Alla ensimmäinen osa videosarjasta, jossa luetaan opaskirjaa gang stalkingin harjoittajille, joka julkaistiin Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirjassa Bright Light on Black Shadows. Tuo ote kirjasta on luettavissa täällä.
Organisoitu vainoaminen ja elektroninen häirintä Suomessa. Gang stalking and electronic harassment in Finland.
maanantai 17. maaliskuuta 2025
Omituisen yksityiskohtainen opaskirja gang stalkingin harjoittajille
perjantai 14. maaliskuuta 2025
Tekijät eivät voi lopettaa gang stalkingia, kun se on kerran aloitettu?
Sen mitä olen muiden kohteiden kanssa kommunikoinut, niin kaikki ihmettelevät, miksi gang stalking ei näytä koskaan loppuvan. Ehkä gang stalking on vain luonteeltaan sellaista toimintaa, että jos joku on valittu kohteeksi, niin hommaa on tarkoitus jatkaa loputtomiin, senkin jälkeen, kun kohteen elämä on kaikilta osin tuhottu (talous, työura, ihmissuhteet, mahdollisuudet edetä elämässä ym.)?
Toisaalta minulle on tullut mieleen, että tekijöiden on ehkä pakko jatkaa ja pistää vaan lisää pökköä pesään, mitä kauemmin toiminta jatkuu, kuten englanniksi sanotaan "double down". Koska jos jotain kohdetta on vainottu ja ahdisteltu vuosia tai jopa vuosikymmeniä (itseäni yli vuosikymmenen), niin miten toiminnan organisoijat selittäisivät kaikille osallisille (joita voi nähdäkseni olla yksittäisenkin kohteen kimpussa jopa tuhansia vuosien saatossa, toiset isolla, toiset pienellä roolilla), että eipä nyt enää vainotakaan tätä? Jos kohde on muka ansainnut sen vuosikausia, niin miksi ei yhtäkkiä enää ansaitsikaan?
Organisoijat ja keskeiset toimijat varmaan tietävät, että vainoamisen syyt eivät ole niitä, joita ruohonjuuritason toimijoille (lue: hyödyllisille idiooteille) esitetään – että kohde on tehnyt sitä ja tätä tai on vaarallinen ja uhka yhteisölle tms. – vaan todennäköisesti Supon, ja muissa maissa vastaavien organisaatioiden, organisoimaa ja ohjaamaa, kylmäveristä vastatiedustelutoimintaa ja aggressiota. Näin ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa kohde on uhkaksi valtakoneistolle koettu aktivisti tai toisinajattelija. Mutta suurimmalle osalle ruohonjuuritason toimijoista luultavasti sanotaan syyksi, että kohde on uhka yhteisölle tai jopa, että hän on jonkinlaisen tutkinnan alla. Niin, aivan naurettavaa, jos joku uskoo, että tavalliselta vaikuttava henkilö voi olla vuosikausia "tutkinnan kohteena" ilman, että se etenee mitenkään... mutta ihmiset uskovat mitä tahansa, jos sen sanoo auktoriteettia omaava taho, kuten poliisi tai joku vaikutusvaltaa tai arvovaltaa yhteisössä omaava henkilö.
Alkaisivatko monet mukaan toimintaan höynäytetyt epäilemään heille kerrottuja asioita ja esittämään epämukavia kysymyksiä? Tuo voi olla yksi syy, miksi gang stalkingia vain jatketaan ja jatketaan, se on itseään ruokkiva hirviö. Kuten Sam Vaknin sanoo, mukana oleville tulee vaikutelma, että heidän täytyy olla oikeassa ja että gang stalking on oikein, koska eihän muuten niin suuri joukko ihmisiä olisi samaa mieltä (laumahenki, mob mentality). Mutta mitä jos yhtäkkiä sitten sanotaankin vuosien jälkeen, että kohdetta ei pidä enää tai ei koskaan ollutkaan syytä vainota? "Sori, tehtiin pikku virhe, unohtakaa mitä sanoimme kohteesta" jne.