässä että työelämässä) tarkoituksena yksinkertaisesti tuhota kohteen itseluottamus. Taktiikoita oli monenlaisia, kuten herjaavien huhujen levittäminen, ongelmien aiheuttaminen työpaikalla jne…
Zersetzungin ensimmäinen vaihe oli kaikkien valtion hallussa olevien tietojen, kuten esim. terveystietojen, kouluraporttien, poliisirekisterin, tiedusteluraporttien ja kotietsinnöillä hankitun tiedon arvioiminen. Tässä vaiheessa he etsivät kaikkia mahdollisia (sosiaalisia, emotionaalisia tai psykologisia) heikkoja kohtia, joita voitaisiin käyttää kohteen painostamiseen, kuten esim. avioliiton ulkopuoliset suhteet, rikosrekisterimerkinnät, alkoholismi, huumeidenkäyttö tai erottavat tekijät kohteen ja hänen ryhmänsä välillä (kuten esim. ikä, yhteiskuntaluokka, pukeutumistyyli), joita voitaisiin käyttää hänen sosiaaliseen eristämiseen.
Tämän jälkeen laadittiin Zersetzung-strategia: Mikä tarkalleen ottaen oli sen tavoite? Mitä taktiikoita pitäisi käyttää kohteen henkilökohtaisen tilanteen ja luonteenpiirteiden hyödyntämiseksi? Mikä oli aikahaarukka?
Seuraava vaihe oli usein aloittaa salaisen seurannan lisäksi avoin tarkkailu tarkoituksena viestittää kohteelle, että hän oli Stasin mielenkiinnon kohteena ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vainoharhaisuutta. Taktiikoihin kuului mm. kuulusteleminen, toistuvat pysäytykset ja etsinnät, oudot äänet puhelinlinjoilla, näkyvät käynnit työpaikalla, jotta pomot ja työtoverit tulivat tietoisiksi poliisin mielenkiinnosta kohdetta kohtaan jne.
Loppuvaiheeseen kuului psykologinen ja fyysinen ahdistelu: tavaroiden siirteleminen kotona (jonain aamuna herätyskello soi viideltä eikä seitsemältä aamulla, sukat olivat väärässä laatikossa, kahvi oli yhtäkkiä loppu…), polkupyörille ja moottoriajoneuvoille aiheutetut vahingot (esim. renkaiden puhkominen), huhujen levittäminen, kuten yllä mainittiin, tavaroiden tilaaminen kohteen nimellä jne.
http://www.maxhertzberg.co.uk/background/politics/stasi-tactics/
Kuulostaa todellakin hyvin samanlaiselta kuin organisoitu vainoaminen tai joukkovainoaminen (gang stalking). Ja tuo viimeinen kappale klassiselta kaasuvalottamiselta (engl. gaslighting).
Saksalainen historioitsija Hubertus Knabe, joka työskenteli 1992-2000 Stasi-arkistojen tutkimusvirastossa, puhuu lyhyesti Zersetzungista TED-luennossaan.
https://www.ted.com/talks/hubertus_knabe_the_dark_secrets_of_a_surveillance_state/transcript
Lisää linkkejä:
http://indietarget.blogspot.com/2016/06/stasi-directive-on-zersetzung.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Zersetzung
torstai 30. elokuuta 2018
Suomi24:n keskustelussa uusia tapoja vähätellä ja peitellä joukkovainoajien rikollista toimintaa
En ole viime aikoina pahemmin osallistunut Suomi24:n keskusteluihin joukkovainoamisesta, mutta käyn kuitenkin usein lukemassa niitä, ja jotkut niihin äskettäin ilmestyneet viestit pistivät silmään. Eli laitan pitkästä aikaa taas yhteenvetoa joistain talteen ottamistani viesteistä ja kommentoin niitä.
Tässä yksi lyhyt ketju otsikolla "Maalittaminen-gang-stalkingissa", jonka avausviesti oli:
Hän päätti maalittaa minut - koska vain voi.
Maalituksen jälkeen ihmisoikeuteni katosivat kuin tuhka tuuleen.
Äärettömän hämmentävää.
Ja siihen tuli tällaisia vastauksia:
Pitää olla narsistipsykoosissa et haluu nähdä itteään maalitettavan.
...
Hei jee mäkin kirjotan nettiin et oon feimi kun mun nimi lukee seinässä. Sit aiheutan lisää pakkonarsistioireita. Kiinnittäkää kaikki huomio muhun!
...
Joo ei tästäkään toiminnasta voi nauttia kuin idioottinarsisti joka haluaa nähdä nimeään seinissä.
...
Mitä narsistille kuuluu?
Näillä yritetään tietenkin syyllistää ja häpäistä joukkovainoamisen uhria. Rakennetaan joukkovainoamisen - joka on törkeä rikos - uhrista karikatyyriä "narsistina, joka vain haluaa huomiota itselleen". Samalla on kyse psykologisesta projektiosta, eli asia yritetään kääntää päälaelleen: narsistiset vainoajat ulkoistavat omat luonnevikansa uhriin. Tuollainen on ihan klassista narsistin käyttäytymistä.
Narsistinen käytös ja ajattelutapa voi myös tarttua narsistin "hoviin" eli siipeilijöihin ja apureihin, joilla itsellään ei ole parantumatonta luonnehäiriötä. Kaikki joukkovainoamiseen osallistuvat eivät siis varmasti ole narsisteja (tai psykopaatteja), mutta päätekijät ja toiminnan organisoijat luultavasti ovat, ja he osaavat manipuloida mukaan värvättyjä ja ruokkia heissä heidän piileviä narsistisia/psykopaattisia piirteitä ja ihmisen alhaisimpia vaistoja. Kolmiaivoteorian puitteissa se tarkoittaisi sitä, että ihminen alkaa toimia pitkälti ns. liskoaivojen ohjaamana.
Anthony Forwood on kirjoittanut artikkelin tyypillisen joukkovainoamisen harjoittajan mentaliteetista ja juuri sen yhteydestä liskoaivoihin. Forwood listaa sellaisen ihmisen kolme keskeistä luonteenpiirrettä:
1) Nauttii toisten ihmisten epäonnesta.
2) Ei pysty perustelemaan rationaalisesti omia uskomuksiaan.
3) Turvautuu väkivallalla uhkailemiseen ongelmien ratkaisemiseksi.
Lisäksi Forwood mainitsee mahdollisena neljäntenä pääpiirteenä voimakkaan tarpeen kuulua johonkin joukkoon. Suurimmalla osalla ihmisistä on tietenkin tuo tarve ainakin jollain tasolla, mutta joukkovainoamiseen osallistuvat ovat yleensä todennäköisesti tavallista laumahenkisempiä. Moni mukaan lähtenyt varmaan huumaantuu siitä tunteesta, että on osa joukkoa, jolla on yhteinen "tärkeä tehtävä". Tässä tapauksessa asetelma ei ole "me vastaan ne", vaan "me vastaan se". Sankarillista? Ei, vaan täysin pelkurimaista ja alhaista toimintaa. Monet mukana olevat tietämättömät ja yksinkertaiset ihmiset ilmeisesti kuitenkin kokevat olevansa hyvällä asialla ja tekevänsä yhteisön turvallisemmaksi tms.
Ketjuun "Ohjeita stalkatuille" ilmestyi yhdeltä nimimerkiltä tällaisia viestejä:
Paras ohje on kyllä se, että tutustuu reilusti stalkkaajiinsa. Esittäytyy ja lyö kättä. Juotte yhdessä vaikka kahvit.
Siinä sitä huomaa, että ihmisiä ne stalkaajatkin ovat. Voitte sitten yhdessä myös puida eri osapuolten toiveita siitä, miten jatkossa stalkkaillaan.
Tärkeintä on, ettei stalkkausta ota haudanvakavasti. Hymyä huuleen ja hyvällä meiningillä eteenpäin!
...
Nopeaa ajattelua! Pari olusta stalkkaajien kanssa on erinomainen idea. Kun alkoholi kirvoittaa ajatuksen ja kielenkannat, on helppo innovoida yhdessä vaikka uusia stalkkaustapoja. Stalkkerit saavat puuhaa, ja stalkattu saa tuntea itsensä tärkeäksi, kun on stalkkauksen arvoinen!
...
Älä hyvä ihminen demonisoi stalkkereita. Opettele tuntemaan heitä, niin huomaat monen olevan tosi jees tyyppi.
Stalkkaaminen on vain harrastus monien harrastusten joukossa. Jos se on joskus vahingossa päässyt pahoittamaan sinun mielesi, kerro vain stalkkereille suoraan ja reilusti, mihin suuntaan toivoisit stalkkausta muutettavan. Mielipiteesi on tärkeä, mutta muista kertoa se rakentavasti!
Mitä tuohon nyt edes sanoisi, muuta kuin, että tietoisesti joukkovainoamiseen osallistuvat ihmiset ovat rikollisia ja vainoamisen kohteen vihollisia. Tuollainen ihminen ei ole "tosi jees tyyppi", vaikka sellaisen vaikutelman osaisi itsestään antaakin. Ovathan psykopaatitkin usein ulospäin hyvin hurmaavia, vaikka salaa ja selän takana koko ajan juonittelevat häikäilemättömästi.
Eli kukin omalla tyylillään, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa jutustella oluen äärellä rikollisen kanssa, joka on mukana toiminnassa, jolla yritetään tuhota minun elämä täydellisesti. Nykyään en enää edes tervehdi takaisin naapureita, joiden tiedän suurella todennäköisyydellä olevan mukana vainoamisessa. Narsistien uhrejahan neuvotaan katkaisemaan kaikki yhteydet narsistiin, jonka kanssa he ovat olleet tekemisissä. Joukkovainoamisen kohteelle se ohje ei vain oikein toimi, koska ei ole kyse yksittäisestä narsistista, vaan narsistien ja psykopaattien johtamasta suuresta joukosta ihmisiä, joka tunkeutuu väkisin hänen elämäänsä, minne ikinä hän meneekin.
Mutta irvailuksihan nuo viestit ovatkin epäilemättä tarkoitettu. Niissä vähätellään rikoksen vakavuutta esittämällä joukkovainoaminen vain jonkinlaisena sosiaalisena leikkinä, jossa on kaksi yhdenvertaista osapuolta. Tai ehkä joillain joukkovainoajilla todella on tuollaista ajattelua, mutta silloin täytyy jo olla jokin vakava persoonallisuushäiriö ja siitä kumpuava vääristynyt tapa nähdä ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tuollaiset henkilöt ovat syyntakeisia eli he toimivat täydessä ymmärryksessä, mutta heiltä puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan eli aito empatia.
Tässä yksi lyhyt ketju otsikolla "Maalittaminen-gang-stalkingissa", jonka avausviesti oli:
Hän päätti maalittaa minut - koska vain voi.
Maalituksen jälkeen ihmisoikeuteni katosivat kuin tuhka tuuleen.
Äärettömän hämmentävää.
Ja siihen tuli tällaisia vastauksia:
Pitää olla narsistipsykoosissa et haluu nähdä itteään maalitettavan.
...
Hei jee mäkin kirjotan nettiin et oon feimi kun mun nimi lukee seinässä. Sit aiheutan lisää pakkonarsistioireita. Kiinnittäkää kaikki huomio muhun!
...
Joo ei tästäkään toiminnasta voi nauttia kuin idioottinarsisti joka haluaa nähdä nimeään seinissä.
...
Mitä narsistille kuuluu?
Näillä yritetään tietenkin syyllistää ja häpäistä joukkovainoamisen uhria. Rakennetaan joukkovainoamisen - joka on törkeä rikos - uhrista karikatyyriä "narsistina, joka vain haluaa huomiota itselleen". Samalla on kyse psykologisesta projektiosta, eli asia yritetään kääntää päälaelleen: narsistiset vainoajat ulkoistavat omat luonnevikansa uhriin. Tuollainen on ihan klassista narsistin käyttäytymistä.
Narsistinen käytös ja ajattelutapa voi myös tarttua narsistin "hoviin" eli siipeilijöihin ja apureihin, joilla itsellään ei ole parantumatonta luonnehäiriötä. Kaikki joukkovainoamiseen osallistuvat eivät siis varmasti ole narsisteja (tai psykopaatteja), mutta päätekijät ja toiminnan organisoijat luultavasti ovat, ja he osaavat manipuloida mukaan värvättyjä ja ruokkia heissä heidän piileviä narsistisia/psykopaattisia piirteitä ja ihmisen alhaisimpia vaistoja. Kolmiaivoteorian puitteissa se tarkoittaisi sitä, että ihminen alkaa toimia pitkälti ns. liskoaivojen ohjaamana.
Anthony Forwood on kirjoittanut artikkelin tyypillisen joukkovainoamisen harjoittajan mentaliteetista ja juuri sen yhteydestä liskoaivoihin. Forwood listaa sellaisen ihmisen kolme keskeistä luonteenpiirrettä:
1) Nauttii toisten ihmisten epäonnesta.
2) Ei pysty perustelemaan rationaalisesti omia uskomuksiaan.
3) Turvautuu väkivallalla uhkailemiseen ongelmien ratkaisemiseksi.
Lisäksi Forwood mainitsee mahdollisena neljäntenä pääpiirteenä voimakkaan tarpeen kuulua johonkin joukkoon. Suurimmalla osalla ihmisistä on tietenkin tuo tarve ainakin jollain tasolla, mutta joukkovainoamiseen osallistuvat ovat yleensä todennäköisesti tavallista laumahenkisempiä. Moni mukaan lähtenyt varmaan huumaantuu siitä tunteesta, että on osa joukkoa, jolla on yhteinen "tärkeä tehtävä". Tässä tapauksessa asetelma ei ole "me vastaan ne", vaan "me vastaan se". Sankarillista? Ei, vaan täysin pelkurimaista ja alhaista toimintaa. Monet mukana olevat tietämättömät ja yksinkertaiset ihmiset ilmeisesti kuitenkin kokevat olevansa hyvällä asialla ja tekevänsä yhteisön turvallisemmaksi tms.
Ketjuun "Ohjeita stalkatuille" ilmestyi yhdeltä nimimerkiltä tällaisia viestejä:
Paras ohje on kyllä se, että tutustuu reilusti stalkkaajiinsa. Esittäytyy ja lyö kättä. Juotte yhdessä vaikka kahvit.
Siinä sitä huomaa, että ihmisiä ne stalkaajatkin ovat. Voitte sitten yhdessä myös puida eri osapuolten toiveita siitä, miten jatkossa stalkkaillaan.
Tärkeintä on, ettei stalkkausta ota haudanvakavasti. Hymyä huuleen ja hyvällä meiningillä eteenpäin!
...
Nopeaa ajattelua! Pari olusta stalkkaajien kanssa on erinomainen idea. Kun alkoholi kirvoittaa ajatuksen ja kielenkannat, on helppo innovoida yhdessä vaikka uusia stalkkaustapoja. Stalkkerit saavat puuhaa, ja stalkattu saa tuntea itsensä tärkeäksi, kun on stalkkauksen arvoinen!
...
Älä hyvä ihminen demonisoi stalkkereita. Opettele tuntemaan heitä, niin huomaat monen olevan tosi jees tyyppi.
Stalkkaaminen on vain harrastus monien harrastusten joukossa. Jos se on joskus vahingossa päässyt pahoittamaan sinun mielesi, kerro vain stalkkereille suoraan ja reilusti, mihin suuntaan toivoisit stalkkausta muutettavan. Mielipiteesi on tärkeä, mutta muista kertoa se rakentavasti!
Mitä tuohon nyt edes sanoisi, muuta kuin, että tietoisesti joukkovainoamiseen osallistuvat ihmiset ovat rikollisia ja vainoamisen kohteen vihollisia. Tuollainen ihminen ei ole "tosi jees tyyppi", vaikka sellaisen vaikutelman osaisi itsestään antaakin. Ovathan psykopaatitkin usein ulospäin hyvin hurmaavia, vaikka salaa ja selän takana koko ajan juonittelevat häikäilemättömästi.
Eli kukin omalla tyylillään, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa jutustella oluen äärellä rikollisen kanssa, joka on mukana toiminnassa, jolla yritetään tuhota minun elämä täydellisesti. Nykyään en enää edes tervehdi takaisin naapureita, joiden tiedän suurella todennäköisyydellä olevan mukana vainoamisessa. Narsistien uhrejahan neuvotaan katkaisemaan kaikki yhteydet narsistiin, jonka kanssa he ovat olleet tekemisissä. Joukkovainoamisen kohteelle se ohje ei vain oikein toimi, koska ei ole kyse yksittäisestä narsistista, vaan narsistien ja psykopaattien johtamasta suuresta joukosta ihmisiä, joka tunkeutuu väkisin hänen elämäänsä, minne ikinä hän meneekin.
Mutta irvailuksihan nuo viestit ovatkin epäilemättä tarkoitettu. Niissä vähätellään rikoksen vakavuutta esittämällä joukkovainoaminen vain jonkinlaisena sosiaalisena leikkinä, jossa on kaksi yhdenvertaista osapuolta. Tai ehkä joillain joukkovainoajilla todella on tuollaista ajattelua, mutta silloin täytyy jo olla jokin vakava persoonallisuushäiriö ja siitä kumpuava vääristynyt tapa nähdä ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tuollaiset henkilöt ovat syyntakeisia eli he toimivat täydessä ymmärryksessä, mutta heiltä puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan eli aito empatia.
sunnuntai 12. elokuuta 2018
Vartiointiliikkeen Securitas auto oli kyttäämässä joukkovainottujen tapaamispaikan vieressä, kun olin menossa sinne
Ennestään tuttu vartiointiliikkeen Securitas auto (OUU-714) oli kyttäämässä Paasikiven aukiolla, kun olin menossa läheiseen ravintolaan joukkovainottujen tapaamiseen lauantaina 11.8.2018. Vartija istui autossa, kun otin siitä kuvan klo 16:20.
Tämä (ja paljon muuta) tapahtui yhden aiemman joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä launtaina 13.1.2018:
Kun tulimme porukalla Paasikiven aukiolle, siihen ajoi samaan aikaan sama Securitaksen auto (OUU-714), johon olen törmännyt usein kauppareissuilla Kalliossa ja Hakaniemessä. Sitä ennen siihen oli jo tullut iso ns. XL-poliisimaija. Ja toiselle puolelle Mannerheimintietä Kiasman eteen oli pysäköity toinen poliisimaija.
https://indietarget.blogspot.com/2018/01/vainottujen-tukiyhdistyksen.html
Olen aiemmin julkaissut kuvia tuosta samasta autosta myös näissä:
https://indietarget.blogspot.com/2017/04/rajua-paivittaista-sahkomagneettista.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/11/kaksi-vanhaa-tuttua-vartiointiliikkeen.html
Tämä (ja paljon muuta) tapahtui yhden aiemman joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä launtaina 13.1.2018:
Kun tulimme porukalla Paasikiven aukiolle, siihen ajoi samaan aikaan sama Securitaksen auto (OUU-714), johon olen törmännyt usein kauppareissuilla Kalliossa ja Hakaniemessä. Sitä ennen siihen oli jo tullut iso ns. XL-poliisimaija. Ja toiselle puolelle Mannerheimintietä Kiasman eteen oli pysäköity toinen poliisimaija.
https://indietarget.blogspot.com/2018/01/vainottujen-tukiyhdistyksen.html
Olen aiemmin julkaissut kuvia tuosta samasta autosta myös näissä:
https://indietarget.blogspot.com/2017/04/rajua-paivittaista-sahkomagneettista.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/11/kaksi-vanhaa-tuttua-vartiointiliikkeen.html
maanantai 6. elokuuta 2018
Epäilyttävä kohtaaminen paloauton kanssa viime perjantaina
Vainoamisen alkuaikoina muutama vuosi sitten kohtaamisia oli poliisiautojen ja ambulanssien lisäksi paljon myös paloautojen kanssa. Mutta kun aloin julkaista blogissa paloautoista kuvia ja videoita, kohtaamisen niiden kanssa vähenivät selvästi, ja nyt niitä on ollut harvakseltaan. Kommentoin asiaa 30.7.2018 yhdessä Suomi24:n joukkovainoamista käsittelevässä ketjussa, johon kirjoitin muutaman viestin:
Ei välttämättä olekaan poliisi alkuunpanevana voimana, mutta minun kohdalla vainoamisessa on ollut mukana niin paljon poliiseja, että on vaikea uskoa, etteikö Helsingin poliisilaitoksen sisällä tiedettäisi jo laajasti minun tapauksesta, vaikkei sitä organisoitaisi johtotasolta. Samaa on toki tapahtunut myös muissa kaupungeissa, kun niissä olen käynyt eli kyse ei ole vain Helsingin poliisista. Ja mukana on ollut myös ambulansseja ja palokuntaa, tosin vähemmän sen jälkeen, kun aloin julkaisemaan paloautoista kuvia ja videoita blogissa.
Kyllä viranomaisia on muutenkin laajasti mukana vainoamisessa, mutta voi olla, että kyse on kaikille viranomaistahoille soluttautuneesta verkostosta, ei varsinaisesti itse niistä laitoksista. Mikä se verkosto on, on tässä vaiheessa vain spekulointia.
Pari päivää tuon jälkeen perjantaina 3.8.2018, kun olin menossa klo 23 jälkeen Hämeentie 42:n K-Markettiin, oli vähän matkan päähän siitä Hämeentien toiselle puolelle pysäköity paloauto, jolla oli vilkut päällä. Aloin kuvaamaan sitä videolle klo 23:22, ja se lähti menemään takaisin Kallion pelastusasemalle hieman yli minuutti siitä.
Tarkistin Tilannehuone-sivustolta, oliko lähellä tuota aikaa mitään hälytyksiä, ja löysin kaksi: klo 22:57 - ihmisen pelastaminen vedestä ja klo 23:10:42 - rakennuspalo: pieni.
Tuo jälkimmäinen se voisi kai periaatteessa olla, mutta paloautolla menee tuohon paikkaan pääsemiseen hälytyksestä alkaen varmasti ainakin muutama minuutti, joten kovin nopeasti siinä edettiin, kun paloauto lähti pois jo klo 23:23. Ei vaikuta uskottavalta, että kyseessä olisi ollut ainakaan oikea hätätilanne, jos tuosta hälytyksestä siis oli edes kyse. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun paloautoja ajaa ohi tai tulee vastaan, vaikka mitään hälytystä ei kyseisenä ajankohtana löytynyt Tilannehuoneen tietokannasta.
Mutta miten se tiedettäisiin, että tulisin sinnepäin, missä paloauto oli? Siten, että Hämeentien 42:n K-Market on ainoa klo 23 jälkeen auki oleva niistä kaupoista, joissa Hakaniemessä ja Kalliossa käyn.
Tuolla parin vuoden takaisesta tapauksesta, kun Kalliossa oli pelastuslaitoksen suuren mittakaavan operaatio, joka oli järjestetty juuri, kun olin menossa Hakaniemen ympyrätalon apteekkiin, jossa käytännössä aina käyn hakemassa yhtä lääkettä, joka minulla on pitkäaikaisessa käytössä. (Sanotaan nyt sen verran, että kyse EI ole psykoosi- tai masennuslääkkeestä.)
https://indietarget.blogspot.com/2016/10/todennakoisesti-lavastettu-hatatilanne.html
Muidenkaan silminnäkijöiden mukaan palokunnalla ei ollut mitään tehtävää tapahtumapaikalla. Oliko kyse vain väärästä hälytyksestä, jonka satuin todistamaan paikan päällä, vai minun nähtäväksi tarkoitetusta pelastuslaitoksen ja poliisien järjestämästä katuteatterista? Sitä en voi oikeasti tietää, mutta kun on ollut vuosia organisoidun vainoamisen kohteena, niin oppii sen, että aitoja sattumia ei kohdeyksilön elämässä juuri ole. Sitä sanovat sekä monet kohdeyksilöt että organisoidun vainoamisen ilmiön tutkijat.
Tuohon tilanteeseen saattoi myös sisältyä viittaus tapahtumiin minuun kohdistuneen vainoamiskampanjan alkuvaiheessa, joihin en tässä kohtaa mene tarkemmin. Siis sellainen viittaus, joista olen aiemmin kertonut, eli kohdetta muistutetaan jostain, mistä hän on puhunut tai mitä hänelle on tapahtunut. Se on yksi organisoidun vainoamisen keskeisiä menetelmiä ja siinä on kyse pitkälti samasta asiasta kuin ns. kohdistetussa keskustelussa:
Directed conversation - kohteelle suunnattu keskustelu
Julkisella paikalla ihmiset, joita kohde ei tunne, käyvät hänen kuullen keskusteluita, joissa viitataan hänen henkilökohtaisiin asioihinsa tai esimerkiksi johonkin, mistä kohde on juuri puhunut yksityisesti, puhelimessa tai netissä. Tieto näistä asioista on saatu salakuuntelemalla, kuuntelemalla puheluita, tarkkailemalla tietoliikennettä, mitä tehdään 24/7 organisoidussa vainoamisessa, tai jonkun hänen kanssaan tekemisissä olleen ilmiantajan kautta. Tällä on tarkoitus voimistaa kohteen tunnetta siitä, että hän on jatkuvan tarkkailun alla ja että hänellä ei ole lainkaan yksityisyyttä.
Tuo sama vaikutus voidaan siis saada aikaan myös visuaalisesti katuteatterin avulla.
Street theater - katuteatteri
Katuteatteri tarkoittaa erikoisten kohteen nähtäviksi tarkoitettujen tapahtumien ja tilanteiden lavastamista julkisilla paikoilla. Tapahtumat ovat kuitenkin riittävän tavanomaisia, jotta ne näyttävät herkistymättömille ulkopuolisille normaalilta elämänmenolta. Mutta tarkemmalla silmällä ja korvalla ne vaikuttavat erikoisilta tai jopa täysin älyttömiltä. Näihin tilanteisiin liittyy usein kohteen kuultavaksi tarkoitettua keskustelua, miimausta, kohteelle osoitettua huutelua ja tuijottamista. Joskus kohdetta kohtaan voidaan myös käyttäytyä uhkaavasti pelottelumielessä.
http://indietarget.blogspot.com/2016/06/organisoituun-vainoamiseen-liittyvien.html
Ei välttämättä olekaan poliisi alkuunpanevana voimana, mutta minun kohdalla vainoamisessa on ollut mukana niin paljon poliiseja, että on vaikea uskoa, etteikö Helsingin poliisilaitoksen sisällä tiedettäisi jo laajasti minun tapauksesta, vaikkei sitä organisoitaisi johtotasolta. Samaa on toki tapahtunut myös muissa kaupungeissa, kun niissä olen käynyt eli kyse ei ole vain Helsingin poliisista. Ja mukana on ollut myös ambulansseja ja palokuntaa, tosin vähemmän sen jälkeen, kun aloin julkaisemaan paloautoista kuvia ja videoita blogissa.
Kyllä viranomaisia on muutenkin laajasti mukana vainoamisessa, mutta voi olla, että kyse on kaikille viranomaistahoille soluttautuneesta verkostosta, ei varsinaisesti itse niistä laitoksista. Mikä se verkosto on, on tässä vaiheessa vain spekulointia.
Pari päivää tuon jälkeen perjantaina 3.8.2018, kun olin menossa klo 23 jälkeen Hämeentie 42:n K-Markettiin, oli vähän matkan päähän siitä Hämeentien toiselle puolelle pysäköity paloauto, jolla oli vilkut päällä. Aloin kuvaamaan sitä videolle klo 23:22, ja se lähti menemään takaisin Kallion pelastusasemalle hieman yli minuutti siitä.
Tarkistin Tilannehuone-sivustolta, oliko lähellä tuota aikaa mitään hälytyksiä, ja löysin kaksi: klo 22:57 - ihmisen pelastaminen vedestä ja klo 23:10:42 - rakennuspalo: pieni.
Tuo jälkimmäinen se voisi kai periaatteessa olla, mutta paloautolla menee tuohon paikkaan pääsemiseen hälytyksestä alkaen varmasti ainakin muutama minuutti, joten kovin nopeasti siinä edettiin, kun paloauto lähti pois jo klo 23:23. Ei vaikuta uskottavalta, että kyseessä olisi ollut ainakaan oikea hätätilanne, jos tuosta hälytyksestä siis oli edes kyse. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun paloautoja ajaa ohi tai tulee vastaan, vaikka mitään hälytystä ei kyseisenä ajankohtana löytynyt Tilannehuoneen tietokannasta.
Tuolla parin vuoden takaisesta tapauksesta, kun Kalliossa oli pelastuslaitoksen suuren mittakaavan operaatio, joka oli järjestetty juuri, kun olin menossa Hakaniemen ympyrätalon apteekkiin, jossa käytännössä aina käyn hakemassa yhtä lääkettä, joka minulla on pitkäaikaisessa käytössä. (Sanotaan nyt sen verran, että kyse EI ole psykoosi- tai masennuslääkkeestä.)
https://indietarget.blogspot.com/2016/10/todennakoisesti-lavastettu-hatatilanne.html
Muidenkaan silminnäkijöiden mukaan palokunnalla ei ollut mitään tehtävää tapahtumapaikalla. Oliko kyse vain väärästä hälytyksestä, jonka satuin todistamaan paikan päällä, vai minun nähtäväksi tarkoitetusta pelastuslaitoksen ja poliisien järjestämästä katuteatterista? Sitä en voi oikeasti tietää, mutta kun on ollut vuosia organisoidun vainoamisen kohteena, niin oppii sen, että aitoja sattumia ei kohdeyksilön elämässä juuri ole. Sitä sanovat sekä monet kohdeyksilöt että organisoidun vainoamisen ilmiön tutkijat.
Tuohon tilanteeseen saattoi myös sisältyä viittaus tapahtumiin minuun kohdistuneen vainoamiskampanjan alkuvaiheessa, joihin en tässä kohtaa mene tarkemmin. Siis sellainen viittaus, joista olen aiemmin kertonut, eli kohdetta muistutetaan jostain, mistä hän on puhunut tai mitä hänelle on tapahtunut. Se on yksi organisoidun vainoamisen keskeisiä menetelmiä ja siinä on kyse pitkälti samasta asiasta kuin ns. kohdistetussa keskustelussa:
Directed conversation - kohteelle suunnattu keskustelu
Julkisella paikalla ihmiset, joita kohde ei tunne, käyvät hänen kuullen keskusteluita, joissa viitataan hänen henkilökohtaisiin asioihinsa tai esimerkiksi johonkin, mistä kohde on juuri puhunut yksityisesti, puhelimessa tai netissä. Tieto näistä asioista on saatu salakuuntelemalla, kuuntelemalla puheluita, tarkkailemalla tietoliikennettä, mitä tehdään 24/7 organisoidussa vainoamisessa, tai jonkun hänen kanssaan tekemisissä olleen ilmiantajan kautta. Tällä on tarkoitus voimistaa kohteen tunnetta siitä, että hän on jatkuvan tarkkailun alla ja että hänellä ei ole lainkaan yksityisyyttä.
Tuo sama vaikutus voidaan siis saada aikaan myös visuaalisesti katuteatterin avulla.
Street theater - katuteatteri
Katuteatteri tarkoittaa erikoisten kohteen nähtäviksi tarkoitettujen tapahtumien ja tilanteiden lavastamista julkisilla paikoilla. Tapahtumat ovat kuitenkin riittävän tavanomaisia, jotta ne näyttävät herkistymättömille ulkopuolisille normaalilta elämänmenolta. Mutta tarkemmalla silmällä ja korvalla ne vaikuttavat erikoisilta tai jopa täysin älyttömiltä. Näihin tilanteisiin liittyy usein kohteen kuultavaksi tarkoitettua keskustelua, miimausta, kohteelle osoitettua huutelua ja tuijottamista. Joskus kohdetta kohtaan voidaan myös käyttäytyä uhkaavasti pelottelumielessä.
http://indietarget.blogspot.com/2016/06/organisoituun-vainoamiseen-liittyvien.html
torstai 28. kesäkuuta 2018
Kohtaamisia vartijoiden kanssa kesäkuussa 2018
Olen kirjoittanut blogissa paljon siitä, että vartijat kyttäävät minua jatkuvasti riippumatta vuorokaudenajasta kaupoissa ja ajavat auton usein kaupan eteen, kun olen siellä tai menossa sinne. Tai ennemminkin tekevät läsnäolonsa minulle selväksi. Englanninkielinen termi tällaiselle ilmeiselle tarkkailemiselle, joka tarkkailun kohteen on tarkoituskin huomata, on conspicuous surveillance. Mutta varsinkin viime aikoina näitä kohtaamisia vartijoiden kanssa on ollut usein muuallakin kuin kaupassa tai niiden edessä, ja tässä muutama tapaus kesäkuulta 2018.
Kaksi eri vartiointiliikkeen Securitas autoa tuli peräkkäisinä päivinä minun kanssa yhtaikaa täsmälleen samaan paikkaan (Pengerkadulle Alli Tryggin puiston viereen), kun olin menossa kauppaan. Ensimmäisessa tapauksessa auto (SNN-603) ajoi vain ohi, mutta seuraavana päivänä vartija pysäköi auton (UZO-886) aivan minun nenän eteen ja tuli myös ulos autosta. Kuvat otettu 6.6.2018 klo 20:23 ja 7.6.2018 klo 21:32-21:33. Olen julkaissut noista samoista autoista monia kuvia ja videoita jo aiemmin.
16.6.2018 klo 15:15 Securitaksen auto UZO-886 tuli vastaan Hämeentien ja Käenkujan risteyksessä hetki sen jälkeen, kun olin lähtenyt kotoota muualle.
17.6.2018 klo 23:43 kolme Securitaksen autoa tuli samaan aikaan Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen, kun olin myöhäisellä kävelyllä. Kaksi niistä jatkoi suoraan risteyksen läpi Sörnäisten suuntaan ja yksi kääntyi ylös Viidennelle linjalle. Kaksi ensimmäistä ehti melkein livahtaa pois näkyvistä, ennen kuin huomasin laittaa kännykkäkameran päälle, joten niistä en saanut niin hyvää kuvaa.
Laitan toisessa blogipostauksessa kuvamateriaalia joistain muista tämän kesäkuun kohtaamisista vartijoiden kanssa, jotka tapahtuivat samassa yhteydessä, kun kohtasin poliisiautoja ja palomiehiä.
En voi vahvistaa, pitääkö se varmasti paikkansa, mutta eräs henkilö on kertonut minulle, että jotkut vartijat harjoittaisivat vainoamista varsinaisen työajan ulkopuolella pimeästi rahallista korvausta tai joitain etuuksia vastaan.
PÄIVITYS:
Pari päivää tämän julkaisemisen jälkeen 30.6.2018 kohtasin taas kaksi yllä mainittua ennestään tuttua Securitaksen muutaman minuutin sisällä. Olin menossa pyörällä kauppaan Hakaniemen S-Markettiin ja ajoin sinne Hakaniemen ympyrätalon kautta. Käyn usein myös ympyrätalon S-Marketissa, mutta tällä kertaa olin siis menossa Hakaniemen S-Markettiin. Huomasin kuitenkin, että ympyrätalon viereen oli pysäköity Securitaksen auto (UZO-886), joten otin siitä kuvan klo 19:46.
Jatkoin sitten eteenpäin Hakaniemen S-Markettiin ja osasin melkein jo odottaa, että sen viereen olisi pysäköity Securitaksen auto (SNN-603), ja niinhän se olikin. Ja samaan aikaan, kun tulin laittamaan pyörää kaupan viereiseen parkkiin, niin vartija käveli ohi. Kuvat otettu klo 19:50-19:51.
Sattumaako vain? On nimittäin ennenkin käynyt niin, että kun olen kirjoittanut tai julkaissut blogissa juuri jotain, niin siihen on reagoitu jollain tavalla ulkomaailmassa. Voisiko tuossa olla ollut kyse myös siitä, että vainoamisen organisoijat eivät olleet varmoja siitä, kumpaan kauppaan olen menossa ja laittoivat siksi kummankin eteen varmuuden vuoksi valmiiksi vartijan auton? Vai leikkivätkö muuten vaan sillä meininigillä, että "onpas hauskaa, kun me parkkeerattiin nuo kaksi samaa autoa taas sen nenän eteen"? Oli miten oli, niin tällaisia sattumia on riittänyt minun elämässä sen jälkeen, kun vainoaminen viitisen vuotta sitten alkoi.
Kaksi eri vartiointiliikkeen Securitas autoa tuli peräkkäisinä päivinä minun kanssa yhtaikaa täsmälleen samaan paikkaan (Pengerkadulle Alli Tryggin puiston viereen), kun olin menossa kauppaan. Ensimmäisessa tapauksessa auto (SNN-603) ajoi vain ohi, mutta seuraavana päivänä vartija pysäköi auton (UZO-886) aivan minun nenän eteen ja tuli myös ulos autosta. Kuvat otettu 6.6.2018 klo 20:23 ja 7.6.2018 klo 21:32-21:33. Olen julkaissut noista samoista autoista monia kuvia ja videoita jo aiemmin.
16.6.2018 klo 15:15 Securitaksen auto UZO-886 tuli vastaan Hämeentien ja Käenkujan risteyksessä hetki sen jälkeen, kun olin lähtenyt kotoota muualle.
17.6.2018 klo 23:43 kolme Securitaksen autoa tuli samaan aikaan Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen, kun olin myöhäisellä kävelyllä. Kaksi niistä jatkoi suoraan risteyksen läpi Sörnäisten suuntaan ja yksi kääntyi ylös Viidennelle linjalle. Kaksi ensimmäistä ehti melkein livahtaa pois näkyvistä, ennen kuin huomasin laittaa kännykkäkameran päälle, joten niistä en saanut niin hyvää kuvaa.
Laitan toisessa blogipostauksessa kuvamateriaalia joistain muista tämän kesäkuun kohtaamisista vartijoiden kanssa, jotka tapahtuivat samassa yhteydessä, kun kohtasin poliisiautoja ja palomiehiä.
En voi vahvistaa, pitääkö se varmasti paikkansa, mutta eräs henkilö on kertonut minulle, että jotkut vartijat harjoittaisivat vainoamista varsinaisen työajan ulkopuolella pimeästi rahallista korvausta tai joitain etuuksia vastaan.
PÄIVITYS:
Pari päivää tämän julkaisemisen jälkeen 30.6.2018 kohtasin taas kaksi yllä mainittua ennestään tuttua Securitaksen muutaman minuutin sisällä. Olin menossa pyörällä kauppaan Hakaniemen S-Markettiin ja ajoin sinne Hakaniemen ympyrätalon kautta. Käyn usein myös ympyrätalon S-Marketissa, mutta tällä kertaa olin siis menossa Hakaniemen S-Markettiin. Huomasin kuitenkin, että ympyrätalon viereen oli pysäköity Securitaksen auto (UZO-886), joten otin siitä kuvan klo 19:46.
Jatkoin sitten eteenpäin Hakaniemen S-Markettiin ja osasin melkein jo odottaa, että sen viereen olisi pysäköity Securitaksen auto (SNN-603), ja niinhän se olikin. Ja samaan aikaan, kun tulin laittamaan pyörää kaupan viereiseen parkkiin, niin vartija käveli ohi. Kuvat otettu klo 19:50-19:51.
Sattumaako vain? On nimittäin ennenkin käynyt niin, että kun olen kirjoittanut tai julkaissut blogissa juuri jotain, niin siihen on reagoitu jollain tavalla ulkomaailmassa. Voisiko tuossa olla ollut kyse myös siitä, että vainoamisen organisoijat eivät olleet varmoja siitä, kumpaan kauppaan olen menossa ja laittoivat siksi kummankin eteen varmuuden vuoksi valmiiksi vartijan auton? Vai leikkivätkö muuten vaan sillä meininigillä, että "onpas hauskaa, kun me parkkeerattiin nuo kaksi samaa autoa taas sen nenän eteen"? Oli miten oli, niin tällaisia sattumia on riittänyt minun elämässä sen jälkeen, kun vainoaminen viitisen vuotta sitten alkoi.
keskiviikko 20. kesäkuuta 2018
sunnuntai 14. tammikuuta 2018
Vainottujen tukiyhdistyksen perustaminen etenee, poliisi lisäsi vainoamista
Joukkovainottujen tukiyhdistys on ollut perusteilla, ja siitä oli keskustelua Peacepink-sivustolla viime keskiviikkona 10.01.2018.
Kun lähdin samana päivänä myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä, niin poliisi järjesti Hakaniemessä/Kalliossa operaation monen poliisiauton voimin. Etsin eri lehtien nettisivuilta uutisia, mutta missään ei mainittu mistään poliisioperaatiosta tuohon aikaan tuolla alueella. Voitte itse arvioida, kuinka todennäköisesti kyse oli sattumasta tai sitten minua vastaan suunnatusta vainoamisoperaatiosta, kun otatte huomioon yllämainitun asiayhteyden ja allaolevissa videoissa näkyvät tapahtumat.
Tässä olin kävelemässä Sörnäisten rantatietä ja kun olin tulossa Haapaniemenkadun risteykseen, niin siihen ajoi sireenit päällä farmarimallinen poliisiauto. Se sammutti sireenit minun kohdalla ja kääntyi Haapaniemenkadulle ja sitten Helmiäispolulle. Video kuvattu klo 22:54.
Kun ylitin Haapaniemenkadulla suojatien, alkoi kuulua sireenin ulvontaa toiselta suunnalta ja näin vilaukselta poliisimaijan ajavan Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyksen yli Hakaniemen suuntaan. Sen jälkeen tuli toinen poliisiauto sireenit päällä samalta suunnalta kuin farmarimallinen poliisiauto. Video kuvattu klo 22:55.
Parin minuutin päästä siitä, kun kävelin Sörnäisten rantatietä vielä eteenpäin kääntyäkseni vähän matkan päästä Vetehisenkujalle ja Näkin puistoon, vastaan tuli jalkakäytävällä kolme poliisimaijaa peräkanaa ajaen. Ne kääntyivät sitten Haapaniemenkadun risteyksessä Sörnäisten rantatielle Hakaniemen suuntaan ja seuraavassa risteyksessä Näkinkujalle. Video kuvattu klo 22:58.
Kun tulin Näkin puistoon, huomasin että se farmarimallinen poliisiauto (tunnus 141) oli pysäköitynä siellä olutravintolan viereen. Kun olin kuvannut sen ja lähtenyt paikalta pois, Näkin puistosta tuli kaksi poliisia, jotka menivät autoon ja ajoivat pois. Video kuvattu klo 23:00.
Launtaina 13.01.2018 oli taas uusi vainottujen tapaaminen, ja tällä kertaa sovittiin tukiyhdistyksen perustamisesta. Alla yhteenveto kohtaamisista poliisiautojen kanssa matkalla tapaamiseen ja erityisesti sieltä lähtiessä.
Kun tulin Hakaniemen ratikkapysäkeille jatkaakseni siitä Kamppiin, jossa tapaaminen oli, tyhjälle Hakaniemen torille oli pysäköity poliisimaija kone käyden ja nokka pysäkkien suuntaan. Kun olin päässyt hetki sen jälkeen sisälle ratikkaan, näin että se oli lähtenyt pois. Video kuvattu klo 16:03.
Kun tulimme Kampissa ulos tapaamispaikasta, keskelle Narinkkatoria oli pysäköity poliisimaija samalla tavalla kone käyden ja nokka minun suuntaan kuin Hakaniemen torilla ennen tapaamista. Video kuvattu klo 16:41.
Kun tulimme porukalla Paasikiven aukiolle, siihen ajoi samaan aikaan sama Securitaksen auto (OUU-714), johon olen törmännyt usein kauppareissuilla Kalliossa ja Hakaniemessä. Sitä ennen siihen oli jo tullut iso ns. XL-poliisimaija. Ja toiselle puolelle Mannerheimintietä Kiasman eteen oli pysäköity toinen poliisimaija. Kuvat otettu klo 16:43-16:44. Kun ylitimme suojatien Mannerheimintien ja Postikadun risteyksessä, sen läpi ajoi farmarimallinen poliisiauto kääntyen Postikadulle, mutta siitä en ehtinyt ottaa kuvaa.
Menimme ratikalla Kallioon "jatkoille" syömään ja lasilliselle. Kun olin lähtenyt siitä ravintolasta pois, kävelin kahden tapaamiseen osallistuneen kanssa Karhupuistoon, koska he olivat lähdössä siitä ratikalla keskustaan. Juuri kun ratikka oli tulossa pysäkille, Pelastusaseman suunnalta tuli poliisimaija, joka kääntyi sitten alas Porthaninkadulle. Video kuvattu klo 21:44.
Kun nuo kaksi kaveria olivat hypänneet ratikkaan, samaan risteykseen tuli toiselta suunnalta farmarimallinen poliisiauto, joka sekin kääntyi alas Porthaninkadulle. Video kuvattu klo 21:44.
Sunnuntaina 14.01.2018 en nähnyt kauppareissulla poliisiautoja, mutta sen sijaan törmäsin kahteen Securitaksen autoon. Näissä kohtaamisissa oli ollut taukoa sen jälkeen, kun niitä oli erityisen paljon marraskuun lopulla ja kirjoitin asiasta laajasti joulukuun alussa.
Kun tulin Sörnäisten rantatien ja Viherniemenkadun risteykseen, sen viereen oli pysäköity vanha tuttu Securitaksen auto (UZO-886). Vartija oli autossa, näytti näppäilevän kännykkää ja lähti liikkeelle noin minuutti sen jälkeen, kun oli tullut paikalle. Video kuvattu klo 17:57.
Kun tulin Hakaniemen S-Marketille, sen viereen oli pysäköity toinen Securitaksen auto (RTN-174). Kun tulin kaupasta ulos, se oli lähtenyt pois. Kuva otettu klo 18:01.
Kun lähdin samana päivänä myöhään illalla kaupassa ja pienellä kävelyllä, niin poliisi järjesti Hakaniemessä/Kalliossa operaation monen poliisiauton voimin. Etsin eri lehtien nettisivuilta uutisia, mutta missään ei mainittu mistään poliisioperaatiosta tuohon aikaan tuolla alueella. Voitte itse arvioida, kuinka todennäköisesti kyse oli sattumasta tai sitten minua vastaan suunnatusta vainoamisoperaatiosta, kun otatte huomioon yllämainitun asiayhteyden ja allaolevissa videoissa näkyvät tapahtumat.
Tässä olin kävelemässä Sörnäisten rantatietä ja kun olin tulossa Haapaniemenkadun risteykseen, niin siihen ajoi sireenit päällä farmarimallinen poliisiauto. Se sammutti sireenit minun kohdalla ja kääntyi Haapaniemenkadulle ja sitten Helmiäispolulle. Video kuvattu klo 22:54.
Kun ylitin Haapaniemenkadulla suojatien, alkoi kuulua sireenin ulvontaa toiselta suunnalta ja näin vilaukselta poliisimaijan ajavan Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyksen yli Hakaniemen suuntaan. Sen jälkeen tuli toinen poliisiauto sireenit päällä samalta suunnalta kuin farmarimallinen poliisiauto. Video kuvattu klo 22:55.
Parin minuutin päästä siitä, kun kävelin Sörnäisten rantatietä vielä eteenpäin kääntyäkseni vähän matkan päästä Vetehisenkujalle ja Näkin puistoon, vastaan tuli jalkakäytävällä kolme poliisimaijaa peräkanaa ajaen. Ne kääntyivät sitten Haapaniemenkadun risteyksessä Sörnäisten rantatielle Hakaniemen suuntaan ja seuraavassa risteyksessä Näkinkujalle. Video kuvattu klo 22:58.
Kun tulin Näkin puistoon, huomasin että se farmarimallinen poliisiauto (tunnus 141) oli pysäköitynä siellä olutravintolan viereen. Kun olin kuvannut sen ja lähtenyt paikalta pois, Näkin puistosta tuli kaksi poliisia, jotka menivät autoon ja ajoivat pois. Video kuvattu klo 23:00.
Launtaina 13.01.2018 oli taas uusi vainottujen tapaaminen, ja tällä kertaa sovittiin tukiyhdistyksen perustamisesta. Alla yhteenveto kohtaamisista poliisiautojen kanssa matkalla tapaamiseen ja erityisesti sieltä lähtiessä.
Kun tulin Hakaniemen ratikkapysäkeille jatkaakseni siitä Kamppiin, jossa tapaaminen oli, tyhjälle Hakaniemen torille oli pysäköity poliisimaija kone käyden ja nokka pysäkkien suuntaan. Kun olin päässyt hetki sen jälkeen sisälle ratikkaan, näin että se oli lähtenyt pois. Video kuvattu klo 16:03.
Kun tulimme Kampissa ulos tapaamispaikasta, keskelle Narinkkatoria oli pysäköity poliisimaija samalla tavalla kone käyden ja nokka minun suuntaan kuin Hakaniemen torilla ennen tapaamista. Video kuvattu klo 16:41.
Kun tulimme porukalla Paasikiven aukiolle, siihen ajoi samaan aikaan sama Securitaksen auto (OUU-714), johon olen törmännyt usein kauppareissuilla Kalliossa ja Hakaniemessä. Sitä ennen siihen oli jo tullut iso ns. XL-poliisimaija. Ja toiselle puolelle Mannerheimintietä Kiasman eteen oli pysäköity toinen poliisimaija. Kuvat otettu klo 16:43-16:44. Kun ylitimme suojatien Mannerheimintien ja Postikadun risteyksessä, sen läpi ajoi farmarimallinen poliisiauto kääntyen Postikadulle, mutta siitä en ehtinyt ottaa kuvaa.
Menimme ratikalla Kallioon "jatkoille" syömään ja lasilliselle. Kun olin lähtenyt siitä ravintolasta pois, kävelin kahden tapaamiseen osallistuneen kanssa Karhupuistoon, koska he olivat lähdössä siitä ratikalla keskustaan. Juuri kun ratikka oli tulossa pysäkille, Pelastusaseman suunnalta tuli poliisimaija, joka kääntyi sitten alas Porthaninkadulle. Video kuvattu klo 21:44.
Kun nuo kaksi kaveria olivat hypänneet ratikkaan, samaan risteykseen tuli toiselta suunnalta farmarimallinen poliisiauto, joka sekin kääntyi alas Porthaninkadulle. Video kuvattu klo 21:44.
Sunnuntaina 14.01.2018 en nähnyt kauppareissulla poliisiautoja, mutta sen sijaan törmäsin kahteen Securitaksen autoon. Näissä kohtaamisissa oli ollut taukoa sen jälkeen, kun niitä oli erityisen paljon marraskuun lopulla ja kirjoitin asiasta laajasti joulukuun alussa.
Kun tulin Sörnäisten rantatien ja Viherniemenkadun risteykseen, sen viereen oli pysäköity vanha tuttu Securitaksen auto (UZO-886). Vartija oli autossa, näytti näppäilevän kännykkää ja lähti liikkeelle noin minuutti sen jälkeen, kun oli tullut paikalle. Video kuvattu klo 17:57.
Kun tulin Hakaniemen S-Marketille, sen viereen oli pysäköity toinen Securitaksen auto (RTN-174). Kun tulin kaupasta ulos, se oli lähtenyt pois. Kuva otettu klo 18:01.
lauantai 16. joulukuuta 2017
tiistai 12. joulukuuta 2017
Jos vainoajat todella uskovat, että kohde on vaarallinen...
Jos organisoituun vainoamiseen osallistuvat ihmiset todella uskovat, että kohteeksi valittu mies on vaarallinen, niin miten naiset uskaltavat lähestyä häntä? Tai pienikokoiset fyysisesti heikot miehet iltapimeässä syrjäkadulla? Ja varsinkin, jos he uskovat kohteen oikeasti olevan pedofiili, niin miten he voivat lähettää jopa lapsia stalkkaamaan häntä?
Omalla kohdallani tiedän, että vainoamiseen on osallistunut myös ihan tavallisia keskiluokkaisia perheenisiä, jotka ovat antaneet minun olla lastensa läheisyydessä. Miten kukaan isä voisi toimia niin, jos oikeasti uskoisi minusta levitetyt huhut, että olisin vaarallinen tai pedofiili (jollaiseksi miespuoliset kohteet usein leimataan)?
Jokin tässä ei nyt täsmää, vai mitä?
Omalla kohdallani tiedän, että vainoamiseen on osallistunut myös ihan tavallisia keskiluokkaisia perheenisiä, jotka ovat antaneet minun olla lastensa läheisyydessä. Miten kukaan isä voisi toimia niin, jos oikeasti uskoisi minusta levitetyt huhut, että olisin vaarallinen tai pedofiili (jollaiseksi miespuoliset kohteet usein leimataan)?
Jokin tässä ei nyt täsmää, vai mitä?
tiistai 5. joulukuuta 2017
Paljon kohtaamisia vartiointiliikkeen autojen ja vartijoiden kanssa marraskuun lopulla
Laitan pitkästä aikaa päivityksen kohtaamisista vartiointiliikkeen autojen ja vartijoiden kanssa kauppareissujen yhteydessä Kalliossa ja Hakaniemessä, koska marraskuun lopulla tuli niiden suhteen todella vilkas jakso. Se alkoi sen jälkeen, kun olin kirjoittanut Vauva-lehden "aihe vapaa" -palstalle paljon gang stalking -kommentteja ja myös poliisia satiirisesti ja sarkastisesti kritisoivia viestejä.
Niitä poliisikommentteja seuraavana päivänä 18.11.2017, kun lähdin pienelle kävelylle ja kauppaan, matkan varrella tuli muuten viisi poliisiauton ohiajoa. Yksi farmarimallinen poliisiauto (tunnus 243) ajoi ohi kahdesti, ensin Torkkelinmäellä ja sitten Hakaniemen ympyrätalon vieressä, toinen auto ajoi ohi Hakaniemen S-marketin vieressä, kolmas Sörnäisten rantatiellä Teatterikorkean kohdalla, ja sitten vielä poliisimaija kääntyi Hämeentieltä Lintulahdenkadulle, kun olin kävelemässä sitä ylös. Minulla oli tuolla kävelyllä seuraa, joten en oikein voinut ottaa niistä ohiajaneista poliisiautoista kuvia, koska se olisi tietenkin herättänyt ihmetystä. Kun minulla ei ollut enää seuraa ja olin tulossa kotiin, niin melkein minun asuintaloni eteen oli järjestetty tilanne, jossa oli valmiiksi yksi poliisimaija ja sen edessä henkilöauto, jonka kuljettaja näytti ulkomaalaistaustaiselta (taas kerran viittaus siihen, että olen maahanmuuttokriitikko?), ja paikalle tuli toinenkin maija samalla, kun aloin tilannetta kuvaamaan.
Verratkaa tuota seitsemän poliisiauton kohtaamista yhdellä iltakävelyllä siihen, että näin koko lokakuun aikana Kallion, Hakaniemen ja Merihaan alueella vain kerran poliisiauton. Tavallisesti kaavamaisesti ja taajaan toistuviin ohiajoihin on aiemmin tullut muutama viikon tai parin tauko, mutta viime lokakuu oli ennätyksellinen hiljainen poliisiautojen bongauksen suhteen sitten vainoamisen alkamisen. Mutta marraskuussa niitä tuli taas todella paljon, mistä lisää erillisessä päivityksessä.
Tiuhat kohtaamiset vartointiliikkeiden autojen ja vartijoiden kanssa alkoivat tuosta seuraavana päivänä.
Sunnuntai 19.11.2017
Kun olin jo käynyt Hämeentien K-marketissa, sen eteen ajoi minun nähden vartiointiliikkeen Securitas auto (UZO-886), josta vartija tuli ulos ja meni sisälle kauppaan. Kävin ottamassa autosta lähikuvan, jotta sain ylös sen rekisterinumeron. Kuvat otettu klo 22:39.
Tiistai 21.11.2017
Kun tulin ulos Kallion Lidlistä ja kävelin alas Neljättä linjaa, Securitaksen auto kääntyi sille Hämeentieltä. Se oli mahdollisesti odottanut Hämeentien K-marketin edessä, johon vainoamisen organisoijat odottivat ehkä minun menevän tällä kertaa, kuten usein, kun tuohon aikaan olen liikkeellä. Kuva otettu klo 21:39. Sen laatu on huono, koska kännykän kaivamiseen farkkujen taskusta meni aikaa.
Torstai 23.11.2017
Kun olin kävelemässä kauppaan, Hämeentien varrelle lähelle kauppahallia oli pysäköity Securitaksen auto (SNN-603). Kun tulin pois Hakaniemen S-marketista, vähän matkan päähän siitä Siltasaarenkadun varrelle oli pysäköity Securitaksen auto (UZO-886), ja paikalla oli tilanne, jossa oli mukana mies- ja naisvartija sekä ulkomaalaistaustainen mies ja suomalaisen näköinen nainen. Kuvasin tilannetta hetken aikaa herättämättä liikaa huomiota ja lähdin sitten kävelemään eteenpäin, kunnes huomasin Hakaniemen Postin vieressä Securitaksen auton (SNN-603). Ylitettyäni kadun siinä edellisessa tilanteessa mukana ollut mies kysyi minulta tulta ympyrätalon vieressä, kun olin kävelemässä sen ohi. Näytti siltä, että hän ja hänen seurassaan ollut nainen olivat menossa sisään ympyrätalon S-markettiin, joten tulen kysyminen oli aika ilmeinen tekosyy lähestyä minua, koska siitähän sitä tulta oli haettavissa muutaman metrin päästä kaupasta. Kyseinen mies virnuili ja naurahti samalla.
Kuvat otettu klo 21:06, 21:25 ja 21:27.
Launtai 25.11.2017
Kirjoitin aamupäivällä klo 11:35 tällaisen kommentin Suomi24:n salaliittopalstan gang stalking -ketjuun:
Vaikka tuo ylläoleva viesti on selvä provokaatio, niin selitän vielä kerran, että poliisiautojen ohiajoja tulee minun kohdalla liian usein ja kaavamaisesti, jotta ne voisivat olla sattumaa. On helppo heittää, että kyllähän sitä Helsingissä näkee aina poliisiautoja, mutta kuinka usein, on toinen kysymys.
Ensinnäkin jos kyse olisi vain sattumista, niin ohiajojen määrä ei vaihtelisi suuresti jaksoittain. Esim. viime lokakuussa näin asuinalueellani Hakaniemessä/Merihaassa/Kalliossa vain yhden poliisiauton koko kuukauden aikana. Siis yhden. Eikö niitä poliisiautoja pitänyt nähdä aina jatkuvasti tällä alueella?
Ja nyt marraskuussa ohiajojen määrä taas yhtäkkiä lisääntyi rajusti, niitä on jo tässä vaiheessa kuukautta jo ainakin parikymmentä tällä samalla alueella. Niitä on tullut melkein joka kerta, kun vain käyn kaupassa tai pienellä kävelyllä. Samanlaista jaksoittaista vaihtelua on ollut aiemminkin, ja olen siitä blogissa kirjoittanut.
Kun viime viikon lauantaina 18.11. kävin pienellä iltakävelyllä ja kaupassa, niin sen aikana tuli viisi poliisiauton ohiajoa. Yksi farmarimallinen poliisiauto ajoi ohi kahdessa kohtaa. Ja lopuksi, kun olin tulossa kotiin, niin melkein sen edessä oli (täysin sattumalta tietenkin) tilanne, jossa oli yksi poliisimaija valmiiksi, ja kun tulin sen kohdalle, niin siihen ajoi toinenkin poliisimaija. Olin muuten kirjoittanut edellisenä päivänä yhdelle suositulle keskustelupalstalle sarkasmin muodossa kovaa kritiikkiä poliisista. Tämä on tyypillistä: vainoajat reagoivat esim. siihen, mitä kirjoitan netissä.
Marraskuussa myös vartiointiliikkeen autot ovat ajelleet ohi vieläkin enemmän kuin aiemmin, mutta sekin on tietysti pelkkää sattumaa. Ja se, että ne tulevat jatkuvasti sen kaupan eteen, johon olen juuri menossa. Ja sekin on täyttä sattumaa, että jokaikinen kerta, kun menen yhteen tiettyyn kauppaan Kalliossa, niin vartija seisoskelee ovensuussa ja kun menen kassalle maksamaan, niin vartija tulee kassojen eteen lymyilemään.
Tarkoitin tuossa lihavoidussa kohdassa Kallion Lidliä, mutta kun menin illalla Hämeentien K-markettiin, niin siellä kävi samoin, eli Securitaksen vartija seisoskeli sisäänkäynnin vieressä auton ollessa parkkeerattuna kaupan edessä. Lidlissä sitä taas ei ole toistaiseksi tapahtunut tuon viestin kirjoittamisen jälkeen, mutta viimeksi, kun kävin siellä 04.12.2017, n. 170-senttinen vaaleahiuksinen naisvartija käveli heviosastolla hitaasti ohi kännykkää katsellen heti, kun olin tullut kauppaan.
Kuvat otettu klo 21:21.
Kommentoin tuota tapahtumaa seuraavana päivänä samassa ketjussa klo 11:25:
Joka tapauksessa, kun eilen menin kauppaan, niin kuinkas kävikään: sen eteen oli pysäköity vartiointiliikkeen auto ja vartija seisoskeli kassojen ja sisääntulon vieressä. Minulla on kuvat molemmista, eli älkää huolehtiko siitä, etteikö minulla olisi todisteita, kuten muistakin kohtaamisista vartiointiliikkeiden kanssa, joita on tässä marraskuussa todellakin ollut todella paljon, varsinkin lauantain 11.11. vainottujen tapaamisen jälkeen.
Mielenkiintoista tässä oli se, että tämä ei ole se kauppa, jota tuossa ylemmässä viestissä tarkoitin, vaan toinen minun vakiokaupoista. Tässä kaupassa vartija EI aina seisoskele siinä ovensuussa, kun kauppaan menen. Tätä minä juuri tarkoitin sillä, että vainoamisen organisoijat reagoivat siihen, mitä kirjoitan netissä, se on normaali käytäntö organisoidussa vainoamisessa yleensäkin. Niin, ja se vartija päätti sitten (täysin sattumalta tietenkin) tulla myös kaupan ostostiloihin minun perässä ja mennä juttelemaan kassalle, kun olin sinne pikkuhiljaa tulossa.
Keskiviikko 29.11.2017
Joku kirjoitti päivällä klo 14:23 yllä mainitun kommentin vastausviestissä näin:
Muistan tuon ajan, kun vartijat seurasivat ja näyttäytyivät ihmeellisen agressiivisesti minulle aina kun menin jonnekin julkiselle paikalle. Se oli hirveää aikaa, sitä kesti vuosia. Jostain syystä, tämä loppui vuosi sitten. Sen jälkeen, kun tavallaan pystyi hengittämään ja ajattelemaan, pystyin vasta tekemään rikosilmoituksen (vaikka ymmärrän, että poliisi ja vartiointiliikkeet taitavat olla samaa joukkuetta) vartijoiden tekemästä aiheettomasta vainosta tai ahdistelusta. Poliisilta tuli nopeasti vastaus kirjallisena, että tässä ei ole vartijoiden osalta rikosta (en ehkä osannut tarpeeksi hyvin selittää asiaani, ehkä oma vikani).
Tässä kohtaa täytyy todeta, että yksittäiset vartijat eivät välttämättä edes ymmärrä tai tiedosta osallistuvansa vainoamiseen, kuten joku minulle vastasi Suomi24:n keskustelussa viime keväänä:
Kun tavallinen poliisi, tullimies, rajavartija tai vartija saa työssään tiedon "epäilyttävästä" henkilöstä jonka liikkeitä tulee tarkkailla niin rivityöntekijä hoitaa vain työtään, ei hän useinkaan tiedä miksi niin tehdään. Stalkkaus järjestetään "ylempää" eikä kukaan kyseenalaista sitä, että onko kyse oikeasta työstä vai kiusallaan järjestetystä stalkkauksesta. Teitä turhaan seurailevat vartijat tai viranomaiset eivät siis ole mukana gangstalkingissa vaan suorittavat jonkun käskyjä, joka voi olla mukana siinä gangstalkingissa. Jos taas teitä seurataan syystä (esim terrorismiepäily ) niin kyse ei ole gangstalkingista vaan oikeasta seurannasta.
http://indietarget.blogspot.fi/2017/04/vartiointiliikeen-securitas-vartijoita.html
Kun menin myöhään illalla käymään Hämeentien K-marketissa, sen eteen oli pysäköity Securitaksen auto (VZE-708) ja juuri samaan aikaan, kun menin sisään, ulos tuli naisvartija. Kuva otettu klo 22:41.
Sillä aikaa, kun olin kaupassa, sen eteen oli ajanut toinen Securitaksen auto (UZO-886). Sen kuljettaja, pitkä tummahiuksinen mies oli tullut myös kauppaan sisään ja tuli ulos heti minun perässä. Hän lähti autolla liikkeelle, kääntyi ylös neljännelle linjalle ja siitä oikealle Porthaninkadulle. Video kuvattu klo 22:53.
Tuon jälkeen en ole toistaiseksi kohdannut kertaakaan Securitaksen autoja enkä myöskään poliisiautoja.
Niitä poliisikommentteja seuraavana päivänä 18.11.2017, kun lähdin pienelle kävelylle ja kauppaan, matkan varrella tuli muuten viisi poliisiauton ohiajoa. Yksi farmarimallinen poliisiauto (tunnus 243) ajoi ohi kahdesti, ensin Torkkelinmäellä ja sitten Hakaniemen ympyrätalon vieressä, toinen auto ajoi ohi Hakaniemen S-marketin vieressä, kolmas Sörnäisten rantatiellä Teatterikorkean kohdalla, ja sitten vielä poliisimaija kääntyi Hämeentieltä Lintulahdenkadulle, kun olin kävelemässä sitä ylös. Minulla oli tuolla kävelyllä seuraa, joten en oikein voinut ottaa niistä ohiajaneista poliisiautoista kuvia, koska se olisi tietenkin herättänyt ihmetystä. Kun minulla ei ollut enää seuraa ja olin tulossa kotiin, niin melkein minun asuintaloni eteen oli järjestetty tilanne, jossa oli valmiiksi yksi poliisimaija ja sen edessä henkilöauto, jonka kuljettaja näytti ulkomaalaistaustaiselta (taas kerran viittaus siihen, että olen maahanmuuttokriitikko?), ja paikalle tuli toinenkin maija samalla, kun aloin tilannetta kuvaamaan.
Verratkaa tuota seitsemän poliisiauton kohtaamista yhdellä iltakävelyllä siihen, että näin koko lokakuun aikana Kallion, Hakaniemen ja Merihaan alueella vain kerran poliisiauton. Tavallisesti kaavamaisesti ja taajaan toistuviin ohiajoihin on aiemmin tullut muutama viikon tai parin tauko, mutta viime lokakuu oli ennätyksellinen hiljainen poliisiautojen bongauksen suhteen sitten vainoamisen alkamisen. Mutta marraskuussa niitä tuli taas todella paljon, mistä lisää erillisessä päivityksessä.
Tiuhat kohtaamiset vartointiliikkeiden autojen ja vartijoiden kanssa alkoivat tuosta seuraavana päivänä.
Sunnuntai 19.11.2017
Kun olin jo käynyt Hämeentien K-marketissa, sen eteen ajoi minun nähden vartiointiliikkeen Securitas auto (UZO-886), josta vartija tuli ulos ja meni sisälle kauppaan. Kävin ottamassa autosta lähikuvan, jotta sain ylös sen rekisterinumeron. Kuvat otettu klo 22:39.
Tiistai 21.11.2017
Kun tulin ulos Kallion Lidlistä ja kävelin alas Neljättä linjaa, Securitaksen auto kääntyi sille Hämeentieltä. Se oli mahdollisesti odottanut Hämeentien K-marketin edessä, johon vainoamisen organisoijat odottivat ehkä minun menevän tällä kertaa, kuten usein, kun tuohon aikaan olen liikkeellä. Kuva otettu klo 21:39. Sen laatu on huono, koska kännykän kaivamiseen farkkujen taskusta meni aikaa.
Torstai 23.11.2017
Kun olin kävelemässä kauppaan, Hämeentien varrelle lähelle kauppahallia oli pysäköity Securitaksen auto (SNN-603). Kun tulin pois Hakaniemen S-marketista, vähän matkan päähän siitä Siltasaarenkadun varrelle oli pysäköity Securitaksen auto (UZO-886), ja paikalla oli tilanne, jossa oli mukana mies- ja naisvartija sekä ulkomaalaistaustainen mies ja suomalaisen näköinen nainen. Kuvasin tilannetta hetken aikaa herättämättä liikaa huomiota ja lähdin sitten kävelemään eteenpäin, kunnes huomasin Hakaniemen Postin vieressä Securitaksen auton (SNN-603). Ylitettyäni kadun siinä edellisessa tilanteessa mukana ollut mies kysyi minulta tulta ympyrätalon vieressä, kun olin kävelemässä sen ohi. Näytti siltä, että hän ja hänen seurassaan ollut nainen olivat menossa sisään ympyrätalon S-markettiin, joten tulen kysyminen oli aika ilmeinen tekosyy lähestyä minua, koska siitähän sitä tulta oli haettavissa muutaman metrin päästä kaupasta. Kyseinen mies virnuili ja naurahti samalla.
Kuvat otettu klo 21:06, 21:25 ja 21:27.
Launtai 25.11.2017
Kirjoitin aamupäivällä klo 11:35 tällaisen kommentin Suomi24:n salaliittopalstan gang stalking -ketjuun:
Vaikka tuo ylläoleva viesti on selvä provokaatio, niin selitän vielä kerran, että poliisiautojen ohiajoja tulee minun kohdalla liian usein ja kaavamaisesti, jotta ne voisivat olla sattumaa. On helppo heittää, että kyllähän sitä Helsingissä näkee aina poliisiautoja, mutta kuinka usein, on toinen kysymys.
Ensinnäkin jos kyse olisi vain sattumista, niin ohiajojen määrä ei vaihtelisi suuresti jaksoittain. Esim. viime lokakuussa näin asuinalueellani Hakaniemessä/Merihaassa/Kalliossa vain yhden poliisiauton koko kuukauden aikana. Siis yhden. Eikö niitä poliisiautoja pitänyt nähdä aina jatkuvasti tällä alueella?
Ja nyt marraskuussa ohiajojen määrä taas yhtäkkiä lisääntyi rajusti, niitä on jo tässä vaiheessa kuukautta jo ainakin parikymmentä tällä samalla alueella. Niitä on tullut melkein joka kerta, kun vain käyn kaupassa tai pienellä kävelyllä. Samanlaista jaksoittaista vaihtelua on ollut aiemminkin, ja olen siitä blogissa kirjoittanut.
Kun viime viikon lauantaina 18.11. kävin pienellä iltakävelyllä ja kaupassa, niin sen aikana tuli viisi poliisiauton ohiajoa. Yksi farmarimallinen poliisiauto ajoi ohi kahdessa kohtaa. Ja lopuksi, kun olin tulossa kotiin, niin melkein sen edessä oli (täysin sattumalta tietenkin) tilanne, jossa oli yksi poliisimaija valmiiksi, ja kun tulin sen kohdalle, niin siihen ajoi toinenkin poliisimaija. Olin muuten kirjoittanut edellisenä päivänä yhdelle suositulle keskustelupalstalle sarkasmin muodossa kovaa kritiikkiä poliisista. Tämä on tyypillistä: vainoajat reagoivat esim. siihen, mitä kirjoitan netissä.
Marraskuussa myös vartiointiliikkeen autot ovat ajelleet ohi vieläkin enemmän kuin aiemmin, mutta sekin on tietysti pelkkää sattumaa. Ja se, että ne tulevat jatkuvasti sen kaupan eteen, johon olen juuri menossa. Ja sekin on täyttä sattumaa, että jokaikinen kerta, kun menen yhteen tiettyyn kauppaan Kalliossa, niin vartija seisoskelee ovensuussa ja kun menen kassalle maksamaan, niin vartija tulee kassojen eteen lymyilemään.
Tarkoitin tuossa lihavoidussa kohdassa Kallion Lidliä, mutta kun menin illalla Hämeentien K-markettiin, niin siellä kävi samoin, eli Securitaksen vartija seisoskeli sisäänkäynnin vieressä auton ollessa parkkeerattuna kaupan edessä. Lidlissä sitä taas ei ole toistaiseksi tapahtunut tuon viestin kirjoittamisen jälkeen, mutta viimeksi, kun kävin siellä 04.12.2017, n. 170-senttinen vaaleahiuksinen naisvartija käveli heviosastolla hitaasti ohi kännykkää katsellen heti, kun olin tullut kauppaan.
Kuvat otettu klo 21:21.
Kommentoin tuota tapahtumaa seuraavana päivänä samassa ketjussa klo 11:25:
Joka tapauksessa, kun eilen menin kauppaan, niin kuinkas kävikään: sen eteen oli pysäköity vartiointiliikkeen auto ja vartija seisoskeli kassojen ja sisääntulon vieressä. Minulla on kuvat molemmista, eli älkää huolehtiko siitä, etteikö minulla olisi todisteita, kuten muistakin kohtaamisista vartiointiliikkeiden kanssa, joita on tässä marraskuussa todellakin ollut todella paljon, varsinkin lauantain 11.11. vainottujen tapaamisen jälkeen.
Mielenkiintoista tässä oli se, että tämä ei ole se kauppa, jota tuossa ylemmässä viestissä tarkoitin, vaan toinen minun vakiokaupoista. Tässä kaupassa vartija EI aina seisoskele siinä ovensuussa, kun kauppaan menen. Tätä minä juuri tarkoitin sillä, että vainoamisen organisoijat reagoivat siihen, mitä kirjoitan netissä, se on normaali käytäntö organisoidussa vainoamisessa yleensäkin. Niin, ja se vartija päätti sitten (täysin sattumalta tietenkin) tulla myös kaupan ostostiloihin minun perässä ja mennä juttelemaan kassalle, kun olin sinne pikkuhiljaa tulossa.
Keskiviikko 29.11.2017
Joku kirjoitti päivällä klo 14:23 yllä mainitun kommentin vastausviestissä näin:
Muistan tuon ajan, kun vartijat seurasivat ja näyttäytyivät ihmeellisen agressiivisesti minulle aina kun menin jonnekin julkiselle paikalle. Se oli hirveää aikaa, sitä kesti vuosia. Jostain syystä, tämä loppui vuosi sitten. Sen jälkeen, kun tavallaan pystyi hengittämään ja ajattelemaan, pystyin vasta tekemään rikosilmoituksen (vaikka ymmärrän, että poliisi ja vartiointiliikkeet taitavat olla samaa joukkuetta) vartijoiden tekemästä aiheettomasta vainosta tai ahdistelusta. Poliisilta tuli nopeasti vastaus kirjallisena, että tässä ei ole vartijoiden osalta rikosta (en ehkä osannut tarpeeksi hyvin selittää asiaani, ehkä oma vikani).
Tässä kohtaa täytyy todeta, että yksittäiset vartijat eivät välttämättä edes ymmärrä tai tiedosta osallistuvansa vainoamiseen, kuten joku minulle vastasi Suomi24:n keskustelussa viime keväänä:
Kun tavallinen poliisi, tullimies, rajavartija tai vartija saa työssään tiedon "epäilyttävästä" henkilöstä jonka liikkeitä tulee tarkkailla niin rivityöntekijä hoitaa vain työtään, ei hän useinkaan tiedä miksi niin tehdään. Stalkkaus järjestetään "ylempää" eikä kukaan kyseenalaista sitä, että onko kyse oikeasta työstä vai kiusallaan järjestetystä stalkkauksesta. Teitä turhaan seurailevat vartijat tai viranomaiset eivät siis ole mukana gangstalkingissa vaan suorittavat jonkun käskyjä, joka voi olla mukana siinä gangstalkingissa. Jos taas teitä seurataan syystä (esim terrorismiepäily ) niin kyse ei ole gangstalkingista vaan oikeasta seurannasta.
http://indietarget.blogspot.fi/2017/04/vartiointiliikeen-securitas-vartijoita.html
Kun menin myöhään illalla käymään Hämeentien K-marketissa, sen eteen oli pysäköity Securitaksen auto (VZE-708) ja juuri samaan aikaan, kun menin sisään, ulos tuli naisvartija. Kuva otettu klo 22:41.
Sillä aikaa, kun olin kaupassa, sen eteen oli ajanut toinen Securitaksen auto (UZO-886). Sen kuljettaja, pitkä tummahiuksinen mies oli tullut myös kauppaan sisään ja tuli ulos heti minun perässä. Hän lähti autolla liikkeelle, kääntyi ylös neljännelle linjalle ja siitä oikealle Porthaninkadulle. Video kuvattu klo 22:53.
Tuon jälkeen en ole toistaiseksi kohdannut kertaakaan Securitaksen autoja enkä myöskään poliisiautoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)