Pieni ote asiaa käsittelevästä ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä:
"Uhkat-toiminto perustettiin keskusrikospoliisiin maaliskuussa 2016 pysyväksi kohdennetun vä- kivallan ennalta estäväksi toiminnoksi. Tehtäviksi määriteltiin kohdennetun väkivallan uhkien tunnistaminen ja torjuminen yhteistyössä paikallispoliisin ja muiden viranomaisten kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten kanssa."
Poimintoja poliisihallituksen UHKAT-toimintoon liittyvästä tiedotteesta vuodelta 2018:
"Keskusrikospoliisin UHKAT-toiminnon päivittäisjohtaja rikoskomisario Santeri Sivonen on valittu Vuoden Poliisiksi 2018.
UHKAT-toiminnon tehtävänä on edistää lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa vakavia uhkatilanteita ja huolta aiheuttavia henkilöitä ja estää ennalta vakavien uhkatilanteiden syntymistä. UHKAT-toiminto osallistuu vuosittain noin 400 tapauksen selvittelyyn.
UHKAT-toiminnon tavoitteena on kohdennetun vakavan väkivallan ennalta estäminen ja paljastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnossa arvioidaan ilmi tulleiden asioiden uhkatasoja ja pyritään tunnistamaan huolta aiheuttavia henkilöitä."
"Huolta herättävien henkilöiden tunnistamiseen on luotu malleja, joita poliisi valtakunnallisesti käyttää. Kaikissa poliisilaitoksissa on tähän työhön osaamista.
– Suurin osa uhkista on yksittäisten huolta aiheuttavien henkilöiden taholta nousseita. Kun uhka on tunnistettu, poliisin tai muun toimijan interventiolla on aietta estävä vaikutus. Huonolle tielle luisumista on pystytty erilaisten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja muiden viranomaisten yhdessä toteutettujen toimien kautta estämään, Sivonen kertoo.
Poliisiin voi ottaa yhteyden vinkkaamalla nettivinkin kautta, ilmoittamalla poliisipartiolle tai hätäkeskukseen. Huolestunut taho voi olla lähipiiri, terveydenhuolto, lääkäri tai vaikkapa joku koulun henkilökunnasta.
Sivonen listaa esimerkkejä henkilön piirteistä, joista voi huolestua.
– Väkivallan ihannointi, uhkaava viestintä, sosiaaliset ongelmat ja elämänhallinnan vaikeudet yhdistettynä elämäntilanteen huonontumiseen. Yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä. Mikään yksittäinen tekijä ei tee kenestäkään uhkaa toisten hengelle tai terveydelle. Taustalla on useiden henkilökohtaisten ja ympäristön tekijöiden yhteisvaikutus."
Tietenkin tuossa viitataan ainakin virallisesti vakavien esim. Jokelan koulusurmien kaltaisten väkivallantekojen ennalta ehkäisemiseen, mutta kun tuollainen ohjelma on olemassa, niin sitä on helppo väärinkäyttää. Ja näyttää siltä, että lukemattomat jonkinlaisen mielenterveysdiagnoosin saaneet ja jollain tavalla sosiaalisesti syrjäytyneet ovat joutuneet mm. sellaisen paikallispoliisin avoimen tarkkailun kohteeksi, josta olen kirjoittanut ja julkaissut todisteeksi kuvia ja videoita.
Pohdiskelin parin vuoden takaisessa kirjoituksessa syitä siihen, miksi olin joutunut organisoidun vainoamisen kohteeksi ja miten ja minkä perusteella minut oli todennäköisesti leimattu vaaralliseksi:
Karikatyyrin rakentamisessa suuressa roolissa ovat olleet todennäköisesti jotkut asiat, joista olin luottamuksellisesti puhunut, sillä niihin on selvästi viitattu minun kuultaviksi tarkoitetuissa keskusteluissa (directed conversation) ja minulle suunnatuissa viesteissä. Minun sanomisiani on irrotettu asiayhteydestä ja vääristelty niin, että minusta on luotu valheellinen kuva potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Jotkut niistä puheista olivat avointa vainoamista edeltävältä ajalta, mutta erityisen paljon minua vastaan on todennäköisesti käytetty asioita, joita sanoin sen jälkeen, kun minua oli huumattu ja manipuloitu NLP-tekniikalla vuonna 2013. Tiedän myös kuka sen alkuperäisen triggeröinnin teki ja miten, joten kyse ei ole pelkästä mutuilusta, mutta en voi mennä tässä vaiheessa yksityiskohtiin. Sanottakoon nyt vain, että tunnen sen henkilön henkilökohtaisesti.
Kerron esimerkin siitä, miten asiayhteydestä irrotetuilla puheilla voidaan saattaa joku huonoon valoon, jotta ymmärrätte paremmin, mitä tarkoitan. Tämä on tositarina, josta luin vuosia sitten:
Nuori äiti, jolla oli pieni lapsi, kärsi pakonomaisesta pelosta, että hän tekisi pahaa omalla lapselleen. Ahaa, tuo nainen on vaarallinen ja häneltä pitää viedä lapsi pois! Ei, vaan tuollaista liittyy usein yleiseen ahdistuneisuuteen ja pakko-oireiseen häiriöön, joka aiheuttaa haittaa lähinnä vain siitä kärsivälle itselleen. Ihmiset, joilla tuollaista on, eivät yleensä ole vaarallisia tai väkivaltaisia, vaan päinvastoin poikkeuksellisen herkkiä ja kilttejä, kuten tämäkin nainen oli. Hän ei koskaan ollut tehnyt kenellekään pahaa eikä hän todellakaan aikonut tehdä mitään lapselleen, vaan ne pakonomaiset ajatukset aiheuttivat hänelle suurta ahdistusta ja hän purki sydäntään asiasta.
Kaikkein vaarallisimmilla ja väkivaltaisimmilla ihmisillä on yleensä aivan erilainen psyyken rakenne. Herkän empaatin äärimmäisellä vastakohdalla eli psykopaatilla on alhainen impulssikontrolli eikä lainkaan kykyä tuntea myötätuntoa. Asiantuntijoiden mukaan kaikista vangeista 15 prosenttia ja henkirikoksen tehneistä jopa puolet on psykopaatteja, vaikka niiden osuus koko väestöstä on vain prosentin luokkaa. Tuollainen ihminen ei pelkää tekevänsä, vaan tekee väkivaltaa ilman mitään tunnontuskia ja vielä nauttii siitä.
Poliisikomisario ja kriminaalipsykologi Jarkko Hynninen sekä erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg kirjoittavat ennalta estämisestä, uhka-arvioinnista ja riskinhallinnasta poliisissa:
"Kohdennettu väkivalta jaotellaan eri luokkiin, mm. julkisuuden henkilöihin kohdistuneet väkivallan teot, kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikka, koti- ja parisuhdeväkivalta ja vainoaminen."
Hynninen on tehnyt myös väitöskirjan vainoamisesta, ja on vähän ironista, jos poliisi itse vainoaa tuossa artikkelissa käsiteltävän ennalta estävän toiminnan verukkeella maalitettuja henkilöitä.
"Tutkimus ja kirjallisuus vahvistavat mielenterveysongelmien yhteyden kohdennetun väkivallan teoille. Keskeisempiä niihin liittyviä mielenterveysongelmia ovat persoonallisuushäiriöt, mielialahäiriöt ja psykoottistasoiset vakavat mielenterveysongelmat. Erityisen usein mukana on persoonallisuuden häiriintyneisyyttä kuten narsistista mahtipontisuutta ja joskus psykopaattisiakin persoonallisuuden piirteitä."
Kuten olen aiemmin kertonut, itse en en ole narsistinen tai psykopaattinen, vaan pikemminkin noiden vastakohta, koska olen luonteeltani tavallista herkempi ja empaattisempi, ja samanlaisia luonteenpiirteitä olen huomannut myös muissa maalitetuissa, joita olen tavannut.
"Narsistisen persoonallisuuden ohella kohdennetun väkivallan tekijöillä esiintyy myös muita persoonallisuuden häiriöitä. Näitä ovat mm. epäsosiaalinen, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus.
Vaikka varsinaiset psykoottiset mielisairaudet edustavat pienintä osuutta kohdennetun väkivallan tekijöiden mielenterveysongelmista, liittyvät psykoottiset vääristymät usein näyttäviin ja paljon uhreja vaatineisiin tekoihin."
Monille maalitetuille, joita olen tavannut, on diagnosoitu epäluuloinen persoonallisuushäiriö, harhaluuloisuushäiriö tai skitsofrenia, mutta kuten tuossakin todetaan, nuo eivät yksinään tee henkilöstä yleensä vaarallista, vaan lähinnä narsismi ja psykopatia.
Mutta jos maalitettuja vainotaan todella juuri tällaisen uhka-arvioinnin perusteella, niin se on pelkkä tekosyy, koska tuntemani maalitetut ovat varmaan vähiten vaarallisia ihmisiä, mitä maasta löytyy. Eikä se voi olla sattumaa, että niin monella heistä on samanlaista taustaa aktivistina ja toisinajattelijana kuin minulla.
Ns. kohdennetun väkivallan uhkatekijöinä pidettyjä narsismia, psykopatiaa ja B-klusterin persoonallisuushäiriöitä löytyy varmasti paljon organisoidun vainoamisen harjoittajista itsestään, vaikka sitä ilmeisesti usein perustellaan sillä, että kohde olisi vaarallinen.
Tähän aiheeseen liittyviä eri kirjoittajien kommentteja löytyy lisää Suomi24:n Laki ja rikos- palstalle viime syksynä avaamastani keskusteluketjusta:
