sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Stasin käyttämä "Zersetzung" kuulostaa hyvin samalta kuin nykyajan organisoitu vainoaminen

DDR:n turvallisuuspoliisi Stasi ei yrittänyt pidättää kaikkia poliittisia toisinajattelijoita, vaan monissa tapauksissa se käytti ohjelmaa nimeltä Zersetzung (suom. "hajoaminen"), jonka tarkoituksena oli tuhota kohteen elämä samalla tavalla kuin nykyajan organisoidussa vainoamisessa, jonka kohteena itsekin olen ollut kohta jo kuusi vuotta.

Stasin arkistoja tutkinut kirjailija Max Hertzberg on kirjoittanut perusteellisen artikkelin tuosta ohjelmasta, ja se perustuu DDR:n aikana poliittisesti aktiivisia olleiden henkilöiden haastatteluihin ja heijastelee heidän kokemuksiaan. Tässä artikkelista kohta, jossa kuvaillaan, mitä menetelmiä Zersetzungissa käytettiin:

Yksilöiden Zersetzung suoritettiin yleensä heikentämällä järjestelmällisesti kohteen elämänlaatua (sekä sosiaalielämässä että työelämässä) tarkoituksena yksinkertaisesti tuhota kohteen itseluottamus. Taktiikoita oli monenlaisia, kuten herjaavien huhujen levittäminen, ongelmien aiheuttaminen työpaikalla jne…

Zersetzungin ensimmäinen vaihe oli kaikkien valtion hallussa olevien tietojen, kuten esim. terveystietojen, kouluraporttien, poliisirekisterin, tiedusteluraporttien ja kotietsinnöillä hankitun tiedon arvioiminen. Tässä vaiheessa he etsivät kaikkia mahdollisia (sosiaalisia, emotionaalisia tai psykologisia) heikkoja kohtia, joita voitaisiin käyttää kohteen painostamiseen, kuten esim. avioliiton ulkopuoliset suhteet, rikosrekisterimerkinnät, alkoholismi, huumeidenkäyttö tai erottavat tekijät kohteen ja hänen ryhmänsä välillä (kuten esim. ikä, yhteiskuntaluokka, pukeutumistyyli), joita voitaisiin käyttää hänen sosiaaliseen eristämiseen.

Tämän jälkeen laadittiin Zersetzung-strategia: Mikä tarkalleen ottaen oli sen tavoite? Mitä taktiikoita pitäisi käyttää kohteen henkilökohtaisen tilanteen ja luonteenpiirteiden hyödyntämiseksi? Mikä oli aikahaarukka?

Seuraava vaihe oli usein aloittaa salaisen seurannan lisäksi avoin tarkkailu tarkoituksena viestittää kohteelle, että hän oli Stasin mielenkiinnon kohteena ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vainoharhaisuutta. Taktiikoihin kuului mm. kuulusteleminen, toistuvat pysäytykset ja etsinnät, oudot äänet puhelinlinjoilla, näkyvät käynnit työpaikalla, jotta pomot ja työtoverit tulivat tietoisiksi poliisin mielenkiinnosta kohdetta kohtaan jne.

Loppuvaiheeseen kuului psykologinen ja fyysinen ahdistelu: tavaroiden siirteleminen kotona (jonain aamuna herätyskello soi viideltä eikä seitsemältä aamulla, sukat olivat väärässä laatikossa, kahvi oli yhtäkkiä loppu…), polkupyörille ja moottoriajoneuvoille aiheutetut vahingot (esim. renkaiden puhkominen), huhujen levittäminen, kuten yllä mainittiin, tavaroiden tilaaminen kohteen nimellä jne.


http://www.maxhertzberg.co.uk/background/politics/stasi-tactics/

Kuulostaa todellakin hyvin samanlaiselta kuin organisoitu vainoaminen tai joukkovainoaminen (gang stalking). Ja tuo viimeinen kappale klassiselta kaasuvalottamiselta (engl. gaslighting).

Saksalainen historioitsija Hubertus Knabe, joka työskenteli 1992-2000 Stasi-arkistojen tutkimusvirastossa, puhuu lyhyesti Zersetzungista TED-luennossaan.



https://www.ted.com/talks/hubertus_knabe_the_dark_secrets_of_a_surveillance_state/transcript

Lisää linkkejä:

http://indietarget.blogspot.com/2016/06/stasi-directive-on-zersetzung.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Zersetzung

maanantai 3. syyskuuta 2018

Kohtaamisia vartijoiden kanssa taas kerran käydessäni Hakaniemen ympyrätalon apteekissa

Käytännössä joka kerta, kun käyn Hakaniemen ympyrätalon apteekissa, niin samassa yhteydessä kohtaan vartijoita, poliisiautoja, paloautoja tai ambulansseja rakennuksen vieressä. Niin kävi tänäänkin maanantaina 3.9.2018.

Kun tulin ympyrätalon viereiselle aukiolle, jossa on pyöräparkki, paikalla oli tilanne, johon osallistui kolme vartijaa. Kaksi niistä lähti taluttamaan siitä pois jotain pultsaria ja kolmas jäi aukiolle seisomaan. Otin kuvan klo 15:06.


















Oliko kyseessä aito tilanne vai oliko se katuteatteria, sitä en voi mitenkään varmuudella tietää. Mutta kuten sanoin, kohtaan toistuvasti vartijoita siinä yhteydessä, kun käyn ympyrätalon apteekissa. Eli taas yksi sattuma lisää.

Kun olin laittanut pyörän parkkiin ja lähdin kävelemään viereiseen apteekkiin, niin nuo kaksi pultsaria taluttanutta vartijaa kävelivät minun edellä ja menivät sisään lääkärikeskus Mehiläisen ovista. Tuo sama on tapahtunut ennenkin apteekkikäynnin yhteydessä, eli että vartija kävelee edestä ja menee sisälle noista samoista ovista. Video kuvattu klo 15:08.




Kun tulin apteekista ulos, niin toinen noista vartijoista, jotka kävelivät minun edellä, kun olin menossa apteekkiin sisään, tuli taas hääräämään siihen. Toki tämäkin saattoi olla ihan vain sattumaa. Video kuvattu klo 15:16.



Tässä vielä lähikuva takaviistosta tuosta vartijasta. Kyseessä oli pitkä ja roteva mies, ja hänellä oli päässään lippalakki ja aurinkolasit.





































sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Rikoksia joihin elektronisen häirinnän suorittajat syyllistyvät

Yhteenveto rikoksista, joihin elektronisen häirinnän suorittajat todennäköisesti syyllistyvät, ja niiden seuraamuksista Suomen rikoslain nojalla:

Suomessa kidutus samoin kuin kuolemanrangaistus ja muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu on kielletty perustuslain 7 §:ssä. Ketään ei myöskään saa luovuttaa ulkomaille, jos häntä siellä uhkaa kidutus.

Suomen rikoslaki määrittelee kidutuksen rikokseksi, johon viranhaltija, luottamushenkilö tai muu julkista valtaa käyttävä henkilö syyllistyy, jos hän aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä

1. saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
2. rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
3. pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
4. rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.

Kidutuksesta rangaistaan vähintään kahden ja enintään kahdentoista vuoden vankeudella. Siihen syyllistynyt virkamies on myös pantava viralta. Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön suorittaman kidutuksen.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kidutus#Suomen_laki

Lihavoidut kohdat koskevat minua. Ja vaikka kiduttamista ei minun tapauksessa suorittaisi kukaan virkamies, vaan sitä tekevät siviilihenkilöt, niin minulla on perustellut syyt epäillä, että viranomaiset vähintäänkin hyväksyvät sen ja suojelevat tekijöitä, joten voidaan nähdä olevan kyse Suomen rikoslaissa määritellystä kidutuksesta.


6 § Törkeä pahoinpitely

Jos pahoinpitelyssä
   
1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai
3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Pahoinpitely

Mikroaaltosäteilyn terveysvaikutuksista:

Nyt ei kukaan voi enää väittää, etteikö mikroaaltosäteilyn haittoja olisi varmistettu. Kansainvälinen tutkijaryhmä The Bioinitiative Working Group on kahlannut läpi yli 1 800 tieteellistä tutkimusta ja vetänyt johtopäätöksensä: langattoman säteilyn haitallisuudesta on tarpeeksi luotettavaa tutkimusta.

Langattoman tekniikan aiheuttamat terveyshaitat voivat ilmetä elollisissa olioissa jo muutamassa minuutissa. Tutkimuksia on tehty niin eläimillä kuin ihmisillä, ja pitkäaikaisen altistuksen on todistettu voivan johtaa sairauksiin.

Kännyköiden, langattomien tietokoneiden yms. lisäksi lähetinmastot saattavat aiheuttaa unettomuutta (joka kolmas suomalainen kärsii jo unihäiriöistä), keskittymiskyvyn häiriöitä, päänsärkyä, muistisairauksia ja syöpää.


http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/445110/Sateilysta+ihmiselle+varmaa+haittaa

Eli kuka tahansa voi kärsiä RF-säteilyn vaikutuksista, mutta elektronisessä häirinnässä säteily on aivan eri kertaluokassa, ja minua on nyt säteilytetty vaihtelevan voimakkaalla intensiteetillä jo yli neljä vuotta. Pitkäaikaisvaikutuksina on ainakin jatkuva väsymys, uupumus ja nivel- ja lihassäryt. Mahdollisista sisäelimien vaurioista en tiedä, koska en ole vielä ollut tutkimuksissa.

Amerikkalaisia tutkimuksia RF-säteilyn terveysvaikutuksista:

https://www.osha.gov/SLTC/radiofrequencyradiation/healtheffects.html


Suomen rikoslain 21 luvun mukaan:

Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Tappo

Jos elektronisen häirinnän uhri kuolee säteilyn vaikutuksiin, niin kyseessä on vähintään tappo.


Suomen rikoslain 21. luvussa määritellään murha ja sen sanktiot seuraavasti:

Jos tappo tehdään

1. vakaasti harkiten,
2. erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
3. vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4. tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Murha

Elektroninen häirintä on harkittu rikos, ja jos se johtaa uhrin kuolemaan, on perusteltua syyttää sen tekijää murhasta.

Elektroniseen häirintään syyllistynyt saattaisi kuitenkin vedota tähän:

Tuottamuksesta on kyse silloin, kun tekijä ei pidä aiheuttamaansa seurausta teon todennäköisenä seurauksena, tai tekijä luottaa seurauksen poisjääntiin. Tuomioistuimelle melko pulmallisia ovat tilanteet, joissa seuraus on ollut varteenotettava mahdollisuus, mutta seuraus on silti ollut tekijälle yllätys.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tappo#Tuottamus

torstai 30. elokuuta 2018

Suomi24:n keskustelussa uusia tapoja vähätellä ja peitellä joukkovainoajien rikollista toimintaa

En ole viime aikoina pahemmin osallistunut Suomi24:n keskusteluihin joukkovainoamisesta, mutta käyn kuitenkin usein lukemassa niitä, ja jotkut niihin äskettäin ilmestyneet viestit pistivät silmään. Eli laitan pitkästä aikaa taas yhteenvetoa joistain talteen ottamistani viesteistä ja kommentoin niitä.

Tässä yksi lyhyt ketju otsikolla "Maalittaminen-gang-stalkingissa", jonka avausviesti oli:

Hän päätti maalittaa minut - koska vain voi.

Maalituksen jälkeen ihmisoikeuteni katosivat kuin tuhka tuuleen.

Äärettömän hämmentävää.

















Ja siihen tuli tällaisia vastauksia:

Pitää olla narsistipsykoosissa et haluu nähdä itteään maalitettavan.

...

Hei jee mäkin kirjotan nettiin et oon feimi kun mun nimi lukee seinässä. Sit aiheutan lisää pakkonarsistioireita. Kiinnittäkää kaikki huomio muhun!

...

Joo ei tästäkään toiminnasta voi nauttia kuin idioottinarsisti joka haluaa nähdä nimeään seinissä.

...

Mitä narsistille kuuluu?








































Näillä yritetään tietenkin syyllistää ja häpäistä joukkovainoamisen uhria. Rakennetaan joukkovainoamisen - joka on törkeä rikos - uhrista karikatyyriä "narsistina, joka vain haluaa huomiota itselleen". Samalla on kyse psykologisesta projektiosta, eli asia yritetään kääntää päälaelleen: narsistiset vainoajat ulkoistavat omat luonnevikansa uhriin. Tuollainen on ihan klassista narsistin käyttäytymistä.

Narsistinen käytös ja ajattelutapa voi myös tarttua narsistin "hoviin" eli siipeilijöihin ja apureihin, joilla itsellään ei ole parantumatonta luonnehäiriötä. Kaikki joukkovainoamiseen osallistuvat eivät siis varmasti ole narsisteja (tai psykopaatteja), mutta päätekijät ja toiminnan organisoijat luultavasti ovat, ja he osaavat manipuloida mukaan värvättyjä ja ruokkia heissä heidän piileviä narsistisia/psykopaattisia piirteitä ja ihmisen alhaisimpia vaistoja. Kolmiaivoteorian puitteissa se tarkoittaisi sitä, että ihminen alkaa toimia pitkälti ns. liskoaivojen ohjaamana.

Anthony Forwood on kirjoittanut artikkelin tyypillisen joukkovainoamisen harjoittajan mentaliteetista ja juuri sen yhteydestä liskoaivoihin. Forwood listaa sellaisen ihmisen kolme keskeistä luonteenpiirrettä:

1) Nauttii toisten ihmisten epäonnesta.
2) Ei pysty perustelemaan rationaalisesti omia uskomuksiaan.
3) Turvautuu väkivallalla uhkailemiseen ongelmien ratkaisemiseksi.

Lisäksi Forwood mainitsee mahdollisena neljäntenä pääpiirteenä voimakkaan tarpeen kuulua johonkin joukkoon. Suurimmalla osalla ihmisistä on tietenkin tuo tarve ainakin jollain tasolla, mutta joukkovainoamiseen osallistuvat ovat yleensä todennäköisesti tavallista laumahenkisempiä. Moni mukaan lähtenyt varmaan huumaantuu siitä tunteesta, että on osa joukkoa, jolla on yhteinen "tärkeä tehtävä". Tässä tapauksessa asetelma ei ole "me vastaan ne", vaan "me vastaan se". Sankarillista? Ei, vaan täysin pelkurimaista ja alhaista toimintaa. Monet mukana olevat tietämättömät ja yksinkertaiset ihmiset ilmeisesti kuitenkin kokevat olevansa hyvällä asialla ja tekevänsä yhteisön turvallisemmaksi tms.


Ketjuun "Ohjeita stalkatuille" ilmestyi yhdeltä nimimerkiltä tällaisia viestejä:

Paras ohje on kyllä se, että tutustuu reilusti stalkkaajiinsa. Esittäytyy ja lyö kättä. Juotte yhdessä vaikka kahvit.

Siinä sitä huomaa, että ihmisiä ne stalkaajatkin ovat. Voitte sitten yhdessä myös puida eri osapuolten toiveita siitä, miten jatkossa stalkkaillaan.

Tärkeintä on, ettei stalkkausta ota haudanvakavasti. Hymyä huuleen ja hyvällä meiningillä eteenpäin!

...


Nopeaa ajattelua! Pari olusta stalkkaajien kanssa on erinomainen idea. Kun alkoholi kirvoittaa ajatuksen ja kielenkannat, on helppo innovoida yhdessä vaikka uusia stalkkaustapoja. Stalkkerit saavat puuhaa, ja stalkattu saa tuntea itsensä tärkeäksi, kun on stalkkauksen arvoinen!

...

Älä hyvä ihminen demonisoi stalkkereita. Opettele tuntemaan heitä, niin huomaat monen olevan tosi jees tyyppi.

Stalkkaaminen on vain harrastus monien harrastusten joukossa. Jos se on joskus vahingossa päässyt pahoittamaan sinun mielesi, kerro vain stalkkereille suoraan ja reilusti, mihin suuntaan toivoisit stalkkausta muutettavan. Mielipiteesi on tärkeä, mutta muista kertoa se rakentavasti!

















Mitä tuohon nyt edes sanoisi, muuta kuin, että tietoisesti joukkovainoamiseen osallistuvat ihmiset ovat rikollisia ja vainoamisen kohteen vihollisia. Tuollainen ihminen ei ole "tosi jees tyyppi", vaikka sellaisen vaikutelman osaisi itsestään antaakin. Ovathan psykopaatitkin usein ulospäin hyvin hurmaavia, vaikka salaa ja selän takana koko ajan juonittelevat häikäilemättömästi.

Eli kukin omalla tyylillään, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa jutustella oluen äärellä rikollisen kanssa, joka on mukana toiminnassa, jolla yritetään tuhota minun elämä täydellisesti. Nykyään en enää edes tervehdi takaisin naapureita, joiden tiedän suurella todennäköisyydellä olevan mukana vainoamisessa. Narsistien uhrejahan neuvotaan katkaisemaan kaikki yhteydet narsistiin, jonka kanssa he ovat olleet tekemisissä. Joukkovainoamisen kohteelle se ohje ei vain oikein toimi, koska ei ole kyse yksittäisestä narsistista, vaan narsistien ja psykopaattien johtamasta suuresta joukosta ihmisiä, joka tunkeutuu väkisin hänen elämäänsä, minne ikinä hän meneekin.

Mutta irvailuksihan nuo viestit ovatkin epäilemättä tarkoitettu. Niissä vähätellään rikoksen vakavuutta esittämällä joukkovainoaminen vain jonkinlaisena sosiaalisena leikkinä, jossa on kaksi yhdenvertaista osapuolta. Tai ehkä joillain joukkovainoajilla todella on tuollaista ajattelua, mutta silloin täytyy jo olla jokin vakava persoonallisuushäiriö ja siitä kumpuava vääristynyt tapa nähdä ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tuollaiset henkilöt ovat syyntakeisia eli he toimivat täydessä ymmärryksessä, mutta heiltä puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan eli aito empatia.

tiistai 21. elokuuta 2018

Videoita yhdestä ilmeisestä poliisimaijalla stalkkaamisesta kesäkuussa 2018

Julkaisin eilen laajan raportin poliisiautoilla kyttäämisestä ja seuraamisesta kesäkuussa ja elokuussa 2018, mutta kesäkuulta oli niin paljon hyvää materiaalia, ettei siihen saanut ihan kaikkea mahdutettua. Joten tässä vielä tapaus maanantailta 25.6.2018, jossa poliisimaija aivan ilmeisesti stalkkasi minua.

Ennen kuin poliisimaija stalkkasi minua, niin vanha tuttu vartiointiliikkeen Securitas auto tuli samaan aikaan tien toiselle puolelle siihen kohtaan Hämeentietä, jossa on Hämeentie 16:n K-Market, johon olin menossa. Vartija myös tuli ulos autosta ja meni, tai sitten teeskenteli menevänsä, tarkastukäynnille. Video kuvattu klo 23:39.




Kävin vielä tarkistamassa, mikä sen auton rekisterinumero, ja kuten arvasin, se oli taas kerran SNN-603. Kuva otettu klo 23:40.


















Kaupasta tultuani lähdin tekemään pienen kävelylenkin Sörnäisten rantatielle ja kun olin päässyt toiselle puolelle tietä, niin Merihaan suunnasta tullut poliisimaija ajoi ohi Lintulahdenkujan risteyksen kohdalla ja kääntyi vähän matkan päässä oikealle Parrukadulle. Video kuvattu klo 23:55.



Poliisimaija kävi ilmeisesti kääntymässä Parrukadulla olevan ABC:n pihalla, tuli takaisin minun suuntaan ja kääntyi sitten Lintulahdenkujalle. Video kuvattu klo 23:56.



Vähän matkan päässä maija kääntyi taas ympäri, ajoi Sörnäisten rantatien sivuhaaraa nyt taas Sörnäisten suuntaan, ja lopuksi kääntyi Sörnäisten rantatielle takaisin Merihaan suuntaan ajaen siten vielä kerran minun ohi. Video kuvattu klo 23:57.



Juuri tässä samassa paikassa oli aiemmin yksi samanlainen tapaus, josta julkaisinkin täällä kuvia:

http://indietarget.blogspot.com/2016/09/tavallista-ilmeisempi-esimerkki.html

Sen jälkeen, kun julkaisin eilen sen raportin, niin samana iltana poliisimaija ajoi ohi Hämeentien ja Sakarinkadun risteyksessä klo 23:32, kun olin menossa kotiin kauppareissulta Hämeentie 42:n K-Markettiin. Ja tänään, kun olin tulossa pyörällä kotiin Hakaniemen S-Marketista, niin poliisimaija ajoi ohi Haapaniemenkadun ja Hämeentien risteyksessä klo 22:10, kun tulin siihen Haapaniemenkadulta.

Tunnisteella "police harassment" löytyy kaikki blogissa julkaistut kuvat ja videot poliisiautoilla vainoamisesta, ja niitä on paljon, todella paljon.

http://indietarget.blogspot.com/search/label/police%20harassment

maanantai 20. elokuuta 2018

Poliisiautoilla seuraamista ja kyttäämistä kesäkuussa ja elokuussa 2018

Yksittäisiä ohiajoja poliisiautoilla tapahtuu jatkuvasti, mutta en julkaise tässä läheskään kaikkea kuva materiaalia tämän kesän tapauksista, vaan muutamasta sellaisesta, jossa poliisiautoilla seuraaminen ja kyttääminen vaikutti ilmeiseltä ja välillä suorastaan röyhkeältä. Englanninkielinen termi tällaiselle on "conspicuous surveillance" eli vapaasti suomentaen "ilmeinen tarkkailu". Siinä ei siis ole tarkoitus peitellä sitä, että kohdetta - tässä tapauksessa minua - tarkkaillaan, vaan kyse on silkasta vainoamisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Aloitan tuoreista elokuun 2018 tapahtumista, koska viime päivinä vainoamisen organisoijat ovat lisänneet painostusta, luultavasti siksi, että olen ryhtynyt vastatoimiin, saanut tallennettua videolle hyvin epäilyttävää käytöstä siviiliasuisilta miehiltä kotikulmien kaduilla ja myös yhdistänyt voimat muutaman muun vainotun kanssa, jotta voisimme viedä joukkovainottujen asiaa eteenpäin.

Ensimmäiset videot kuvasin tiistaina 14.8.2018, kun olin edellisenä päivänä kirjoittanut blogissa näin:

Mutta välillä säteilyn voimakkuutta nostetaan sellaiselle tasolle, että se tuottaa voimakasta kipua. Se on yleensä tapahtunut sellaisessa yhteydessä, kun olen ryhtynyt jonkilaisiin vastatoimiin joukkovainoamista harjoittavia rikollisia vastaan. Niin kävi viimeksi viime viikolla, kun sain taltioitua kahden todennäköisesti joukkovainoamista harjoittavan miehen epäilyttävää käytöstä videolle. Kun olin myöhään yhtenä iltana saanut kuvattua ensimmäistä näistä miehistä, niin heti seuraavana yönä nukkumisesta tehtiin tavallistakin vaikeampaa nostamalla säteily kidutustasolle.

Tuon jälkeen onkin sitten ollut voimakasta elektronista häirintää koko ajan, kuten juuri nytkin, kun tätä kirjoitan. Päällimmäisiä oireita ovat pistely ja polttelu alaraajoissa ja intiimillä alueella.


http://indietarget.blogspot.com/2018/08/elektroninen-hairinta-jatkuu-edelleen.html

Ja launtaina oli 11.8.2018 oli juuri ollut jälleen joukkovainottujen tapaaminen, ja julkaisin sunnuntaina kuvan siitä, kun vartiointiliikkeen Securitas auto (OUU-714) kyttäsi Kampissa lähellä tapaamispaikkaa, kun olin tulossa sinne.

Kaksi vartiointiliikkeen autoa ajoi ohi myös tiistain 14.8. kauppareissulla ja pienellä kotikulmien pyörälenkillä tapahtuneiden poliisimaijan ohiajojen yhteydessä. Ensin Securitasin auto ajoi ohi klo 21:41 Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, kun olin menossa Hakaniemen S-Markettiin. Ja kun tulin kaupasta ulos, niin poliisimaija tuli tuohon samaan risteykseen samaan aikaan kuin minä. Video kuvattu klo 21:55.




Sitten lähdin ajamaan pyörällä Sörnäisten rantatietä ja kun tulin Pääskylänkadun risteykseen, niin poliisimaija ajoi ohi ja vartointiliikkeen Avarn auto tuli siihen samaan aikaan. Poliisimaija ehti melkein livahtaa näkyvistä, mutta sain juuri ajoissa kännykkäkameran päälle. Video kuvattu klo 22:04.




Perjantaina 17.8.2018 lähdin pyörällä käymään Jätkäsaaressa ostoksilla, ja tällä kertaa minulla oli mukana kamera-aurinkolasit, joilla sain taltioitua hyvinkin ilmeistä vainoamista poliisiautolla. Kun tulin Töölönlahden sillan yli ja käännyin Töölönlähtea ympäröivälle pyöräily- ja kävelytielle Finlandia-talon suuntaan klo 16:16, niin poliisimaija (tunnus 104) odotti kone käyden heti mutkan takana ja kun olin kääntymässä vasemmalle musiikkitalon suuntaan, niin kuulin jo takana sen poliisimaijan äänen. Ja sieltähän se tuli perässä ja ajoi Finlandia-talon edessä ohi.




Se mutka oli kyllä hyvin erikoinen paikka poliisimaijalle keskellä päivää. Ei sinne mitenkään sattumalta poliisimaija varmasti aja, koska kyse ei ole edes autotiestä. Eli tässä tapauksessa voi jo hyvin olettaa, että se oli siellä yksinkertaisesti vain kyttäämässä minua, kun ottaa huomioon vielä ajoituksen ja sen, että samanlaista on tapahtunut lukuisia kertoja jo aiemmin. Väännän tätä rautalangasta, koska jotkut epäilevät tuomaat ja/tai trollit ovat yrittäneet aiemmin vakuutella, että kyllähän sitä aina nyt Helsingissä poliisiautoja näkee. Niin, näkeehän niitä, mutta ei tuon ylläolevan kaltaisia tilanteita satu toistuvasti niin, että se olisi vain sattumaa.

Kun tulin Jätkäsaaresta ostoksilta klo 17:55, niin poliisimaija oli tullut siellä suunnilleen samaan aikaan Tullaajankujan ja Hietalahdenrannan risteykseen.




Tällainen voi yksittäistapauksena olla toki sattumaa, mutta organisoidussa vainoamisessa tehdään usein sitä, että kohdetta stalkataan, kun hän on juuri menossa johonkin paikkaan, kuten kauppaan tai ravintolaan, tai juuri tullut ulos jostain. Samoin kuin organisoitua vainoamista harjoittavat naapurit tulevat toistuvasti ja jatkuvasti ulos tai menevät sisään samaan aikaan kuin minä.

Kotimatkalla päätin ajaa huvikseni Kauppatorin ja Katajanokan ohi, mutta kun tulin Eteläesplanadin ja Unionkadun risteykseen, niin huomasin, että vähän matkan päässä Unioninkadulla oli ambulanssi, jolla oli vilkut päällä. Kun käännyin vasemmalle ja lähdin ajamaan lähemmäs, niin se laittoi myös sireenit päälle ja kuvasin, kun se kääntyi sireenit ulvoen ruuhkaiselle Pohjoisesplanadille.




Tällainenkin voi yksittäistapauksena olla tietenkin sattumaa, mutta laitan videon tähän yllä kertomani asiayhteyden takia. Huomionarvoista tässä on myös se, että kyseessä on yksi Kalliossa sijaitsevan keskuspelastusaseman kolmesta jatkuvassa valmiudessa olevasta ambulanssista (tunnus HE1311), ja kohtasin tuon saman ambulanssin kaksi päivää aiemmin 15.8.2018 kahdesti saman kauppareissun ja iltalenkin aikana: Kun olin menossa Hämeentie 16:n K-Markettiin, niin se tuli Hakaniemen suunnalta Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen samaan aikaan. Kuva otettu klo 20:48.


















No, ei siinä mitään, Kallion pelastusasema on siellä suunnalla, minne ambulanssi oli kääntymässä, joten sattuuhan näitä myös muille Kalliossa asuville. Mutta kun olin tehnyt kaupasta tultuani pienen iltalenkin ja tulin takaisin Haapaniemenkadulle, niin tuo sama ambulanssi oli pysäköity sille lähelle paikallista olutravintolaa. Kuva otettu klo 22:06. Auto, jonka on ilmeisesti tarkoitus olla jatkuvassa hälytysvalmiudessa, oli siinä tyhjillään, kuten kuvasta näkyy.

















Palataan perjantaihin 17.8. Jatkoin Unioninkatua eteenpäin ja kun käännyin Aleksanterinkadulle Katajanokan suuntaan, niin jonkin matkan päässä samaa katua samaan suuntaan näytti ajavan hitaasti palomestarin auto. Tällä hetkellä käytössäni olevien kamera-aurinkolasien resoluutio on sen verran heikko, ja kun ajoin lisäksi pompottavaa mukulakivikatua, niin kuvasta on vaikea erottaa kunnolla sitä autoa, joten siitä on turha tähän laittaa videota.

Pari viikkoa ennen tuota olin julkaissut videon Kallion pelastusaseman paloautosta jokseenkin epäilyttävältä vaikuttavassa tilanteessa. Siinä tapauksessa saattoi olla kyse myös aidosta hälytystilanteesta ja sattumasta, mutta minun on joidenkin viimeaikaisten tapahtumien valossa syytä olettaa, että Kallion pelastusasemalla ollaan ehkä jo hieman vittuuntuneita.

Se elokuun tapahtumista. Kesäkuussa oli yksittäisten ohiajojen lisäksi pari tilannetta, jossa näytti ilmeiseltä, että poliisimaija kyttäsi ja/tai seurasi minua.

Kun olin menossa maanantaina 11.6.2018 myöhään illalla Hämeentien 16:n K-Markettiin, niin vanha tuttu Securitasin auto (SNN-603) tuli Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen samaan aikaan. Kuva otettu klo 22:03.


















Sitten alkoi poliisimaijan (tunnus 201) järjestämä näytös: se tuli Hakaniemen suunnalta samaan risteykseen, kääntyi siinä ympäri, ajoi ohi, kääntyi ylös Neljännelle linjalle, kiersi korttelin ympäri, kääntyi Viidenneltä linjalta Hämeentielle Sörnäisten suuntaan, kääntyi taas vähän matkan päässä ympäri ja tuli takaisin samaan risteykseen. Kuvat otettu klo 22:05-22:09.





















Toinen tapaus oli keskiviikkona 27.6.2018, ja silloinkin olin menossa samaan K-Markettiin. Kun tulin Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteyseen, niin huomasin, että poliisimaija ajoi Vetehisenkujalle, joka on pääasiassa kävelykatu, jonne ei mikään auto aja, jos sillä ei ole sinne jotain asiaa. Päätin kiertää Haapaniemenkadun ja Helmiäispolun kautta nähdäkseni mahdollisesti, minne se poliisimaija meni. No, kun tulin Vetehisenkujalle, niin siinä oli paikoillaan käännyttyään ympäri, ja kun olin menossa sen suuntaan, niin se lähti liikkelle ja ajoi sitten ylös Neljättä linjaa. Kuvat otettu klo 16:45.



















Tuossa tuli mieleen se, että olikohan tuon poliisimaijan alunperin tarkoitus jäädä kyttäämään minua ja näyttäytyä minulle sitten, kun tulen ulos kaupasta. Kerran aiemmin yksi poliisimaija oli pysäköity Hakaniemen kauppahallin paikkeille jalkakäytävälle, kun tulin ulos Hämeentie 16:n K-Marketista ja lähti liikkeelle saman tien, kun huomasin sen ja ajoi sitten ohi. Kuvia siitä tilanteesta jostain aiemmasta blogipäivityksestä, jonka löytää tunnistetta "police harassment" klikkaamalla.

Kesäkuussa oli kaksi päivää ennen tuota edellistä vielä kolmaskin tapaus, jossa poliisimaija ilmiselvästi stalkkasi minua, ja laitan siitä jossain vaiheessa erillisen päivityksen, koska sen tilanteen etenemisestä on monta videota.

Ja vielä tiedoksi, että minuun on kohdistettu taas melko voimakasta elektronista häirintää koko ajan, kun olen tätä päivitystä tehnyt.

maanantai 13. elokuuta 2018

Elektroninen häirintä jatkuu edelleen käytännössä 24/7

Minua vastaan on tehty elektronista häirintää jo yli 5 vuotta. Ensimmäisen kerran sitä tehtiin vuoden 2013 alkupuolella, jolloin avoin vainoaminen oli juuri alkanut. Silloin se ei ollut nähdäkseni kuitenkaan vielä jatkuvaa. Jatkuva 24/7 elektroninen häirintä alkoi vuonna 2014 sen jälkeen, kun aloin kirjoittamaan tätä blogia, ja siinä käytettävän sähkömagneettisen säteilyn voimakkuutta myös lisättiin silloin.

Säteilyn voimakkuutta on vaihdeltu jaksoittain: välillä se on hieman vaimeampaa, vähän niin kuin "taustasäteilyä", joka ei aiheuta suoranaista kipua, mutta kuitenkin sellaista kehon värinää, josta monet joukkovainotut ja elektronisen häirinnän uhrit kertovat. Pitkäaikaisvaikutuksia ovat ainakin jatkuva väsymys, toistuvat päänsäryt ja nivelsäryt. Mahdollisista vahingoista sisäelimille en osaa sanoa, mutta todennäköisesti sellaisia tässä vaiheessa jo on. Kaikkinensa jatkuva säteilytys aiheuttaa keholle suuren fyysisen rasituksen, ja tietenkin se uuvuttaa myös henkisesti. Yksi elektronisen kiduttamisen tarkoituksista varmasti onkin kohteen lannistaminen henkisesti pikkuhiljaa.

Mutta välillä säteilyn voimakkuutta nostetaan sellaiselle tasolle, että se tuottaa voimakasta kipua. Se on yleensä tapahtunut sellaisessa yhteydessä, kun olen ryhtynyt jonkilaisiin vastatoimiin joukkovainoamista harjoittavia rikollisia vastaan. Niin kävi viimeksi viime viikolla, kun sain taltioitua kahden todennäköisesti joukkovainoamista harjoittavan miehen epäilyttävää käytöstä videolle. Kun olin myöhään yhtenä iltana saanut kuvattua ensimmäistä näistä miehistä, niin heti seuraavana yönä nukkumisesta tehtiin tavallistakin vaikeampaa nostamalla säteily kidutustasolle.

Tuon jälkeen onkin sitten ollut voimakasta elektronista häirintää koko ajan, kuten juuri nytkin, kun tätä kirjoitan. Päällimmäisiä oireita ovat pistely ja polttelu alaraajoissa ja intiimillä alueella.

Suoria todisteita säteilytyksestä en ole vielä pystynyt hankkimaan, koska minulla ei ole ollut varaa hankkia sen mittaamiseen tarvittavia laitteita, mutta epäsuorasti on helppo todeta, että siitä on kyse, koska EMF-säteilyltä suojautumiseen tarkoitetut varusteet, joita on saatavilla monista verkkokaupoista, lievittävät huomattavasti oireita välittömästi. Myös ensiapu- ja hätätilanteisiin tarkoitetut foliota sisältävät lämpopeitot toimivat suojautumisessa, mutta ihan käytännön syistä niihin ei voi koko ajan olla kietoutuneena.

Elektronisesta häirinnästä on yleisesti asiaa joissain aiemmissa kirjoituksissa ja blogin sivupalkissa olevissa linkeissä (Electronic Harassment Links). Kirjoitan jatkossa aiheesta lisää, kun saan kerättyä sitä varten lisää materiaalia.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Vartiointiliikkeen Securitas auto oli kyttäämässä joukkovainottujen tapaamispaikan vieressä, kun olin menossa sinne

Ennestään tuttu vartiointiliikkeen Securitas auto (OUU-714) oli kyttäämässä Paasikiven aukiolla, kun olin menossa läheiseen ravintolaan joukkovainottujen tapaamiseen lauantaina 11.8.2018. Vartija istui autossa, kun otin siitä kuvan klo 16:20.


















Tämä (ja paljon muuta) tapahtui yhden aiemman joukkovainottujen tapaamisen yhteydessä launtaina 13.1.2018:

Kun tulimme porukalla Paasikiven aukiolle, siihen ajoi samaan aikaan sama Securitaksen auto (OUU-714), johon olen törmännyt usein kauppareissuilla Kalliossa ja Hakaniemessä. Sitä ennen siihen oli jo tullut iso ns. XL-poliisimaija. Ja toiselle puolelle Mannerheimintietä Kiasman eteen oli pysäköity toinen poliisimaija.

https://indietarget.blogspot.com/2018/01/vainottujen-tukiyhdistyksen.html 

Olen aiemmin julkaissut kuvia tuosta samasta autosta myös näissä:

https://indietarget.blogspot.com/2017/04/rajua-paivittaista-sahkomagneettista.html
https://indietarget.blogspot.com/2016/11/kaksi-vanhaa-tuttua-vartiointiliikkeen.html

maanantai 6. elokuuta 2018

Epäilyttävä kohtaaminen paloauton kanssa viime perjantaina

Vainoamisen alkuaikoina muutama vuosi sitten kohtaamisia oli poliisiautojen ja ambulanssien lisäksi paljon myös paloautojen kanssa. Mutta kun aloin julkaista blogissa paloautoista kuvia ja videoita, kohtaamisen niiden kanssa vähenivät selvästi, ja nyt niitä on ollut harvakseltaan. Kommentoin asiaa 30.7.2018 yhdessä Suomi24:n joukkovainoamista käsittelevässä ketjussa, johon kirjoitin muutaman viestin:

Ei välttämättä olekaan poliisi alkuunpanevana voimana, mutta minun kohdalla vainoamisessa on ollut mukana niin paljon poliiseja, että on vaikea uskoa, etteikö Helsingin poliisilaitoksen sisällä tiedettäisi jo laajasti minun tapauksesta, vaikkei sitä organisoitaisi johtotasolta. Samaa on toki tapahtunut myös muissa kaupungeissa, kun niissä olen käynyt eli kyse ei ole vain Helsingin poliisista. Ja mukana on ollut myös ambulansseja ja palokuntaa, tosin vähemmän sen jälkeen, kun aloin julkaisemaan paloautoista kuvia ja videoita blogissa.

Kyllä viranomaisia on muutenkin laajasti mukana vainoamisessa, mutta voi olla, että kyse on kaikille viranomaistahoille soluttautuneesta verkostosta, ei varsinaisesti itse niistä laitoksista. Mikä se verkosto on, on tässä vaiheessa vain spekulointia.
















Pari päivää tuon jälkeen perjantaina 3.8.2018, kun olin menossa klo 23 jälkeen Hämeentie 42:n K-Markettiin, oli vähän matkan päähän siitä Hämeentien toiselle puolelle pysäköity paloauto, jolla oli vilkut päällä. Aloin kuvaamaan sitä videolle klo 23:22, ja se lähti menemään takaisin Kallion pelastusasemalle hieman yli minuutti siitä.



Tarkistin Tilannehuone-sivustolta, oliko lähellä tuota aikaa mitään hälytyksiä, ja löysin kaksi: klo 22:57 - ihmisen pelastaminen vedestä ja klo 23:10:42 - rakennuspalo: pieni.

























Tuo jälkimmäinen se voisi kai periaatteessa olla, mutta paloautolla menee tuohon paikkaan pääsemiseen hälytyksestä alkaen varmasti ainakin muutama minuutti, joten kovin nopeasti siinä edettiin, kun paloauto lähti pois jo klo 23:23. Ei vaikuta uskottavalta, että kyseessä olisi ollut ainakaan oikea hätätilanne, jos tuosta hälytyksestä siis oli edes kyse. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun paloautoja ajaa ohi tai tulee vastaan, vaikka mitään hälytystä ei kyseisenä ajankohtana löytynyt Tilannehuoneen tietokannasta.

Mutta miten se tiedettäisiin, että tulisin sinnepäin, missä paloauto oli? Siten, että Hämeentien 42:n K-Market on ainoa klo 23 jälkeen auki oleva niistä kaupoista, joissa Hakaniemessä ja Kalliossa käyn.

Tuolla parin vuoden takaisesta tapauksesta, kun Kalliossa oli pelastuslaitoksen suuren mittakaavan operaatio, joka oli järjestetty juuri, kun olin menossa Hakaniemen ympyrätalon apteekkiin, jossa käytännössä aina käyn hakemassa yhtä lääkettä, joka minulla on pitkäaikaisessa käytössä. (Sanotaan nyt sen verran, että kyse EI ole psykoosi- tai masennuslääkkeestä.)

https://indietarget.blogspot.com/2016/10/todennakoisesti-lavastettu-hatatilanne.html

Muidenkaan silminnäkijöiden mukaan palokunnalla ei ollut mitään tehtävää tapahtumapaikalla. Oliko kyse vain väärästä hälytyksestä, jonka satuin todistamaan paikan päällä, vai minun nähtäväksi tarkoitetusta pelastuslaitoksen ja poliisien järjestämästä katuteatterista? Sitä en voi oikeasti tietää, mutta kun on ollut vuosia organisoidun vainoamisen kohteena, niin oppii sen, että aitoja sattumia ei kohdeyksilön elämässä juuri ole. Sitä sanovat sekä monet kohdeyksilöt että organisoidun vainoamisen ilmiön tutkijat.

Tuohon tilanteeseen saattoi myös sisältyä viittaus tapahtumiin minuun kohdistuneen vainoamiskampanjan alkuvaiheessa, joihin en tässä kohtaa mene tarkemmin. Siis sellainen viittaus, joista olen aiemmin kertonut, eli kohdetta muistutetaan jostain, mistä hän on puhunut tai mitä hänelle on tapahtunut. Se on yksi organisoidun vainoamisen keskeisiä menetelmiä ja siinä on kyse pitkälti samasta asiasta kuin ns. kohdistetussa keskustelussa:

Directed conversation - kohteelle suunnattu keskustelu

Julkisella paikalla ihmiset, joita kohde ei tunne, käyvät hänen kuullen keskusteluita, joissa viitataan hänen henkilökohtaisiin asioihinsa tai esimerkiksi johonkin, mistä kohde on juuri puhunut yksityisesti, puhelimessa tai netissä. Tieto näistä asioista on saatu salakuuntelemalla, kuuntelemalla puheluita, tarkkailemalla tietoliikennettä, mitä tehdään 24/7 organisoidussa vainoamisessa, tai jonkun hänen kanssaan tekemisissä olleen ilmiantajan kautta. Tällä on tarkoitus voimistaa kohteen tunnetta siitä, että hän on jatkuvan tarkkailun alla ja että hänellä ei ole lainkaan yksityisyyttä.


Tuo sama vaikutus voidaan siis saada aikaan myös visuaalisesti katuteatterin avulla.

Street theater - katuteatteri

Katuteatteri tarkoittaa erikoisten kohteen nähtäviksi tarkoitettujen tapahtumien ja tilanteiden lavastamista julkisilla paikoilla. Tapahtumat ovat kuitenkin riittävän tavanomaisia, jotta ne näyttävät herkistymättömille ulkopuolisille normaalilta elämänmenolta. Mutta tarkemmalla silmällä ja korvalla ne vaikuttavat erikoisilta tai jopa täysin älyttömiltä. Näihin tilanteisiin liittyy usein kohteen kuultavaksi tarkoitettua keskustelua, miimausta, kohteelle osoitettua huutelua ja tuijottamista. Joskus kohdetta kohtaan voidaan myös käyttäytyä uhkaavasti pelottelumielessä.


http://indietarget.blogspot.com/2016/06/organisoituun-vainoamiseen-liittyvien.html

torstai 28. kesäkuuta 2018

Kohtaamisia vartijoiden kanssa kesäkuussa 2018

Olen kirjoittanut blogissa paljon siitä, että vartijat kyttäävät minua jatkuvasti riippumatta vuorokaudenajasta kaupoissa ja ajavat auton usein kaupan eteen, kun olen siellä tai menossa sinne. Tai ennemminkin tekevät läsnäolonsa minulle selväksi. Englanninkielinen termi tällaiselle ilmeiselle tarkkailemiselle, joka tarkkailun kohteen on tarkoituskin huomata, on conspicuous surveillance. Mutta varsinkin viime aikoina näitä kohtaamisia vartijoiden kanssa on ollut usein muuallakin kuin kaupassa tai niiden edessä, ja tässä muutama tapaus kesäkuulta 2018.

Kaksi eri vartiointiliikkeen Securitas autoa tuli peräkkäisinä päivinä minun kanssa yhtaikaa täsmälleen samaan paikkaan (Pengerkadulle Alli Tryggin puiston viereen), kun olin menossa kauppaan. Ensimmäisessa tapauksessa auto (SNN-603) ajoi vain ohi, mutta seuraavana päivänä vartija pysäköi auton (UZO-886) aivan minun nenän eteen ja tuli myös ulos autosta. Kuvat otettu 6.6.2018 klo 20:23 ja 7.6.2018 klo 21:32-21:33. Olen julkaissut noista samoista autoista monia kuvia ja videoita jo aiemmin.




















16.6.2018 klo 15:15 Securitaksen auto UZO-886 tuli vastaan Hämeentien ja Käenkujan risteyksessä hetki sen jälkeen, kun olin lähtenyt kotoota muualle.


















17.6.2018 klo 23:43 kolme Securitaksen autoa tuli samaan aikaan Hämeentien ja Viidennen linjan risteykseen, kun olin myöhäisellä kävelyllä. Kaksi niistä jatkoi suoraan risteyksen läpi Sörnäisten suuntaan ja yksi kääntyi ylös Viidennelle linjalle. Kaksi ensimmäistä ehti melkein livahtaa pois näkyvistä, ennen kuin huomasin laittaa kännykkäkameran päälle, joten niistä en saanut niin hyvää kuvaa.



Laitan toisessa blogipostauksessa kuvamateriaalia joistain muista tämän kesäkuun kohtaamisista vartijoiden kanssa, jotka tapahtuivat samassa yhteydessä, kun kohtasin poliisiautoja ja palomiehiä.

En voi vahvistaa, pitääkö se varmasti paikkansa, mutta eräs henkilö on kertonut minulle, että jotkut vartijat harjoittaisivat vainoamista varsinaisen työajan ulkopuolella pimeästi rahallista korvausta tai joitain etuuksia vastaan.

PÄIVITYS:

Pari päivää tämän julkaisemisen jälkeen 30.6.2018 kohtasin taas kaksi yllä mainittua ennestään tuttua Securitaksen muutaman minuutin sisällä. Olin menossa pyörällä kauppaan Hakaniemen S-Markettiin ja ajoin sinne Hakaniemen ympyrätalon kautta. Käyn usein myös ympyrätalon S-Marketissa, mutta tällä kertaa olin siis menossa Hakaniemen S-Markettiin. Huomasin kuitenkin, että ympyrätalon viereen oli pysäköity Securitaksen auto (UZO-886), joten otin siitä kuvan klo 19:46.


















Jatkoin sitten eteenpäin Hakaniemen S-Markettiin ja osasin melkein jo odottaa, että sen viereen olisi pysäköity Securitaksen auto (SNN-603), ja niinhän se olikin. Ja samaan aikaan, kun tulin laittamaan pyörää kaupan viereiseen parkkiin, niin vartija käveli ohi. Kuvat otettu klo 19:50-19:51.



















Sattumaako vain? On nimittäin ennenkin käynyt niin, että kun olen kirjoittanut tai julkaissut blogissa juuri jotain, niin siihen on reagoitu jollain tavalla ulkomaailmassa. Voisiko tuossa olla ollut kyse myös siitä, että vainoamisen organisoijat eivät olleet varmoja siitä, kumpaan kauppaan olen menossa ja laittoivat siksi kummankin eteen varmuuden vuoksi valmiiksi vartijan auton? Vai leikkivätkö muuten vaan sillä meininigillä, että "onpas hauskaa, kun me parkkeerattiin nuo kaksi samaa autoa taas sen nenän eteen"? Oli miten oli, niin tällaisia sattumia on riittänyt minun elämässä sen jälkeen, kun vainoaminen viitisen vuotta sitten alkoi.